Tässä numerossa

4   Pääkirjoitus: Uhka
6   Kiinalaisen kybersodankäynnin monimuotoinen maailma.
11  Venäjän kybersodankäyntiä Ukrainassa: Informaatiotuli-iskusta kulutussodankäyntiin.
13  Taistelua mielissä ja mielistä.
18  Elektroninen sodankäynti Ukrainassa.
25  Tekoälyn sääntely sotilaallisissa ympäristöissä.
30  MPK:n johtamisjärjestelmäkoulutuspäällikön haastattelu.
32  Matkaviestintäverkkoihin liitetyt droonit.
37  Jatkosodan päättymisestä 80 vuotta.
40  Viestimiespäivät Kanta-Hämeessä.
42  Telealan uutisia.
43  Viestimies 50 vuotta sitten

UHKA
Jatkosodan päättymisestä tulee tänä
syksynä kuluneeksi 80 vuotta. Itsenäisyytemme oli Neuvostoliiton kesällä 1944 aloittaman suurhyökkäyksen seurauksena vaakalaudalla. Torjuntataisteluita seurannut jatkosodan päättänyt tulitauko alkoi virallisesti 4. syyskuuta 1944. Välirauhan ehtojen mukaisesti saksalaiset joukot oli pakotettava pois maasta ja Lapin sota alkoikin 15. syyskuuta1944. Sota Neuvostoliiton kanssa loppuilähes päivälleen 80 vuotta ennen tämän lehden ilmestymistä 19. syyskuuta alle kirjoitettuun Moskovan välirauhaan.

Veteraanien perintönä säilytimme itsenäisyytemme. Kansakuntien tarinoiden
lisäksi sodista kertovat myös yksilöt. Yhdistyksemme entinen toiminnanjohtaja Martti Aho vie meidät artikkelissaan seuraamaan isänsä sotapolkua Jatkosodan aikaisen päiväkirjan perusteella.

Nykyhetkessä sodan kaiut ovat kuultavissa joka hetki. Nyt on Ukrainan vuoro kamppailla selviytymisestä. Nykyaikaisen taistelukentän todellisuus ja vaatimukset esimerkiksi viestijoukoille ja johtamiselle ovat sodan usvasta huolimatta ainakin osin tavoitettavissamme. Majuri Matti Ruotsalainen antaa meille tästä esimerkin tarkastelemalla artikkelissaan elektronisen sodankäynnin havaintoja Ukrainasta julkisiin lähteisiin pohjautuen.

Suomessakin maailman turbulenssi tuntuu, myös konkreettisina tapahtumina arjessamme. Venäjän toteuttama GNSS-häirintä on ollut kesän ja syksyn mittaan uutisissa. Joensuun lentokentälle suuntautuneita lentoja on jouduttu uudelleen reitittämään. Kesällä uutisoitiin myös Janakkalassa kaadetusta tukiasemamastosta. Maston harukset oli katkaistu tahallisesti. Myös vesilaitosmurtoja on havaittu vuoden kuluessa useampia. Se onko tapahtumissa kyse sodan heijasteista, laaja-alaisesta vaikuttamisesta vaiko
sattumista on toki arvioitava erikseen. Turvallisuutemme muodostuu osaltaan
tämän kaltaisten tapahtumien tunnistamisesta ja torjumisesta.

Yhteiskunnan turvallisuutta voidaan rakentaa tai vähentää omin toimin, ihan
ilman ulkopuolista puuttumista. Paikkatietojen turvallisuus on ajoittain keskusteluissa esiin nouseva kysymys. Valtio varainministeriön työryhmä julkaisi 12.6. paikkatiedon kansallisen riskiarvion. Avoimen datan tuomat rahalliset hyödyt johtivat valtavan kartta- ja paikkatietoaineiston avaamiseen julkiseksi dataksi vuonna 2012. Paikkatietojen avoimuus tuo hyötyjä, mutta lisää myös riskejä aineiston väärinkäytölle. Ehkäpä tässäkin asiassa sinisilmäisyyden aika on ohi.

Suomi asemoi itseään liittoutuneena valtiona myös virallisesti. Valtioneuvosto
antoi 20.6. uuden Valtioneuvoston ulko-ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Se
lonteossa todetaan, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään vakavassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä. Suomen turvallisuusympäristön mainitaan myös muuttuneen perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti.

Selonteossa todetaan, että ”Teknologian kehitys nostaa esiin uusia kansainvälisen oikeuden kysymyksiä liittyen muun muassa kyberympäristöön, tekoälyn käyttöön, uusiin aseteknologioihin ja kriittisten raaka-aineiden hyödyntämiseen.” Erinomaisen ajankohtaista ja mielenkiintoista tekoälyn käytettävyyteen liittyvää oikeudellista pohdintaa meille tarjoavat Aarne
Klemetti ja Janne-Matti Peltola tekoälyn sotilassovellusta käsittelevässä artikkelissaan.

Selonteossa linjataan myös Suomen asemaa kybertilassa. Suomen mainitaan
kehittävän kansalliset suuntaviivat tavoitteelliselle ja johdonmukaiselle kyberattribuutiotoiminnalle, huomioiden keskeiset liittolaiset ja kumppanit. Vihamieliseen vaikuttamiseen valmistaudutaan siis nykyistä selkeämmin valmistautumalla osoittamaan syyllisiä sormella. Suurista kybertoimijoista Venäjä ja Kiina ovat käsittelyssä apulaissotilasprofessori Juha Kukkolan ja erikoistutkija Matti Purasen erinomaisissa artikkeleissa.

Mainittu selonteko on ensimmäinen uuden aikakauden ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjapaperi, jossa on huomioitu niin Nato-jäsenyys kuin muuttunut turvallisuusympäristö. Rakennamme vastavoimaa uhalle sanoittamalla Suomena itse paikkamme maailmassa. Tämä Suomen asemoitumisen määrittely saa vuoden lopulla jatkoa uuden Yhteiskunnan
turvallisuusstrategian sekä myöhemmässä vaiheessa uuden Valtioneuvoston puolustusselonteon myötä.

Olemme vähän kerrallaan löytämässä paikkamme liittouman osana myös
käytännössä. Suomi on nimittäin saanut ensimmäisen komentorakenteessa palvelevan kenraalinsa Jarkko Karsikkaan aloitettua Belgian Monsissa sijaitsevan johtamis- ja tietojärjestelmäportaan (Nato Communication & InformationSystems Group, NCISG) esikuntapäällikön tehtävässä. Viestimies-lehti onnittelee lämpimästi prikaatikenraali Karsikasta historiallisen tehtävän johdosta!

Tervetuloa uusimman Viestimies-lehden pariin. Antoisia lukuhetkiä ja mukavaa syksyn jatkoa!

Kimmo Kaipainen
Päätoimittaja

Tässä numerossa
4  Pääkirjoitus: NATO.
6  Kirjoituskilpailu: Millainen on tulevaisuuden digitaalinen
taistelukenttä?
7  Informaatioyhteiskunnan turvallisuus nykyisessä maailmantilanteessa.
13 Viestiaselajin vuosipäivää juhlistettiin Vekaranjärvellä.
16 NATO-johtamisjärjestelmien rakentuminen.
19 Yhteistyössä NATO-hankkeisiin.
21 Haastattelussa Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen
uusi johtaja insinöörieversti Janne Jokinen.
24 Dataohjautuva johtamiskulttuuri.
28 Tekoälyn sääntely sotilaallisissa ympäristöissä.
32 6G:n kehitys.
36 Ohjelmistotuotteiden laadusta.
40 Viestiupseeriyhdistyksen kevätkokous Nokia Oyj:n tiloissa Espoossa.
41 Kutsu Viestiupseeriyhdistyksen syyskokoukseen.
42 Myönnetyt Viestiristit ja soljet Viestiristeihin.
44 A.R. Saarmaa -seminaarikutsu.
46 Viestimies 50 vuotta sitten.
47 Kutsu Viestimiespäiville.
48 Telealan uutisia.
49 Viestiupseeriyhdistyksen jäsenmatkailmoitus.

NATO

Suomi on ollut tämän lehden ilmestyessä Naton jäsen nyt jo hieman yli vuoden ajan. Moni asia on edistynyt, mutta toisaalta jäljellä on vielä työtä. Pitkän odotuksen jälkeen myös Ruotsin jäsenyys virallistui maaliskuussa. Suomen ja Ruotsin jäsenyydet mahdollistavat yhteisen suunnittelun ja harjoittelun yhtenäisellä alueella ja yhtenäisillä perusteilla. Yhdessä olemme vahvempia!

Jäsenyyden vaikutukset näyttäytyvät enenevissä määrin päivittäisessä arjessamme. Kansainvälisten joukkojen osallistumisesta Puolustusvoimien harjoitustoimintaan on tullut jokapäiväistä ja tavanomaista toimintaa. Suomalaiset myös harjoittelevat entistä enemmän ulkomailla.

Tiukan paikan tullen tarvittavan yhteistoimintakyvyn takaa normaalioloissa tehtävä yhdessä harjoittelu ja yhteistoiminta. Käytännön esimerkeistä uutisoidaan lähes päivittäin. Esimerkiksi Locked Shields 24 -kyberpuolustusharjoitukseen Suomi osallistui yhteisjoukkueella
Puolan kanssa. Yhteistoiminta näyttäytyi myös Suomen Lapissa kevään Northern Response 24 -harjoituksessa, kun osallistuneita monikansallisia joukkoja johdettiin alueelle rakennetun operaatioverkon
mahdollistamana. Lapin monikansallista harjoitustoimintaa jatkettiin myös toukokuussa, jolloin järjestettiin Northern Forrest 24 -harjoitus suomalaisten, norjalaisten ja yhdysvaltalaisten harjoitusjoukkojen osallistuessa yhteiseen ponnistukseen.

Suomen profiili korkean teknologian osaajana näyttäytyy Natossa. Suomi sai
Naton Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic (DIANA) -aloitteen johtokunnan hyväksynnän esittämilleen yrityskiihdyttämölle ja kahdelle
testikeskukselle. Yrityskiihdyttämö perustetaan Espoon Otaniemeen ja teknologioiden testikeskukset Oulun yliopiston ja VTT:n Otaniemen toimipisteen yhteyteen. Tämä on erinomainen esimerkki jäsenyyden positiivista heijastevaikutuksista.

Kahdenvälinen toimintamme Naton eri jäsenmaiden välillä on myös ottanut askeleita eteenpäin. Suomi ja Yhdysvallat syvensivät kyberpuolustukseen liittyvää yhteistyötään allekirjoittamalla yhteisen kyberpuolustuksen yhteistoiminta-asiakirjan Helsingissä 24. tammikuuta. Sopimuksen yhteistyöaloja ovat yhteiset menettelytavat, yhteistoimintakyky, koulutus, kehitystoiminta sekä kyberoperaatiot. Kyberalan yhteistyötä tehdään
jatkossakin niin monen- kuin kahdenvälisesti. Suomi myös liittyi 2.5. Virginian
kansalliskaartin yhteistyöohjelmaan (State Partnership Program, SPP). Tämän
ohjelman puitteissa yhteistyötä tehdään ensisijaisesti maavoimien, ilmavoimien ja kybertoimialan kehyksessä.

Edellä mainitut ovat esimerkkejä uusista mahdollisuuksista ja muuttuneesta asemastamme. Sivuamme Naton vaikutuksia useammassakin tämän numeron artikkeleista. Toivottavasti artikkelit tarjoavat teille lukijoille uusia ajatuksia kuluneen vuoden aikana vähintään pintapuolisesti tutuksi tulleeseen aihepiiriin.

Natosta kiinnostuneille ja perustietoa kaipaaville on muuten tarjolla useita
vaihtoehtoja omaehtoiseen osaamisen kehittämiseen. Eräinä esimerkkeinä mainittakoot Kadettikunnan ylläpitämä https://turpopankki.fi sekä Maanpuolustuskoulutuksen tarjoama Naton perusteet-verkkokurssi.

Myös lehden muut artikkelit ovat erinomaisen mielenkiintoista luettavaa. Viestiupseeriyhdistyksen ajankohtaisseminaari ”Informaatioyhteiskunnan turvallisuus nykyisessä maailmantilanteessa” järjestettiin 13.–14.2.2024. Erinomaisen antoisan seminaarin sisällöstä saat katsauksen tutustumalla lehden sivuilta löytyvään artikkeliin. Löydät tämän lehden sivuilta
myös katsauksen 1.3. Karjalan prikaatissa Puolustusvoimien, Viestiupseeriyhdistyksen ja Viestikiltojen liiton yhteistyönä
järjestetystä viestiaselajin vuosipäivän vietosta. Viestiaselaji täytti tänä vuonna 106 vuotta!

Viestiupseeriyhdistyksen sivuja selanneet varmaan huomasivatkin, että Viestimies-lehden edellinen numero löytyy nyt sivuilta näköislehtiformaatissa. Näköislehti mahdollistaa lehden sujuvamman
lukemisen muun muassa erilaisilla tableteilla ja matkapuhelimilla. Myös lehden pdf-versiot arkistoidaan jatkossakin verkkosivuille. Lehden juttuihin voikin nyt syventyä paikasta ja laitteesta riippumatta.

Tämän lehden ilmestyessä kesä tekee kovaa vauhtia tuloaan. Toivotankin lehtemme lukijoille mukavaa ja rentouttavaa kesää!

Kimmo Kaipainen
Päätoimittaja

Tässä numerossa
4   Pääkirjoitus: Muutoksen tuulet ja uusi normaali
6   2.pääkirjoitus: Tahto ja kyky
7   Kirjoituskilpailu: ”Millainen on tulevaisuuden digitaalinen taistelukenttä”
8   JOHKE – johtamisjärjestelmäalan toiminnan ja rakenteiden kehittäminen
11 Quo vadis – PVARKI?
15  Siiloista yhtenäiseen tilannekuvaan
18  Open RAN
24  Henkilökohtainen hyökkäyspinta-ala on koko organisaation riski
28  Lohkoketjut
32  Viestikiltojen Liiton katse tulevaisuudessa
35  Viestikiltojen Liitto 60 vuotta 1963–2023 juhlakirja ”Kipinä kantaa”
36  Muistomerkkejä ja -laattoja viestihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin
38  Viestin joukko-osastotunnukset ovat lähes tyystin kadonneet
41  Telealan uutisia
43  Viestimies 50 vuotta sitten
45  Kutsu Viestiupseeriyhdistyksen kevätkokoukseen

Muutoksen tuulet ja uusi normaali

Tervetuloa vuoden 2024 ensimmäisen Viestimies-lehden pariin. Käsissäsi on jälleen tuhti paketti mielenkiintoista luettavaa. Tämä numero on samalla ensimmäinen päätoimittajuuteni
aikana painosta tullut lehti. Tartun tehtävään Pasi Puhakan ja edeltävien päätoimittajien jättämän erinomaisen perinnön kanssa. Iso kiitos Pasille lehden eteen tehdystä laadukkaasta työstä! Moni tänä vuonna nähtävä muutos on tunnistettu jo Pasin päätoimittajuuden aikana.

Vuoden 2024 aikana pyrimme tuomaan lehteen hallitusti uutta ilmettä. Ensimmäinen jo tässä numerossa näkyvä muutos on lehden painossa käytettävän paperin vaihtaminen. Toivottavasti muutos parantaa luettavuutta myös sinun mielestäsi. Toinen merkittävä kevään aikana otettava askel on lehden digitaalisen version muuttaminen pdf-julkaisusta näköisjulkaisuksi. Näköislehtenä julkaiseminen mahdollistaa aiempaa paremmin esimerkiksi yksittäisten artikkeleiden jakamisen sosiaalisessa mediassa tai vaikkapa tekstiin sisällytettyjen linkkien avaamisen.

Vuoden 2024 aikana tulemme käsittelemään ajankohtaisia asioita teemoitelluissa numeroissa. Käsissäsi oleva vuoden ensimmäinen lehti käsittelee uutta teknologiaa ja sen hyödyntämistä eri muodoissaan. Vuoden toisen lehden ilmestyessä kesäkuun alussa on NATO jäsenyytemme
ratifioinnista kulunut jo yli vuosi. Toisessa numerossa käsittelyn kohteena onkin NATO ja se millaisia muutoksia jäsenyytemme on toimialalla aiheuttanut. Tämän lehden ilmestyessä sota Ukrainassa on jatkunut jo 10 vuotta. Venäjän laajamittainen hyökkäyskin on kestänyt jo 2 vuotta. Vuoden kolmannessa numerossa teemana onkin ”Uhka”.

Tässä numerossa lanseeraamme lukijoillemme kirjoituskilpailun, ja vuoden
neljännessä numerossa näemme toivottavasti runsain mitoin kirjoituskilpailun tuloksia. Ajatus kirjoituskilpailusta ei ole täysin uusi. Kokeneempien mukaan Viestimies-lehdessä järjestettiin kirjoituskilpailu jo 1980-luvulla. Onkin mielenkiintoista nähdä miten Viestimies-lehden lukijakunta ja aktiiviset Puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvat sekä reserviläiset tarttuvat haasteeseen. Kirjoita sinäkin visiosi ”Tulevaisuuden digitaalisesta taistelukentästä”!

Tätä kirjoittaessani lehdissä on uutisoitu palvelunestohyökkäysten kohdistumisesta ennätysmäärään suomalaisia yrityksiä. Laaja-alaisen vaikuttamisen kohteena eläminen on valitettavasti yhteiskunnallemme uusi normaali. Laaja-alaisen vaikuttamisen käsite on muuten määritelty vuonna 2021 julkaistussa valtioneuvoston puolustusselonteossa ja vuonna 2022 julkaistussa ajankohtaisselonteossa turvallisuusympäristön muutoksesta.
Laaja-alainen vaikuttaminen pitää sisällään hybridivaikuttamisen, mutta sisältää myös sotilaallisen voiman käytön mahdollisuuden.

Viestimies-lehden lisäksi uutta seurattavaa ja tutustuttavaa julkaistaan jatkuvasti. NATO ja Ukraina julkaisivat joulukuussa 2023 yhteisen koonnoksen käynnissä olevan sodan opeista. Laajaan dokumenttiin on koottu 25 sodasta johdettua oppituntia. Erityisesti Lesson 8: Russian Information operations, Lesson 23: Cybersecurity
and Defence Lessons Learned, Lesson 24: National Level Cybersecurity in Ukraine – Key Principles, sekä Lesson 25: Key Principles of Ensuring Cybersecurity and Cyber Defence in the Military Sphere tarjoavat tämän lehden lukijakunnalle mittavissa määrin tutustuttavaa. Löydät julkaisun seuraavasta osoitteesta: https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/
pdf/2023/12/pdf/231208-RusWar-Ukraine-Lessons-Curriculum.pdf

Kansallista valmiuttamme ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti harjoittelun kautta. Esimerkiksi Tieto24-harjoituksen toimeenpano on tämän numeron ilmestyessä alkanut ja ensimmäinen koulutustilaisuus toteutetaan maaliskuun aikana. Tieto-harjoitus on Suomen suurin yritysten ja viranomaisten yhteistoiminta ja tiedonvaihtoharjoitus laajojen hybridi-,
kyber- ja informaatiohäiriöiden varalta. Harjoituksen organisoinnista vastaa
Huoltovarmuusorganisaation digipooli yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen,
Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen, Poliisin ja Puolustusvoimien kanssa.
Erityishuomion kohteena on tällä kertaa Energiasektori ja sen tuontiriippuvuudet. Palaamme tähänkin aiheeseen Viestimies-lehden sivuilla myöhemmin tänä vuonna.

Muistathan myös, että laadukkaat kirjoitukset sopivat lehteen jatkossakin. Lähetä siis viestiä osoitteeseen viestimies@viestiupseeriyhdistys.fi jos sinulla on mielessäsi lehteen sopiva aihe tai innokas kirjoittaja. Samalla muistutan yliopistokentässä tai ammattikorkeakouluissa työskenteleviä siitä, että Viestimies-lehti on Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisupisteisiin oikeuttava D-luokan ammattiyhteisölle suunnattu julkaisu. Tarkasta siis oppilaitoksesi ohjeistus ja muista ilmoittaa meillä julkaistu artikkelisi työnantajasi kautta julkaisurekisteriin, jos säädetyt ehdot täyttyvät. Näkisinkin
mielelläni jatkossa lehtemme sivuilla enenevissä määrin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen asiantuntijoiden katsauksia
tutkimuksensa kohteista.

Ilolla totean myös, että käsissäsi olevan lehden myötä saamme luettavaksemme ensimmäisen ”Telealan uutisia” -palstan. Jyrki Penttinen pitää meidät jatkossa kiinni alan ajankohtaisessa kehityksessä
antaen meille näköalapaikan jatkuvasti muuttuvaan ja kehittyvään kenttään.
Mukavaa kevättä ja antoisia lukuhetkiä tämänkin vuosikerran parissa!

Päätoimittaja
Kimmo Kaipainen

Tässä numerossa
4   Pääkirjoitus: Uusi normaali
6   2.pääkirjoitus: Kohti 2030-lukua
8   Meshtastic-monihyppyverkko – mahdollisuus paikallispuolustukselle?
13  Johtamisjärjestelmäalan sotapeli esikuntaharjoituksessa
19  Viestijoukkojen väreissä oli aluksi 12 koulutushaaramerkkiä
22  Teollinen 5G ja yksityisverkot
29  Secure Usage of 5G in Military Scenarios
33  5G NTN ja 6G – luotettavaa viestintäkykyä kaikkialle?
37  Tietoturva tämän päivän tietoliikenneverkoissa
41  Viestimies 50 vuotta sitten
42  Henrin vesittynyt viikonloppu
46  Viestimiespäivät 2023 Mikkelissä
48  Vuoden 2023 Viestiupseeri
50  Saarmaa -seminaari 22.9.2023
52  VUY ry:n seminaari-ilmoitus

Uusi normaali

Vuosi 2023 on viime metreillään ja paljon ehti kalenterivuoden aikana tapahtua Suomelle, Euroopalle ja globaalille yhteisölle ennen kokemattomia asioita. Suomi osana pohjoista ulottuvuutta, Eurooppaa ja trans-atlanttista yhteisöä on saanut kokea sekä yhteenkuuluvuuden hyvät että huonot puolet. Vuoden aikana tapahtunut Nato-liittoutuminen lienee ollut jokaista suomalaista ainakin jollakin tasolla keskusteluttanut merkkitapaus. Liittymisen aikaansaamat seurannaisvaikutukset ovat moninaiset ja kokonaisuus on vasta hahmottumassa. Kaiken positiivisen tekemisen mukanaan tuoma on kuitenkin saanut varjoja ylleen viimeisimpien kehityskulkujen myötä.

Monimuotovaikuttaminen – olkoonkin sitten tahallisesti tai tahattomasti aiheutettua – on noussut vääjäämättä osaksi turvallisuusympäristömme nykytilaa. Nykytilasta johtuen Tasavallan presidentin toistamat toteamukset liittoutumisen riskienarvioinnista tulee ottaa vakavasti. Ylipäällikön pitkin syksyä esittämät kehotukset ”suomalaisille varautua kaikenlaisiin ilkeyksiin” ohjatkoon ajatuksiamme myös johtamisjärjestelmäalalla.

Kehotuksessa on velvoittava sävy kaikille viranomaistoimijoille sekä toimintaansa vakavasti suhtautuville organisaatioille. Velvoite on otettava huomioon nyt ja tulevaisuudessa, sillä ainoa pysyvä olotila turvallisuusympäristössämme on jatkuva muutos. Muutos taas on hallittava jatkuvalla riskienarvioinnilla. Osoituksena siitä, miten riskienarvioinnista huolimatta turvallisuusuhkat voivat joskus yllättää oli johtamisjärjestelmäalaan läheisesti vaikuttanut Balticconnector kaasuputken ja Elisa valokaapelin -casesta syntynyt turvallisuuspoikkeama.

Onneksemme kyse ei ole vain pelkästä uhkakuvien lisääntymisestä pohjoisella alueella. Ruotsille pikkuhiljaa avautuva Nato-jäsenyys tulee ottaa mahdollisuutena vaikuttaa kokonaisturvallisuuteemme positiivisena lisänä. Edellä mainitun kaltaisten tietoliikenneinfrastruktuuriin vaikuttamisten vastatoimia voitanee yhä tiivistyvässä yhteistyössä kehittää Euroopan yhteisön, Nato-kumppaneiden, tulevan Nato-kumppanimme Ruotsin sekä
muun bilateraalisen yhteistyön kautta. Yhdessä tekemisessä todella on voimaa ja taloudellisia hyötynäkökulmia.

Edellä mainitsemani ylipäällikön kehotus toimii suorana ohjenuorana myös Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäalalle. Entistä tarkemmin, kovan turvallisuuden viranomaisena, Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäalan on tutkailtava mahdolliset tulevaisuuskuvat ja varauduttava ennakoimaan ja torjumaan uhkat johtamisjärjestelmiämme vastaan. Jälleen kerran läntisen yhteisön ja Naton voimavarojen hyödyntäminen avaavat uudella tavalla mahdollisuuksia kehittää Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäalan toimintaa ja teknistä suorituskykyä. Tätä ajatusta vasten ylipäällikön kehotus kannattaa kääntää positiiviseen tulokulmaan johtamisjärjestelmien ja johtamisen tuen järjestämisen osalta. Asetelman voisi muotoilla vaikkapa seuraavasti ”koettakaa kuvitella kaikki mahdolliset hyvyydet hyödynnettäväksi”.

Nuo kaikki hyödynnettävät hyvyydet koko laajuudessaan tulevat pitämään sisällään yhä enenevissä määrin kaupallisten toimijoiden ratkaisuja, teknologioita ja yhteistyötä lisäten diversiteettiä johtamisjärjestelmäalan ratkaisukentässä. Perinteisistä ratkaisumalleista poikkeavien, innovatiivisten ratkaisuiden etsiminen, huomioiminen ja arvostaminen voivat avata aivan uudenlaisia kehityskulkuja monimutkaisten haasteiden ja riskien hallitsemiseksi. Mahdollisesti monimutkaistuvat ja kerrostuvat ratkaisut edellyttävät varmasti uudenlaista osaamista, mutta samalla ehkäisevät yksittäisten vaikutuskeinojen lamauttavaa vaikusta kohteena olevalle johtamisen suorituskyvylle.

Tämän kertaiseen lehteen on koostettu muutamia innovatiivisia esimerkkejä eri teknologioiden hyödynnettävyydestä sotilaallisessa toimintaympäristössä. Kirjoittajat ovat oman alansa huippuosaajia ja tuovat esiin uusien teknologioiden hyödyntämismahdollisuuksia taktisella ja operatiivisella sekä osin myös strategisella tasolla joukkojen tilannetietoisuuden lisäämiseksi ja johtamisen työvälineinä. Nousevien teknologioiden marssi on käynnissä. Varmistakaamme puolustusjärjestelmän sisältä käsin, että meillä on innovatiiviseen ajatteluun positiivinen ja kannustava ote johtamisen ketjussamme ylhäältä alas saakka. Kannustamalla ja positiivisesti ajattelemalla saamme hyödynnettyä kaikki ne hyvyydet, joita ympärillämme on saavutettavissa. Mutta huomatkaa, että pelkkä sisältä käsin toteutettu innovointi ei tänä päivänä riitä, ja vain yhdessä tekemällä saavutetaan
kustannustehokas malli suorituskykyjen rakentamiseksi. Verkottuminen yhteisöjen, yritysten, tutkimusmaailman ja lukemattomien muiden toimijoiden kanssa kantaa innovoinnissa sataprosenttisen varmasti pidemmälle kuin omassa pienessä nurkkakunnassa pohdiskelu.

Muutos lienee sana, joka kuvaa jatkuvuutta, uutta normaalia, globaalia, Eurooppalaista sekä Suomessa vallitsevaa kokonaisturvallisuuden tilannetta. Muutos kuvaa myös Viestimies -lehden toimituksen tilaa päätoimittajan vaihtuessa uuteen vuoteen käännyttäessä. Kiitän omalta osaltani toimituskuntaa, Viestiupseeriyhdistystä, yritys- ja tutkimusmaailman verkostoja, asialleen omistautuneita kirjoittajia, lukijakuntaamme sekä kaikkia toimintaan osallistuneita verkostoja ja henkilöitä lehtemme eteen tehdystä
erinomaisesta työstä. Samalla haluan toivottaa uuden päätoimittaja Kimmo Kaipaisen tervetulleeksi katkeamattomaan ketjuumme sekä onnea ja menestystä sinulle Kimmo perinteikkään aselajilehtemme toimittamiseen.

Näillä sanoilla toivotan rauhaisaa joulunalusaikaa lehtemme lukijoille ja yhteistyökumppaneille sekä uutta normaalia vuodelle 2024,

Päätoimittaja
Pasi Puhakka

Tässä numerossa
4  1. Pääkirjoitus, Digitalisaatio etenee
5  2. Pääkirjoitus, Mennyttä ja tulevaa
6   Viisumitoimintojen uudistamisella tehokkuutta ja turvallisuutta
11  Logistiikan johtamisen tuki
14  Yhteistyö kannattaa aina
– Puheenjohtajan ajatuksia Viestikiltojen liiton toiminnan kehittämisestä
18   Analysaattori: Älä usko lauluihin
20   Kenraalimajuri Ilkka Korkiamäen tervehdys
21   Prikaatikenraali Mikko Heiskanen aloitti Pääesikunnan         johtamisjärjestelmäpäällikkönä 1.1.2016
23   Johtamisjärjestelmäpäällikön tervehdys
24   Digitalisaatio puolustushallinnossa
27   Digitalisointi on hukkumaisillaan yleistämiseen
– tiikerinloikka voi kääntyä näpelöinniksi
30   Mobiiliviestinnän sukupolvet
35   Lyhyesti
37   Viestimies 50 vuotta sitten
38   Onnittelemme merkkipäivänä, Esko Rajahalme 75 vuotta
40   Henkilöasiat

Tämän vuoden lehden toinen pääteema on digitalisaatio – eikä syyttä. Kyllähän kyseisellä rintamalla mennään aika moisia harppauksia jos ei päivittäin niin takuulla viikoittain eteenpäin. Hyvänä esimerkkinä käy tässä numerossa oleva esimerkki viisumilupapalveluiden siirtymisestä sähköiseen käsittelyyn. Omassa arjessakin digitalisaation eteneminen näkyy muun muassa siinä, että harvemmin sitä nykyään enää tulee kannettua käteistä
rahaa lompakossaan. Sama koskee matkalippuja, aika pitkälti nekin ovat
siirtyneet älykännyköihin ja tableteihin. Aikamoisena dinosauruksena sitä välillä itseään pitääkin, kun kaupan kassalla paperirahaa satunnaisesti tarjoaa, tai että lentokentän turvatarkastuksessa paperista koneeseen nousuasiakirjaa virkailijalle tyrkyttää. Televisiotkin alkavat kännyköiden tapaan olla optimoitu ihan muihin tarkoituksiin, kuin mihin ne aikoinaan kehitettiin. Pelonsekaisin tuntein tässä odottaakin ennustusten toteutumista
siitä, että kaikki digitaaliset laitteet ovat joskus siellä internetissä. Kuinkahan pihalla sitä itse sitten siinä mahtaakaan nuorempien sukupolvien näkökulmasta olla? Veikkaan, että aika pihalla.

Digitalisaatio etenee myös Puolustusvoimissa ja lehden lukijoillekin ainakin
terminä tutuksi tullut maapuolustuksen johtamisjärjestelmä M18 jatkaa kehittymistään. Testipenkissä Riihimäellä ollutta järjestelmää on jo usean vuoden ajan myös ”ulkoilutettu” täällä meillä Kajaanissa, ja iso osa loppukäyttäjiäkin on saatu järjestelmään tutustutettua. Joukkotuotanto kyseisellä järjestelmällä jatkuu Kajaanissa, ja ensi vuoden alusta
lähtien järjestelmän käyttöönotto todennäköisesti laajenee myös muihin Maavoimien joukko-osastoihin. Pitkälle on päästy ensimmäisistä ajatuksista ip-tiedonsiirto- ja ohjelmistoradiopohjaisesta taktisen tason  lohtamisjärjestelmästä. Tiedonsiirtoon liittyvien perustoimintojen
ollessa pääosin kunnossa, onkin kehittämisen painopiste tällä hetkellä
palveluissa ja sitä kautta loppukäyttäjien tukemisessa. Jo lakkautetun Viestirykmentin slogania lainatakseni ”Viesti vain perille vietynä ratkaisee”. Jatkossakaan ei viestimiehiä ja johtamisjärjestelmäalan ammattilaisia lämmitä, vaikka järjestelmä runkoverkko tai tiedonsiirtoalusta
toimisi kuinka moitteetta, jos loppukäyttäjälle ei saada tuotettua
oikea-aikaisesti niitä palveluita, joita hän kulloinkin tarvitsee. Tähän kietoutuu myös operaatio- ja kyberturvallisuus, jotka on samalla huomioitava,
kun järjestelmä koko maapuolustuksen joukoille aikanaan laajenee käyttöön:
liialliseen sinisilmäisyyteen ei ole jatkossakaan varaa.

Yhdistyksen puheenjohtaja vaihtui vuoden vaihteessa. Päätoimittajana
haluaisin tässä vaiheessa kiittää pitkäaikaista puheenjohtajaa, eversti Eero Valkolaa kaikesta siitä tuesta, jota lehden näkökulmasta olemme saaneet. Samalla menestystä vaativiin Maavoimien viestitarkastajan
tehtäviin. Haluaisin toimituksen puolesta onnitella myös uutta
puheenjohtajaamme, Jussi Liesiötä valinnastasi hienoon tehtävään. Onnea
ja menestystä samalla yhdistyksen kipparointiin, uskon yhteistyön yhdistyksen johdon ja lehden välillä jatkuvan yhtä hedelmällisenä kuin aikaisemminkin. Lehden entisellä päätoimittajalla, everstiluutnantti Jukka-Pekka Virtasella on toimialamme yhdistysten ja vapaaehtoistoiminnan
kehittämiseen liittyen tässä numerossa erittäin hyvä ja ajatuksia
herättävä artikkeli. Olen omankin kantani tuonut jo aikaisemminkin esille
siitä, että olemme aivan liian pieni maa ja toimiala useita ”samoilla huudeilla”
toimivia yhdistyksiä erillään pitämään ja kehittämään. Yhteistyöllä on varmasti  tässäkin asiassa voimansa, ja syvälliselle sellaiselle on nähdäkseni jatkossakin tarvetta. Ainakin jos toimialamme järjestöjen ”ukkoutuminen” halutaan pysäyttää ja elinvoimaisuus jatkossakin varmistaa.

Lehden 70. juhlavuosi on samalla vauhdikkaasti käynnissä. Vuoden
toinen numero tulee sitten muistin virkistykseksi olemaan varsinainen
lehden juhlajulkaisu. Siihen liittyen olemme toimituksessa avoimia kaikille
hyville ehdotuksille teemaan liittyvistä artikkeleista ja näkökulmista. Peruskäsikirjoitus toisesta numerosta on jo toki olemassa, mutta täydentävälle materiaalille on varmasti vielä tilaa. Juhlanumerosta lähtien loppuvuoden ajan on myös tarkoitus perinteinen Viestimies 50 vuotta sitten -osio toimittaa Viestimies 70 vuotta sitten –teemalla. Ja juhlathan jatkuu sitten ensi vuonna, kun Suomi täyttää 100 vuotta ja vuonna 2018 Puolustusvoimat sekä viestiaselaji sen mukana myös samaiset kunnioitettavat ikävuodet. Ideoita näiden vuosien sopivasta huomioimisesta lehden sivuilla otetaan jo samalla myös vastaan. Lopuksi haluan toivottaa kaikille antoisia lukuhetkiä tämän vuoden lehden numeroiden ja niiden sisältämän
monipuolisen sisällön parissa.
Tero Palokangas
Päätoimittaja

5  Pääkirjoitus: Seitsemän vuosikymmenen urakka
6  Matkalla tulevaisuuteen – älykkäiden digitaalisten teknologioiden
hyödyntäminen mahdollistaa toimintatapojen uudistamisen
10  Päätoimittajien mietteitä Viestimies-lehden teosta
13  Sotilas- ja siviiliteknologian eroista – Mitä seuraa sodankäynnin
perusominaisuuksista? Osa 1
18  Muistoja Viestimies-lehden tehtävistä
20  Analysaattori
22  Muistoja Viestimies-lehden tehtävistä
23  Matkaviestinnän viides sukupolvi
27  90-vuotias Sähköinsinööriliitto juhli: Katse tiukasti tulevaisuudessa
32  Viestimiehen toimitussihteerinä 1978 – 80
34  Kansanedustajien arvioita kyberturvallisuudesta
35  Museo Militariassa jääkäri- ja viestihistoriaan liittyviä uusia näyttelyitä
36  Viestimies 50 vuotta sitten
37  Onnittelemme merkkipäivänä: Insmaj Tapio Teittinen 60 vuotta
38  Henkilöasiat
40  In memoriam Martti Tiuri
40  In memoriam Ossi Seppi
41  Viestiupseeriyhdityksen kevätkokous Suomenlinnassa

4.6.1946 näki päivänvalonsa Viestimies-lehden ensimmäinen näytenumero. Lehti oli vain 13-sivuinen ja huonolle paperille painettu moniste, mutta siitä käynnistyi katkeamaton lehdenteon perinne Viestiupseeriyhdistyksen
piirissä. Nyt käsissänne oleva lehti on järjestysnumeroltaan
282. numero. Kyseiset lehdet sisältävät merkittävän määrän viestiupseereiden
ja sähköisen viestinnän eri ammattilaisten mielenkiintoisia ja oman aikansa
näköisiä kirjoituksia. Nyt juhlavuoden kunniaksi kaikki tähän asti toimitetut
numerot on saatettu myös ajanmukaisesti sähköiseen muotoon. Jatkossa onkin muun muassa historian tutkijoiden tai muuten lehden toiminnasta eri aikoina kiinnostuneiden mahdollista tutustua kaikkeen tähän asti tuotettuun sisältöön.
Viestimies-lehteä on vuosien saatossa talkoilla tai pienen korvauksen tukemana pääsääntöisesti toimitettu harrastelijavoimin. Kovalla työllä, tahdolla ja sitoutumisella tekemiseen on lehti saatu kuitenkin pidettyä hengissä ja samalla elämään myös ajassaan. Tästä nöyrä ja lämmin kiitos kaikille kaukonäköisille ja ammattitaitoisille päätoimittajille,  toimitussihteereille sekä muille lehden toimitukseen osallistuneille henkilöille. Lisäksi kiitos lehden toimintaa ohjanneille
arvovaltaisille toimituskunnille, kaikille ansioituneille artikkelien kirjoittajille
sekä elintärkeille mainostajille. Ilman teidän kaikkien osallistumista
ja tukea ei lehden toiminnan turvaaminen seitsemän vuosikymmenen ajan olisi ollut mahdollista. Nöyrä kiitos teille kaikille!
Viestimies-lehti on aina ollut jäsenistönsä näköinen julkaisu. Lehden teemoittelu ja artikkelivalinnat on pyritty pitämään sellaisina, että ne puhuttelisivat ainakin pääosaa lukijakunnasta. Toisaalta taas pääosa lehden sisällöstä on myös aina kummunnut jäsenistöstä, niin sotilaallisen viestitoiminnan kuin sähköisen viestinnän eri osa-alueilta. Lehti elää ammattimaisesti kirjoitetuista artikkeleista, ja siihen toivoisin näin
juhlankin keskellä lukijakunnalta tukea. Totuus on nykyäänkin se, että pääosa
materiaalista perustuu päätoimittajan toteuttamaan artikkeleiden ”metsästykseen”, jossa toki huomioidaan lehden vuositeemat sekä toimituskunnan antama ohjaus lehden pääpiirteisestä sisällöstä. Toivoisin jatkossa yhdistyksen jäsenistöltä entistä aktiivisempaa otetta yhteisen lehtemme toimittamisen mahdollistamisessa omien, ammattitaitoisten
artikkeleidenne muodossa.
Lehden taloudellinen tilanne on ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan
vaikea. Kaukana ovat ne ajat, että lehti olisi pystynyt mainosmyyntituloillaan
koko toimintansa rahoittamaan. Onneksi lehti on, ainakin toistaiseksi, koettu
Viestiupseeriyhdistyksen jäsenistön piirissä hyödykkeeksi, jota kannattaa
myös osittain vuotuisella jäsenmaksulla rahoittaa. Toivottavasti näin on
jatkossakin. Yhdistyksen jäsenet ovat jatkossakin lehden tärkein kohderyhmä,
joiden tyytyväisyys sen sisältöön on kaikki kaikessa ja olemassaolon
edellytys. Samalla kannustaisin jäsenistöä myös käyttämään mahdollisia
suhteitaan ja kontaktejaan mahdollisiin yhteistyökumppaneihin. Niiden avulla
on jatkossakin mahdollista julkaista yhteistä lehteämme ilman, että tarvitse
alkaa miettimään lehden laadun tietoista heikentämistä tai jäsenmaksuosuuden entistä isompaa satsaamista julkaisutoimintaan.
Lehden tulevaisuuden näkymät ovat nähdäkseni taloudellisista haasteista
huolimatta kuitenkin valoisat. Elämmehän muun muassa digitalisaation
ja kyberturvallisuuden kulta-aikaa. Yhdistyksemme ja sen jäsenkunnan
edustamilla toimialoilla onkin menossa sen verran kova ”buumi”, että siitä
lehtemme tulee jatkossakin varmasti hyötymään. Puhuin aikaisemmin myös
ajassa elämisestä, ja tällä hetkellä se näkyy jo aikaisemmin mainitussa lehden
kaikkien numeroiden siirtämisessä sähköiseen muotoon. Lisäksi tästä numerosta lähtien lehtemme siirtyy myös sähköiselle julkaisualustalle osoitteessa www.viestimies.fi. Toivonkin, että mahdollisimman moni käy uuteen julkaisualustaan tutustumassa ja antaa siitä palautteensa. Vain siten saadaan lehti elämään jatkossakin ajassa ja jäsenistönsä näköisenä. Samalla lämmin kiitos sähköiselle julkaisualustalle siirtymisen mahdollistaneelle Urlus-säätiölle sekä teknisestä toteutuksesta vastanneelle Wode medialle.
Lopuksi haluan lausua kohdennetut, lämpimät kiitokset nykyiselle ”esikunnalle” eli lehden toimitukselle ja pysyville avustajille. Ilman Kyöstiä,
Markusta, Marttia, Tarjaa, Veli-Mattia, Pasia ja Sakaria, ei lehden toimittaminen olisi mitenkään ollut nykyisellään mahdollista. Erityiskiitoksen haluan osoittaa lehden pitkäaikaiselle toimitussihteerille Kyöstille, joka on vuodesta 1986 vastannut siitä, että lehti saadaan ajallaan taitettua ja painotalolle halutun laisena toimitettua. Puhutaan siis käsissänne oleva lehti huomioiden 118 numerosta: aivan käsittämätön suoritus!
Lopuksi haluan toivottaa kaikille lehden lukijoille aurinkoista kesää. Ladataan
yhdessä akkuja, kun niiden lataamisen aika koittaa. Griinit vihertävät jo.

Tero Palokangas

5   Pääkirjoitus: Maratonia juoksemassa
6   Asevelvollisten informaatioprojekti
9   Sotilas- ja siviiliteknologian eroista, systeeminen tarkastelu, osa 2
13  Kyberturvallisuuden tason arviointi pk-yrityksissä
16  Analysaattori: Peliä ja politiikkaa
18  Kyberin jäljillä
22 Johtamisjärjestelmien kansainvälinen yhteensopivuus Puolustusvoimien ja
teollisuuden yhteistyöllä
26  Kiveen hakattua viestihistoriaa
30  Viestimies-lehti miehen ikään
32  Maanpuolustuslehtien tulevaisuus digitalisoituvassa maailmassa
34  Viestimies 70 vuotta sitten
35  Henkilöasiat
36  Onnittelemme: Everstiluutnantti Jukka-Pekka Virtanen 50 vuotta

Kainuun prikaati toimii nyt viidettä vuotta maapuolustuksen uuden johtamisjärjestelmän M18 käyttöönotosta ja kenttätestauksesta
vastaavana tahona. Tehtävä on mielenkiintoinen kunniaasia,
ollaanhan taktisen tasan viestitoiminta uudistamassa
Maavoimissa tietyiltä osiltaan lähes täysin. Pitkän matkan juoksussa on
harjoittelulla, energiatankkauksella sekä suorituksen aikaisella vauhdin
jaolla ja toimintakyvyn ylläpidolla lopputuloksen kannalta iso merkitys.
Uuden järjestelmän testaaminen ja kehittäminen samalla varusmiehiä
ja reserviläisiä kouluttaen on ollut prikaatille ja etenkin sen nykyisin
johtamalleni Pohjois-Suomen viestipataljoonalle merkittävä
fyysisten ja henkisten voimien koetus. Normaalisti maratonia juostaessa
jaksamista ja voimien jakamista helpottaa tieto siitä, kuinka pitkään
on juostu ja montako kilometriä on vielä edessä. M18-käyttöönoton osalta
tällaista tietoa ei ole tarkalleen ollut käytettävissä: välillä on tuntunut, että
loppusuora ei aukea koskaan. Nyt tuo maali on kuitenkin näkyvissä, ja
maavoimien esikunnan määrätietoisessa ohjauksessa olemme siirtyneet tuota
loppusuoraa juoksemaan. Kainuun prikaatissa tämä on otettu tyydytyksellä
vastaan, sillä se on helpottanut vielä viimeisten käytössä olevien
energiavarastojen inventointia ja jakamista loppusuoran eri koitoksia
varten.
Ensi vuosi on historiallinen, sillä silloin maavoimien joukko-osastot siirtyvät
vaiheittain käyttöönottamaan uutta M18-johtamisjärjestelmää. Järjestelmä
onkin harjoituskokemustemme perusteella saavuttanut sellaisen
kypsyysasteen ja luotettavuuden, että sitä voidaan huoletta lähteä
”ulkoiluttamaan” myös Kainuun ulkopuolella. Paljonhan toki
on vielä keskeneräistä, mutta kuten nykyaikainen siviilipuolen
johtamisjärjestelmäkin, on M18 ohjelmistopohjainen useasta eri
laiteperheestä ja sovelluksesta muodostuva kokonaisuus, joka
päivittyy ja kehittyy koko ajan. Siinä onkin merkittävä haaste viesti- ja
johtamisjärjestelmäalan osaamiselle ja sen ylläpitämiselle. Kaukana ovat
ne ajat, että kouluttajan huoneessa pystyit ottamaan kainaloosi
tutun ja turvallisen, useita vuosia käytetyn oppaan ja sen turvin lähteä
kouluttamaan. Kokemustemme mukaan nykyaikainen johtamisjärjestelmä ei
myöskään enää ole sellainen, jonka jokaisen osa-alueen, tekniikan ja
sovelluksen ominaisuudet viesti- ja johtamisjärjestelmäalan henkilöstö
voisi osata. Järjestelmän yleisten toimintaperiaatteiden tuntemus on
mahdollista saavuttaa, mutta todelliseen syväoppimiseen ja kärkiosaajana
toimimiseen edellytetään nyt ja jatkossa yhä enemmän erikoistumista.
Maratonista puheen ollen kulunut kesä onkin ollut oikea
penkkiurheilijan unelma tai sitten painajainen jalkapallon Euroopan
mestaruuskilpailuineen ja Rion kesäolympialaisineen. Näkökulma
on riippunut siitä, kuuluuko penkkiurheilijoiden enemmistöön
ja onko esimerkiksi olympialaisten aikaan ollut lomilla vai töissä.
Jälkimmäisessä tapauksessa en ainakaan itse kyennyt löytämään
menestyksen kaavaa aamuyön tunteihin ajoittuneiden lähetysten seuraamiseksi. Onneksi oman suosikkilajini, golfin
lähetykset tulivat sentään parhaaseen katseluaikaan. Toisena jälleen
kerran koukuttava lajina mieleen jäi eri ammunnat ja etenkin niiden
uudistuneet finaalikilpailut. Harmi vaan, että suomalaismenestys jäi jälleen
kerran osin aika vaatimattomaksi. Aina voidaan tietenkin vedota
kansakuntamme pienuuteen, mutta kyllähän muut pohjoismaat osaltaan
taas näyttivät, että pienelläkin maalla on menestymismahdollisuuksia. Kysymys ehkä onkin rajallisista resursseista ja niiden optimaalisesta kohdentamisesta. Ehkäpä näistäkin kisoista taas opittiin jotain jatkon ja suomalaisen huippuurheilun kehittämisen kannalta:
Tokiossa tärähtää!
Lehden 70-vuotisjuhlat saatiin menneenä kesänä asianmukaisesti
juhlittua. Kiitos vielä kaikille tapahtumien järjestelyihin sekä itse
juhlaan osallistuneille tahoille: teitte osaltanne päivästä ikimuistoisen.
Tästä on hyvä jatkaa matkaa kohti seuraavia juhlia eli ensin Suomen
ja sen jälkeen Puolustusvoimien ja samalla viestiaselajin 100-vuotisjuhlia.
Hienoa, että jatkossakin riittää juhlia ja juhlimisen aiheita muuten osin
synkkään ja harmaaseen arkeen. Aurinkoista syksyn jatkoa koko
lukijakunnalle, tästä se Joulun ja uuden vuoden odotus jälleen kerran
käynnistyy.

Tero Palokangas

Tässä numerossa

5 Pääkirjoitus: Taktiikkaa tekniikan ehdoilla vai päinvastoin?

6 Johtamisjärjestelmäalan osaamisen kehittäminen – toimialan vastaus tulevaisuuden haasteisiin.

11 “Harkitsemme toistaiseksi sopivampana odottaa”, – Ilmavalvontatutkien aiheuttamat televisiohäiriöt ja niiden selvittäminen 1970 – 80 -luvuilla.

15 Kyberturvallisuuden harjoittelu on tulevaisuuden selkäranka.

17 Analysaattori: Hullut päivät.

19 5G:n tietoturvallisuus.

23 Maapuolustuksen johtamisjärjestelmän M18 taktiikan ja toimintatapojen kehittäminen.

28 Pohjois-Suomen viestipataljoonan uuden perinnelipun naulaus.

30 Viestiupseeriyhdistyksen syyskokous.

32 Vuoden viestiupseeri: kapteeni Kalle Hyvönen.

33 Viestimies 50 vuotta sitten.

34 Henkilöasiat.

35 Onnittelemme merkkipäivänä: Veli Honkola 80 vuotta.

37 Museo Militariassa kaksi uutta vaihtuvaa näyttelyä ja vuoden 2017 valmistelua.

39 Vuonna 2016 myönnetyt viestiristit.

40 Viestiupseeriyhdistys tiedottaa.

Taktiikkaa tekniikan ehdoilla vai päinvastoin

Otsikon mukaista kysymystä on viime aikoina päästy miettimään Maavoimissa vuosien jälkeen taas aikaisempaa enemmän. Onhan uusi, uljas maapuolustuksen johtamisjärjestelmä M18 saavuttanut sellaisen teknisen kypsyyden, että sen täysipainoinen, tavoitetilan mukainen käyttövalmius alkaa päivä päivältä lähestyä. Ensi vuonna toki vielä kehitetään uutta konfiguraatiota, jonka kenttätestausta Kainuun prikaatissa jatketaan entiseen malliin ”napsu” muita Maavoimien joukkoja edellä. Samanaikaisesti pääosa muista Maavoimien joukko-osastoista lähtee täydellä teholla mukaan ”M18-junaan” ottamalla käyttöön tähän mennessä jo valmiiksi kenttätestatun kehitysversion. Viime aikoina onkin ollut tarpeen tutkia hankkeen alkuvaiheissa esitettyjä vaatimuksia sekä tehtyjä alustavia suunnitelmia siitä, miten M18-johtamisjärjestelmällä varustetun joukon tulisi järjestelmää käyttää. Onkin tiivistyvällä tahdilla puhuttu yhä enemmän viesti- ja/tai johtamisjärjestelmätaktiikasta, joka näin viestiupseerina lämmittää mieltä: onhan kyse kuitenkin ammattitaitomme ytimestä. Siitähän meille lopunperin maksetaan!
Otsikon mukaista ”muna vai kana” –tyylistä pohdintaa, osin jopa väittelyä, on käyty viestiupseereiden keskuudessa säännöllisesti. Osa on ollut vahvasti sitä mieltä, että tekniikan ei pidä sanella sitä, mitä meidän olisi tarve sotajoukkona eri vaiheissa kyetä tekemään. Toisaalta taas osa on aina argumentoinut teknologia-lähtöisesti ja lähtenyt siitä, että toiminta sovitetaan sen mukaisesti, mitä käytössä oleva järjestelmä kulloinkin mahdollistaa. Molemmissa näkökulmissa on puolensa, ja esimerkiksi M18-johtamisjärjestelmän kehittämisen osalta niitä molempia on noudatettu. Hankkeen alkuvaiheessahan on asetettu tiettyihin taustalla vaikuttaneisiin operatiivis-taktisiin vaatimuksiin ja muihin reunaehtoihin suhteutettuna merkittävä määrä kehittämistä ohjanneita operatiivisia vaatimuksia sekä muita käyttäjävaatimuksia. Niiden pohjaltahan on sitten pyritty valitsemaan teknisiä ratkaisuja, joilla asetettuihin vaatimuksiin parhaalla mahdollisella tavalla päästäisiin. Haasteena vaan on eritasoisten kehittämistä ohjaavien operatiivisten vaatimusten ja toisaalta teknisten mahdollisuuksien/rajoitusten dynaamisuus: kumpaakaan näkökulmaa ei voi riittävän hyvin ennustaa ja siten koko hankkeen ajaksi ”pysyväksi vastaukseksi” lukita.
Nykyaikainen iteratiivinen johtamisjärjestelmien kehittäminen on mitä suurimmissa määrin jatkuvaa vuoropuhelua taktisten vaatimusten sekä teknisten mahdollisuuksien ja rajoitteiden välillä. Teknisesti M18-järjestelmään tehdyt valinnat ovat olleet kauaskantoisen uskaliaita ja innovatiivisia, esimerkkeinä ohjelmistoradion kansallinen tuotteistaminen sekä koko sanomanvälitysjärjestelmän uudistaminen. Tämä onkin luonnollisesti tarkoittanut sitä, että aikoinaan asetettuja oletuksia teknologian suorituskyvystä ja samalla päätöksiä tarvittavasta laite- ja ohjelmistokonohjelmistokonfiguraatiosta on jouduttu säännöllisesti päivittämään. Tämähän ei pelkästään tarkoita sitä, että aikoinaan asetetuista vaatimuksista olisi jouduttu pelkästään tinkimään, päinvastoin. Paljon on matkan varrella löydetty myös uusia tekniikan mahdollistamia toiminnallisuuksia, joista aikoinaan suunnittelupöydän äärellä ei kukaan olisi aikoinaan osannut edes kuvitella ja toivoa. Joka tapauksessa ollaan yhä enemmän siinä vaiheessa, että tilaa taktiselle ajattelulle on tarjolla: tervetuloa kaikki talkoisiin mukaan!
Tätä pääkirjoitusta kirjoitettaessa on Yhdysvallat valinnut itselleen seuraavaksi presidentiksi liikemies Donald Trumpin. Kukapa olisi uskonut vuoden takaisiin lähtökohtiin verrattuna. On sanottu, että valinta kertoisi osaltaan paljon kansasta. Toisaalta se kertoo varmaan myös halusta saada muutosta aikaan: ei aivan uusi ja ainutkertainen ilmiö Suomessakaan. Kovin sovitteleviahan nuo Trumpin vaalin jälkeiset esiintymiset ovat olleet: nähtäväksi jää, mitä kaikkia vaalikampanjassa luvattuja aika radikaalejakin muutoksia lopunperin toimeenpannaan. Vuosi lähenee loppuaan ja sitä kautta nurkan takana on taas uusi vuosi lehden toimittamisessa. Palataan vuoden 2017 ensimmäisessä lehdessä tarkemmin ensi vuoden kujeisiin. Lämmin kiitos kaikille tänä 70-vuotisjuhlavuonna toimintaamme tavalla tai toisella tukeneista tahoista.

Rauhallista joulun aikaa sekä entistäkin parempaa vuotta 2017!

Tero Palokangas

Viestimies-lehden päätoimittaja

Tässä numerossa

4 Pääkirjoitus: Tutkimus mahdollistajana

6 Ketterät kehitysohjelmat vauhdittavat digitalisaatiota

10 Maanpuolustuskorkeakoulu arjen johtamismallin kehittäjänä

14 Kokeillaan arkea – uusia tuulia johtamisjärjestelmien

tutkimuksessa

20 Vain toiminnan kiinnostavuus on ratkaisevaa

24 Analysaattori:Askel eteen, kaksi taakse

26 Konseptien kehittäminen – miksi se on tärkeää viestimiehille?

30 Pitkäjänteinen ohjelmistoradiotutkimus pohjatyönä M18-tiedonsiirrolle

34 Quincy Wright – malli: Postmoderni sodankäynti globaalina ja viidentenä sodankäynnin megavaiheena

38 V2V – Ajoneuvojen välinen liikennöinti

42 Lyhyesti

43 Lehden henkilötoimittaja vaihtui

44 Viestimies 50 vuotta sitten

45 Henkilöasiat

Pääkirjoitus, Viestimies 1/2017

Tutkimus mahdollistajana

Uusien ratkaisuiden etsiminen on keskeinen jokaisen itseään kunnioittavan ja aktiivisesti kehittävän toimijan merkki. Taloudellisesti heikkoina aikoina ja eritasoisten organisaatiouudistusten yhteydessä tutkimus- ja kehittämistoiminta on syystä taikka toisesta monesti ollut kuitenkin ensimmäisenä niin sanotusti ”liipaisimella”. Inhimillisesti ajateltuna tämä on ymmärrettävää siinä mielessä, että juuri käsillä olevaan operatiiviseen toimintaan puuttuminen ja toiminnan tason laskeminen olisi varmasti tietyiltä osin vaikeaa ja osin ”kipeitäkin” päätöksiä vaativaa. Sen sijaan osin jalat irti maassa olevan tutkimus- ja kehittämistoiminnan alasajaminen tai tason laskeminen saattaakin äkkiseltään vaikuttaa kivuttomimmalta vaihtoehdolta. Valitettavasti vaan näissä tapauksissa mitä suurimmalla todennäköisyydellä on samalla sahattu oksaa jolla istutaan poikki: pitkässä juoksussa tutkimus- ja kehittämistoimintaan satsaaminen on edellytys toiminnan tason ylläpitämiselle ja omassa bisneksessä pärjäämiselle.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaa on kiistatta toisaalta eri tasoilla ehkä vaivannut aina viime vuosiin asti tietynlainen eristäytyminen operatiivisesta toiminnasta. Tällöin onkin ehkä välillä ollut vaikeaa nähdä suoria hyötyjä useita vuosia sitten aloitetuille tutkimusprojekteille, jotka ovat ajautunet ”tutkimusta tutkimuksen vuoksi” –tilaan. Tietyiltä osin operatiivisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan tiukempi yhteen sovittaminen onkin ehkä vastaus kustannustehokkuuden kanssa kamppailevien organisaatioiden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn varmistamisessa myös tulevaisuudessa. Johtamisjärjestelmäalalla eräs konkreettinen tapa tutkimus- ja kehittämistoimintaan satsattujen resurssien takaisinsaamisen varmistamisessa on ollut siirtyminen yhä enemmän ”ketterien” tutkimus- ja kehittämisohjelmien hyödyntämiseen. Samoin resurssien tehokkaampi yhdisyhdistäminen eri toimijoiden kesken sekä jo muilla aloilla testattujen hyväksi havaittujen ratkaisuiden hyödyntäminen ja sovittaminen omaan toimintaan ovat alati merkitystään lisänneitä näkökulmia.

Laadukkaalla akateemisella tutkimuksella on edelleen oma tärkeä merkityksensä, mutta lisäksi toteuttavalla ”pragmaattisemmalla” soveltavalla tutkimuksella on varmistettavissa tutkimustulosten hyödynnettävyys operatiivisen toimintaan aikoinaan käynnistettyjen tutkimusprojektien osalta. Tämä on huomattu myös Puolustusvoimissa ja edellä mainitut näkökulmat ovat vahvasti esillä johtamisjärjestelmien nykyisessä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Tässä lehdessä esitellään Puolustusvoimissa käynnissä olevia erityyppisiä tutkimushankkeita sekä niiden alustavia tuloksia. Kokonaisuuden ideoinnissa sekä artikkeleiden kokoamisessa auttoi omalla merkittävällä panoksellaan Teemu Metsola Puolustusvoimin tutkimuslaitokselta, jolle lämmin kiitos tuesta ja vaivannäöstä. Tämän numeron käsikirjoitettua sisältöä täydentävät hienosti Jukka-Pekka Virtasen, Sakari Ahvenaisen ja Jyrki Penttisen artikkelit sekä lehden tutut vakio-osuudet.

Mika Hyytiäisen sekä Mika Latikan ja Masi Montosen artikkelit käsittelevät arjessa käytössä olevien johtamisjärjestelmäratkaisuiden perus- ja soveltavaa tutkimusta sekä niiden tarjoamien mahdollisuuksien sovittamista Puolustusvoimien toimintakenttään ja viestintätarpeisiin. Seppo Vainio puolestaan kirjoittaa siitä, miksi viesti- ja johtamisjärjestelmäalan ihmisten on syytä olla mukana tutkimus- ja kehittämishankkeissa niiden alusta lähtien. Valtteri Vuorisalo tuo tutkimusnäkökulmaan yritysmaailman näkökulman, jossa korostuu muun muassa ketterien kehitysprojektien hyödyntäminen perinteisten kehitysmallien sijaan. Heikki Rantanen ja Sami Peltotalo puolestaan kirjoittavat tiedonsiirron tutkimuksesta, joka on ollut merkittävässä roolissa kehitettäessä tämänkin lehden sivuilla jo aikaisemmin useampaan otteeseen esiteltyä maavoimien uutta M18-johtamisjärjestelmää ja siihen valikoituneita tiedonsiirtoratkaisuja.

Tämän lehden tutkimus-teemasta on tarkoitus jatkaa 72. vuosikertamme lopuissa numeroissa ainakin digitaalisuuden, tekniikan murroksen ja kyberturvallisuuden eri tulokulmilla. Vuoden vaihteessa vaihtuivat lehden henkilötoimittaja ja sihteeri. Haluankin toivottaa Liitolan Janin ja Reinin Harrin lämpimästi tervetulleeksi lehden toimintaan mukaan. Samalla nöyrä ja lämmin kiitos Töhösen Markukselle ja Ahon Martille lehden eteen tekemästänne upeasta työstä. Lopuksi haluan toivottaa hyvää Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta kaikille lukijoille!

Tero Palokangas

Viestimies-lehden päätoimittaja

Tässä numerossa:

Pääkirjoitus:

Puolustuskykyä turvataan kaikissa toimintaympäristöissä
Päätoimittaja
Tero Palokangas

Kyberturvallisuuden kehittyminen

Teksti: Martti Lehto
Kuvat: Darba, Martti Lehto ja Puolustusvoimat

Mirai-haittaohjelmalla totoeutetut hajautetut palvelunestohyökkäykset

Teksti: Janne Kastepohja

Nykypäivän kyberuhat ja niiltä suojautuminen

Teksti: Kim Westerlund
Kuvat: Nixu Oyj

Viestisotaa Rukajärvellä

Teksti: Martti Susitaival ja Tapio Teittinen
Kuvat: SA-kuva, Kansallisarkisto ja K Helokosken kokoelma

Analysaattori: FAQ

Tavoitteena iskunkestävä yhteiskunta

Teksti ja kuvat: Ilkka Meriläinen

Kyberturvallisuuden sensorikyvyn kehittäminen

Teksti: Tero Kokkonen
Kuvat: JYVSECTEC

Quincy Wright- malli: Postmoderni sodankäynti globaalina ja viidentenä sodankäynnin megavaiheena, osa 2/3

Teksti ja kuvat: Sakari Ahvenainen

Viestiupseeriyhdistyksen kevätkokous Hämeenlinnassa

Teksti: Harri Reini
Kuvat: Harri Reini ja Antti Nieminen

Viestimies 50 vuotta sitten

Onnittelemme: Pertti Virtanen 70 vuotta

Henkilöasiat

Paikallispuolustuksen johtaminen -seminaari (ilmoitus)

Kansikuva:Viestimies kirkasjohtolinjaa vetämässä 13.8.1941.
Kuva: SA-kuva

Pääkirjoitus, Viestimies 2/2017

Puolustuskykyä turvataan kaikissa toimintaympäristöissä

Valtioneuvoston esitys puolustusselonteoksi saatiin käsiteltyä ja hyväksyttyä. Asiakirja on erittäin kattavasti valmisteltu ja hyvin tiiviiseen kokonaisuuteen on saatu mahdutettua kaikki keskeiset maanpuolustuksen kehittämiseen liittyvät osakokonaisuudet. Näiltä osin selonteon historiallinen eriyttäminen turvallisuuspoliittisesta selonteosta puolsi varmastikin paikkansa. Selonteko antaa hyvän pohjan Puolustusvoimien systemaattiselle kehittämiselle pitkälle tulevaisuuteen. Laajalla parlamentaarisella käsittelyllä samalla varmistettiin linjausten jatkuminen erilaisissa tulevaisuuden poliittisissa mielipideilmastoissa. Riittävän pitkälle tähtäävillä selonteoilla varmistetaan jatkossakin maanpuolustuksen pitkäjänteinen kehittäminen.

Selonteossa nostetaan myös paikallispuolustuksen tarpeet asianmukaisesti esille. Minulla oli mahdollisuus osallistua maaliskuussa Oulussa Kainuun prikaatin johtamaan paikallispuolustusharjoitukseen (Oulu17). Harjoituksessa oli aistittavissa eri turvallisuus- ja paikallisviranomaisten yhteinen tahtotila hybridiuhkamaisiin tilannekehityksiin vastaamiseksi. Hienoa oli nähdä se kehitystyö, mitä eri toimijat aivan viime vuosina ovat tehneet yhteiskuntamme kriisinsietokyvyn ja toiminnan jatkuvuuden turvaamisen kehittämiseksi. Osin näiden asioiden ympärillä oltiin myös yhdistyksemme kevään ajankohtaisseminaarissa, josta viestikadettien ansiokas artikkeli tämän lehden sivuilla. Lisää herkkua on sitten tarjolla syyskuussa A.R. Saarmaan päivänä, jolloin Riihimäellä järjestetään erityinen paikallispuolustukseen ja sen johtamisen problematiikkaan keskittyvä seminaari. Tapahtumaan tarjotaan osallistumismahdollisuus myös videoneuvotteluna ympäri maata Puolustusvoimien eri toitoimipisteiden tukemana. Paikallispuolustuksen ja yleisesti koko yhteiskunnan toiminnan jatkuvuuden turvaamisen johtamisessa ajantasaisine tilannekuvineen riittää meillä kaikilla jatkossakin töitä.

Hiihtokansaa hellittiin maaliskuussa erinomaisesti Lahdessa järjestetyillä maailmanmestaruuskilpailuilla. Itselläkin oli mahdollisuus yhden päivän verran päästä nauttimaan kisatunnelmasta. Täytyy sanoa, että kyllä oli järjestäjät kyenneet loihtimaan upeat kansainvälisen tasot hiihtokarnevaalit. Oman vierailun kruunasi Iivo Niskasen palkintojenjako Lahden torilla ja Maamme-laulu: tippa oli kieltämättä linssissä. Kiitosta saaneista kisajärjestelyistä sekä pitkästä aikaa saavutetusta urheilullisesta menestyksestä on syytä osata ulosmitata kaikki positiiviset yhteiskunnalliset vaikutukset. Tähän kun lisätään talouden varovaisen positiiviset ennusmerkit, niin eihän tästä ole Suomen 100-vuotisjuhlankin kunniaksi jälleen kerran kuin yksi suunta: ylöspäin!

Käsissänne olevan numeron teemana on kyberturvallisuus: pitkälti yhteiskunnan toiminnan jatkuvuuden turvaamisen näkökulmasta tarkasteltuna. Digitaalisuuteen liittyvien osakokonaisuuksien ympärillä pyöritään todennäköisesti myös loppuvuoden numeroissa. Toivotan kaikille lehden lukijoille aurinkoista ja samalla vähälumista kesää!

Tero Palokangas

Viestimies-lehden päätoimittaja

Pääkirjoitus:

Kesä ja kärpäset
Päätoimittaja Tero Palokangas

Autonomiset järjestelmät muuttavat sodankäyntiä

Teksti: Jyri Kosola Kuvat: Jyri Kosola ja eri lähteet

Tietoturva muuttuvassa maailmassa

Teksti ja kuvat: Jonas Dellenvall ja Mikael Puska

Reikäkortista tietoverkkoon

Teksti: Mikko Soikkeli Kuvat: Puolustusvoimat

Link 16 kansainvälinen yhteensopivuus

Teksti: Tara Koivisto Kuvat: Vanderwolf images ja spacekris/shutterstock.com

Analysaattori: Vahingossa vai automaattisesti

Kognitiotiede, ihminen ja teknologia

Teksti: Pertti Saariluoma Kuvat: Viestimies

Viestikiltojen liitolle uusi yhteistyökumppani Päijät-Hämeeseen

Teksti ja kuvat: Esko Sutela

Quincy Wright- malli: Postmoderni sodankäynti globaalina ja viidentenä sodankäynnin megavaiheena, osa 3/3

Teksti ja kuvat: Sakari Ahvenainen

Viestipataljoona 33:n historiikki

Teksti: Riku Kauhanen Kuvat: Liedon museo

Viestimies 50 vuotta sitten

Onnittelemme: Jyrki Penttinen 50 vuotta

Henkilöasiat

Kansikuva: Kainuun prikaatin varusmiehiä johtamassa taisteluita taistelunjohtojärjestelmällä METSO16-harjoituksessa. Kuva: Puolustusvoimat

Pääkirjoitus, Viestimies 3/2017

Kesä ja kärpäset

Ja taashan ne molemmat tuli ja meni. Kesä hieman sateisempana ja viileämpänä kuin ehkä yleensä, ja kärpäsiäkin ehkä samassa suhteessa normaalia vähemmän. Hienoahan kesässä on se, että onpa se minkälainen tahansa, niin hyvin siitä säästä saadaan jutun juurta aikaiseksi. Sään lisäksihän kesään kuuluu omien ja tuttujen loma-ajankohtien ja -suunnitelmien tenttaaminen: eipähän tuppisuukansalla kesällä ainakaan heti alkumetreillä virsu tökkää puheenaiheiden vähyyteen. Toista se on näin keskellä pitkää syksyä, vuodenvaihteen lähestyminen juhlapyhineen toki tuo lohtua ja kenties samalla myös puheenaiheitakin. Ja jos ei muu auta, niin kyllähän kuluva kesä sääilmiöineen tuo merkittävän määrän kansanuskomuksiin perustuvia jutunjuuria siitä, minkälainen tuleva talvi mahtaakaan olla: niitä ennustuksia odotellessa.

Maamme juhlavuosi on edennyt osaltaan myös suunnitelmallisesti ja hienoja tapahtumia on päästy varmaan jokainen osaltamme todistamaan. Useita merkkihenkilöitäkin on maassamme käynyt. Pohjoismaiden kuninkaalliset piipahti jo Helsingissä ja Kiinakin päätti ystävyyden hengessä lahjoittaa Ähtäriin sijoitettavaksi pandakarhujaan. Itänaapurimme päämies kävi presidenttimme kutsusta pikaisesti käymässä. Harmi vaan, että vierailun tiukasta aikataulusta johtuen unohti samalla maatamme 100-vuotisesta taipaleestaan onnitella: eihän sitä aina kaikkea voi muistaa. Juhlavuoden tapahtumien määrästä maamme arvokas ikääntyminen ei ainakaan ole jäänyt kiinni. Sama koskee juhlavuoden erikoistuotteita, kaikkea 100-vuotistavaraa on kyllä kiitettävästi tarjolla. Hieman ehkä olisi välillä toivonut ja odottanut juhlimiseen enemmänkin revittelyä ja irtiottoja sillä eihän näitä satavuotisjuhlia ihan tasalta ja puolelta ole tarjolla. Toisaalta taas ehkä kansan syvät rivit sitten kuitenkin kaikkein mieluiten juhlii isänmaataan kohtuullisen perinteisin menoin: maassa maan tavalla.

Turussa sitten tapahtui se, mitä moni oli pitkään pelännyt: terrorismi rantautui meidänkin lintukotoon sitten konkreettisesti. Kaiken kaikkiaan harmillinen ja äärimmäisen ikävä tapahtuma. Jos jotain positiivista noinkin surullisesta tragediasta on löydettävissä, niin kyllähän se on ilman muuta oli poliisin ripeä ja paljon kiitosta saanut toiminta tapahtumaketjussa. Näyttäisi siltä, että kroonisesta resurssipulastaankin huolimatta poliisi on kyennyt päivittämään toimintatapojaan nykypäivän uhkien mukaiseksi, toimintavalmius näyttää olevan erittäin hyvällä tasolla. Siinäpä meille Puolustusvoimissakin työskenteleville on varmasti hyvä referenssi paljon puhutun valmiuden ja uusien toimintatapojen kehittämiselle. Toinen merkittävä tapahtuman jälkeen puhuttanut seikka on tiedustelulainsäädännön uudistus, jonka nopeutettu käsittelyprosessi näyttäisi saaneen entistä enemmän ymmärrystä taakseen. Toivotaan todellakin, että poliitikot kykenevät yhdessä tässä asiassa tekemään puoluetaustoistaan huolimatta isänmaallisen vastuullisen päätöksen ja varmistamaan turvallisuusvirnaomaisille jatkossa heidän kipeästi tarvitsemansa toimivaltuudet. Enää ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta nukkua ruususen unta tai tuudittautua lintukoto-ajatteluun: unet ovat osin muuttuneet painajaisiksi ja lintukodon rauha on pysyvästi rikottu.

Toimintavuotemme alkaa lähestymään loppuaan. Tämän numeron jälkeen on vielä yksi lehti tälle vuodelle tulossa. Esitänkin tässä samalla pyynnön mahdollisten artikkelien kirjoittamisesta tai potentiaalisten aiheiden esittämisestä. Sanotaanko kauniisti niin, että kauhean montaa juttua ei ole tarvinnut tänäkään vuonna jättää julkaisematta juttujen runsauden pulan johdosta. Kiitoksia kuitenkin samalla taas kaikille niille, jotka ovat tämän vuoden lehtiin kirjoittaneet tai ovat olleet mahdollisia aiheita ja kirjoittajia kanssamme miettimässä. Nyt on vielä tällekin vuodelle yhden numeron verran teillä kaikilla mahdollisuus omasta mielenkiintoisesta aiheestanne kirjoittaa. Toiveita lehden sisällön kehittämisestä otetaan samalla koko ajan vastaan, viestimies@viestiupseeriyhdistys.fi päivystää. Ensi vuosihan on viesti- ja johtamisjärjestelmäalan joukkojen 100-vuotisjuhlavuosi. Siihen liittyen lehden ensi vuoden sisällön ideointi on parhaillaan käynnissä: kerro toki rohkeasti mitä juhlavuonna lehden sivuilta haluaisit lukea. Tsemppiä ja sisäistä valoa kaikille syksyn harmauden keskelle!

Päätoimittaja

Tero Palokangas

Tässä numerossa

5 Pääkirjoitus: Paljon sanomatta jää?

6 Tekoälyn ja koneautonomian vaikutus asejärjestelmien kehitykselle

10 Satakunnan pioneeri- ja viestipataljoonan kuulumisia

12 Yleisradio-ohjelmaa Radiopataljoonan lähettimellä

15 Etelä-Suomen Viestipataljoonasta Johtamisjärjestelmäkomppaniaksi

20 Analysaattori: Joukko-oppia ja keinoälyä

22 Onnittelemme: Reima Blomqvist 60 vuotta

24 M18 -johtamisjärjestelmän käyttöönotto Kaartin jääkärirykmentissä

27 100 vuotta salaisen radiovastaanotinaseman perustamisesta

Vaasaan

30 Paikallispuolustus kiinnosti viestiaselajin vapaaehtoiskenttää

35 Johtamisjärjestelmän M18 käyttöönotto Panssariprikaatissa

39 Insinöörimajuri Kari Lamberg vuoden viestiupseeriksi

40 Opintomatka Viroon

42 Viestimies 50 vuotta sitten

43 Henkilöasiat

44 Insinööri Juhani Jatila eläkkeelle Viestikoululta

45 Perinteitä kunnioittaen, uudet haasteet tunnistaen

PALJON SANOMATTA JÄÄ?

Hyvä lukija! Käsissäsi on tämän vuoden viimeinen numero. Se on oman päätoimittajakauteni järjestyksessään 20. ja samalla viimeinen lehti. Luovutan lehden peräsimen vuoden vaihteessa kurssiveljelleni ja hyvälle ystävälleni, everstiluutnantti Samuli Terämälle. Toivotankin Samulin lämpimästi tervetulleeksi lehden toimintaan ja samalla hyvähenkisen toimituksen työskentelyyn mukaan. Toivonkin kurssiveljelleni samanlaista hienoa tukea teiltä kaikilta, josta itse olen omalla päätoimittajakaudellani saanut nauttia. Pidetään yhdessä huolta, että Samulilla on jatkossa positiivisia ongelmia toinen toistaan laadukkaimpia artikkeleita ja mainoksia tuleviin lehden numeroihin mahduttaessaan. Lehden tulevaisuuden näkymät ovat ajoittaisista taloudellisista haasteista huolimatta valoisat. Elämmehän muun muassa digitalisaation ja kyberturvallisuuden kulta-aikaa. Yhdistyksemme ja sen jäsenkunnan edustamilla toimialoilla onkin menossa sen verran kova ”buumi”, että siitä lehtemme tulee jatkossakin varmasti hyötymään.
Otin itse päätoimittajan tehtävät vuoden 2013 alussa vastaan everstiluutnantti Jukka-Pekka Virtaselta. Tiesin tehtävään suostuessani hyppääväni isoihin saappaisiin. Toisaalta pidin tarjousta kunnia-asiana, sen verran tasokkaana maanpuolustuslehtenä Viestimiestä tuolloinkin pidin. Toivottavasti olen kyennyt edeltäjieni viitoittamaa tietä seuraamaan ja pitämään lehtemme sisällön ja tason odotuksia vastaavalla tasolla. Matkan varrelle on kertynyt paljon työtä, ajoittain niin kotona, junassa, lentokoneessa kuin laiturinkin nokassa. Välillä mukaan on mahtunut epätoivonkin hetkiä, kun seuraava lehti on meinannut jäädä artikkeleista vajaaksi tai dead-line päätoimittajan korjauksille on jälleen kerran ylitetty. Toisaalta taas yhtä hienolta on joka kerta tuntunut pitää tuoretta julkaisua käsissään tai saadessaan sähköpostilla lukijakunnalta positiivista palautetta tehdystä työstä. Viivan alle voi rehelrehellisesti sanoen jäävän selkeästi plussaa ja samalla päivääkään en ehkä sitten kuitenkaan vaihtaisi pois. Koen olevani etuoikeutettu saatuani toimia hienon lehtemme päätoimittajana.
Satavuotiaan Suomen virallinen syntymäpäivä sitten vihdoin lähestyy. Siihen liittyen uusin Tuntemattoman sotilaan versiokin saatiin markkinoille. Mielestäni kaiken kaikkiaan varsin kelpo, nykyaikaan siirretty tulkinta tuosta ajattomasta klassikosta. Kaikkiahan ei uusi versio ole miellyttänyt, eikä tarvitsekaan. Jokaisella meillä on jatkossakin vapaassa isänmaassamme oikeus tykätä tai olla tykkäämättä juuri sen verran kyseisestä elokuvasta kuin haluamme. Samanlaista sananvapautta ja mielipiteen ilmaisuoikeutta ei ihan joka puolella maapalloamme ole, joka myös näin ison juhlan äärellä on syytä muistaa. Olemme kaikki tavattoman onnekkaita saadessamme elää tässä hienossa yhteiskunnassa, ja sen ylläpitämiylläpitämiseksi sekä kehittämiseksi meidän kaikkien kannattaa jatkossakin kantaa oma pieni kortemme kekoon. Edesmennyttä jalkaväenkenraali Aadolf Ehrnroothia lainatakseni ”Suomi on hyvä maa ja sitä kannattaa puolustaa”.
Otsikon mukaisesti paljon on tullut vuosien saatossa sanottua ja kirjoitettua, mutta paljon on varmasti jäänyt sanomattakin. Päälimmäisenä tunteena on kuitenkin se, että kyllä yksittäisen päätoimittajan sanainen arkku on ainakin hetkeksi saatu tyhjennettyä. Tästäkin huolimatta lupaan jatkossa säännöllisen epäsäännöllisesti jatkaa lehden sivuille kirjoittamista: niihin talkoisiin haastan samalla kaikki yhdistyksen jäsenet mukaan. Lämmin kiitos yhdistykselle ja sen hallitukselle sekä lehden asiantuntevalle toimituskunnalle hyvästä yhteistyöstä. Erityiskiitoksen haluan osoittaa lehden ammattitaitoiselle toimitukselle. Kanssanne on ollut ilo ja kunnia toimittaa lehteämme. Lopuksi haluan toivottaa hyvää itsenäisyyspäivää kaikille lehden lukijoille: juhlikaamme yhdessä ylpeänä satavuotiasta isänmaatamme!

Tero Palokangas

Viestimies-lehden päätoimittaja

Tässä numerossa

5 Pääkirjoitus: Uusi vuosi ja uudet juhlat!

6 Valmiina viestijoukkojen juhlavuoteen

10 Viestijoukoilla perinteitä sadan vuoden takaa

14 Viestitaktiikka ja johtamisjärjestelmätaktiikka

19 Valokuitu on valtatie tulevaisuuteen

20 Kyberhyökkäys ja sen torjunta

26 Analysaattori: Hyvät, pahat ja palkitut

28 Viestimies 50 vuotta sitten

29 In memoriam Yrjö Sairanen

30 Henkilöasiat

31 Vuonna 2017 myönnetyt viestiristit

34 Vuosikokouskutsut

Juhlat jatkuvat – Suomi täytti viime vuonna 100 vuotta ja tänä vuonna Puolustusvoimat juhlii satavuotista taivaltaan sekä samalla tulee kuluneeksi samat 100 vuotta viestiaselajin synnystä itsenäiseen Suomeen. Juhlavuoden aikana järjestetään lukuisia tapahtumia niin valtakunnallisesti kuin toimialan puitteissa.
Otin päätoimittajan tehtävät ilolla vastaan kurssiveljeltäni, Tero Palokankaalta viime vuoden lopulla. Haluankin kiittää Teroa loistavasti hoidetusta työstä lehden eteen viimeisen neljän vuoden aikana. Samalla haluan toivottaa hänelle onnea ja menestystä uusiin haasteisiin. Lehti, jota olen itse innolla seurannut ja lukenut on pysynyt tasokkaana vuosien saatossa. Tavoitteenani on luonnollisesti säilyttää lehden vakiintunut asema aselajin ja toimialan äänenkannattajana muiden aselajilehtien joukossa sekä toisaalta pyrkiä profiloimaan lehteä toimialan ammattilaisten tiedon ja ajatuksien vaihdon foorumina.
Uusien toiminnallisuuksien ja palvelujen kehittäminen on tätä päivää. Sosiaalisen median hyödyntäminen viestintäkanavana on seuraavien kehitysaskeleiden listalla. Arvostettu lehtemme ei saa jäädä jälkeen yleisistä kehityslinjoista ja vaikutuskanavista, vaan sen tulee olla, jos ei keihäänkärkenä, niin ainakin muiden mukana hyödyntämässä potentiaalia uuden median saralla. Onneksi päätoimittaja ei ole yksin kehittämässä lehteä ja sen toimintaa, vaan tukena on ammattitaitoinen toimituksen henkilöstö ja arvostettu edustus yhteiskunnan johtamisjärjestelmäalan vaikuttajia toimituskunnan roolissa. Kiitokset ovat paikallaan tasapuolisesti koko tukiorganisaatiolle.
Yksi lehden tämän vuoden teemoista on luonnollisesti aselajin sekä Puolustusvoimien juhlavuosi ja muita kestoaiheita, jotka saavat varmuudella palstatilaa ovat viestitaktiikka ja kyber. Teemoitusta täydennetään ajankohtaisilla aiheilla ja kirjoituksilla, jotka tuovat uusia näkökulmia ehkä jo tuttuihinkin aiheisiin, kuten esimerkiksi M18-järjestelmä. Tietojärjestelmät ja koko ala kehittyvät kiihtyvällä tahdilla. Tämä toisaalta mahdollistaa vastaavasti uusien globaalien uhkien kertymisen taivaan rantaan samaa vauhtia. Toimialan kehityksen seuraaminen vaatii laaja-alaista näkökulmaa ja herkkää korvaa. Tässä numerossa juhlavuoden teeman käsittelyn aloittaa eversti Seppo Uron kirjoitus viestiaselajin perinteistä. Juhlavuoden tapahtumia järjestetään läpi vuoden, joista kahteen päätapahtumaan everstiluutnantti Jukka-Pekka Virtanen viittaa omassa kirjoituksessaan. Tavoitteena on saada jokaiseen lehteen juttu tai pari jokaisesta juhlatapahtumasta. Kapteeni Kimmo Frilander jatkaa kyber aihepiiriä tässä numerossa SOC:n johtamisesta kyber-harjoituksessa. Tässä numerossa viestitaktiikkaan pureutuu everstiluutnanttien Karsikas ja Palokangas artikkeli viestitaktiikan ja johtamisjärjestelmätaktiikan eroista. Lehteen tarvitaan tasokkaita ja kiinnostavia artikkeleita eri aiheista. Kaikki toimitukseen tulleet artikkelit pyritään julkaisemaan. Kannustankin kaikkia lukijoitamme tuomaan omia ajankohtaisia ajatuksia esiin rikastuttamaan keskustelua mielenkiintoisista aiheista. Rohkeasti kaikki mukaan kirjoittamaan!

Toivotan kaikille antoisia lukuhetkiä!

Päätoimittaja
Samuli Terämä

Tässä numerossa

5 Pääkirjoitus: “…kylmästä lämpimään…”

6 2. Pääkirjoitus.

7 Viestijoukot 100 vuotta 5.3.2018.

11 Rajapintaharjoitus 18.

15 Federated Mission Networking etenee kohti tavoitetilaansa.

21 Kybermaailma ja kansainvälinen oikeus.

25 Sotilastiedustelulaki ja tietoverkkotiedustelu.

30 Viestiupseerityhdistyksen kevätkokous

32 Pienlennokkihälytys!

38 Analysaattori: Digiraivoa.

40 Viestimies 50 vuotta sitten.

42 Onnittelemme: Esa Salminen 60 vuotta.

44 Henkilöasiat.

45 Radiomystiikkaa.

”…kylmästä lämpimään…”

Alkuvuosi on ollut työntäyteinen varmasti kaikilla. Pitkä ja varsin vilakka talvi sekä kevään ankara harjoitusputki ovat takana ja on tullut aika vähitellen rauhoittua ja vetää henkeä. Kuluvaa vuotta ja kevättä ovat leimanneet Puolustusvoimat 100-vuotta tapahtumat sekä monet kansalliset ja kansainvälisettapahtumat ja harjoitukset. Yhteiset voimain ponnistukset ovat kehittäneet valmiutta, teknistä kypsyyttä, osaamista ja yhteistyötä. Työtä on vielä edessä, mutta päämäärä kuitenkin siintää kuin aavameri ja auringon kehrä heijastuksena laineilta.
Kansainvälisyys ja verkottuneisuus lisääntyvät vuosi vuodelta. Tästä esimerkkinä voidaan todeta muun muassa kevättalvella järjestetty FMN-seminaari, useat kyber-harjoitukset ja Steadfast Cobalt-harjoitus, jossa kansainvälistä yhteensopivuutta kehitetään. Verkottuneisuus taas nousi puheisiin Facebookin tietovuotojen seurauksena. Käyttäjätietoja on kaupiteltu, ehkä jopa kyseenalaisesti käyttäjien tietämättä. Toisaalta voidaan pohtia kyseisen palvelun käyttäjien halua kuitenkin hyödyntää sitä riippumatta sen mahdollisista riskeistä tietosuojan ja yksityisyyden kannalta ajatellen. EU:n tietosuojadirektiivi astui voimaan 25.5.2018, jolloin sen soveltaminen alkoi kaikissa jäsenmaissa. Tietosuoja-asetus vaikuttaa mm. yrityksien henkilötietorekisterien pitoon ja sen tavoitteena on vahvistaa yksilön suojaa sekä huomioida globaalit toimijat ja toiminta. Tällä on tuskin suoraa vaikutusta Facebookin kaltaisiin yrityksiin, joiden kotipaikka on Yhdysvallat.

Suomessa keskustelua on herättänyt myös toisen samaan aihepiiriin kuuluvan lain valmistelu. Tiedustelulain valmistelu on aiheuttanut intohimoja suuntaan ja toiseen. Yhtäältä pelätään yksityisyyden suojan katoavan kun ”Isoveli” valvoo ja seuraa kaikkea verkkoliikennettä, ja toisaalta pohditaan verkossa tapahtuvan rikollisuuden ja tiedustelun estämisen sekä havaitsemisen mahdollisuuksia. Lain valmistelu jatkuu ja toivottavasti voimaantullessaan toisi kauan kaivattua selkeyttä ja pelisäännöt siihen, mitä voi tehdä ja miten – laillisesti.

Tässä numerossa päästään tutustumaan katsauksiin FMN-seminaarista, Viestiaselajin vuosipäivän tapahtumista Mikkelissä ja tiedustelulain valmisteluun liittyvistä artikkeleista. Lisäksi saamme lukea Viestikoulun johtajan artikkeli rajapintaharjoituksesta, joka keräsi taas tänäkin vuonna runsaslukuisen testaajajoukon pohtimaan yhteyksien muodostamisen problematiikkaa. Harjoituksen pääpaikkana toimi Riihimäki ja toimintaa oli useilla toimipaikoilla ympäri Suomea. Harjoitukseen osallistui merkittävä määrä myös siviiliyrityksien edustajia yhdessä eri viranomaisten kanssa. Yhdessä tekeminen ja järjestelmien sekä toimintatapojen kehittäminen on voimavara, jota tulee jatkossakin hyödyntää. Rajapintaharjoituksen kaltaista testaustoimintaa tulee jatkaa myös jatkossa. Testauksen ja riittävän henkilöstöresurssin kohdentaminen tukemaan kansallisia ja kansainvälisiä harjoituksia on ensiarvoisen tärkeää onnistuneen lopputuloksen mahdollistamiseksi.
Kesälomat ja toivottavasti lämpimät säät odottavat meitä jokaista. Grillit on putsattu, kaasupullot täynnä, lihat lämpenemässä ja marinadit valmiina – ja ei kun grillaamaan! Vedetään henkeä, nautitaan ja valmistaudutaan taas syksyn uusiin koitoksiin vereksin voimin.

Päätoimittaja

Samuli Terämä

Tässä numerossa

5 Pääkirjoitus: “Pitkä kuuma kesä”.

6 Reserviupseerien viestikoulutus RUK:n Esikunta- ja

viestikomppaniassa.

13 Viestejä taivaalta: Reaaliaikainen tilannetieto kerätään yhä

useammin lennokeilla.

17 Viestimiespäivät Lapualla 4.-5.8.2018.

19 Kybermaailma ja kansainvälinen oikeus.

23 Tekoäly johtamisjärjestelmäalalla.

27 Hionnan merkitys valokuituliittimien valmistuksessa.

31 Lyhyesti.

32 Analysaattori: Hybridismiä.

33 Henkilöasiat.

34 Viestimies 50 vuotta sitten.

”Pitkä kuuma kesä

Poikeuksellisen lämmin kesä helli meitä kaikkia. Lähes ennätyksellisen pitkät hellejaksot takasivat, melko varmasti jokaiselle, nautinnollisia hetkiä läheisten ja ystävien seurassa rentoutumiseen lomien aikaan. Joidenkin mielestä hellettä oli ehkä liikaakin. Vanhan kansan sanonnan mukaan – ”Ei lämmin luita riko”. Tätä kirjoittaessa kesän ehkä viimeinen hellepäivä on koettu vielä syyskuussa, joka sinänsä on varsin poikkeuksellista. Taas tuli kuitenkin se hetki, kun loma on ohi. Taas on aika työntää sormet saveen ja aloittaa arkinen aherrus.

Ehkäpä sää ei ollut ainoita poikkeuksellisia tai merkittäviä asioita kesän aikana. Kesän aikana järjestettiin korkean profiilin tapahtuma suurvaltojen johtajien välillä Helsingissä varsin nopealla aikataululla. Tilaisuus toi taas kerran positiivista Suomi-kuvaa maailmalle. Tämä ei suinkaan ollut ainut merkittävä tapahtuma kesällä – ehkä kuitenkin laajimman mediahuomion kerännyt. Puolustusvoimat 100-vuotta tapahtumia on järjestetty myös kesän aikana ”kesäkiertueen” merkeissä ja tilaisuuksia on vielä paljon tulossa. Johtamisjärjestelmäalalla globaali toiminta ei pysähdy edes kesälomien ajaksi. ”Vanhat” perusteesit ovat voimissaan.

Hybridismi tai hybridivaikuttaminen ovat olleet otsikoissa myös kesällä. Vaikka tilanne Ukrainassa ei ole sanottavammin muuttunut – ei ainakaan positiiviseen suuntaan – pikemminkin pysähtynyt, hybridivaikuttaminen myös verkoissa on jatkunut. Kaikista hyökkäyksistä verkoissa ei välttämättä kohkata lehtien palstoilla, mutta se ei tarkoita sitä, että niitä ei olisi. Helsingin seudun kauppakamarin selvityksessä joka viidennen suomalaisen suuryrityksen kerrotaan joutuneen hybridivaikuttamisen kohteena. Markkinoille on tullut myös kaupallisia toimijoita, jotka tarjoavat yrityksille kyberturvallisuuspalveluja.
Elokuussa kohdistui useaan julkishallinnon ja viranomaisten verkkosivustoihin palvelunestohyökkäys, joka suuntautui ulkomailta Suomeen. Hyökkäys kesti useamman tunnin ja saatiin rajoitettua, kun operaattorit rajoittivat verkkoliikennettä.

Useat viranomaisten verkkosivut kaatuivat, mm. Tunnistus.fi, joka on oleellinen osa sähköisen asioinnin mahdollistajana. Kaikki toiminta on siirtymässä yhä suuremmissa määrin verkkoon, jolloin kyseisiä tilanteita ei saisi tapahtua. Varautuminen kuitenkin maksaa ja kaikkia uhkia vastaan ei ole silti mahdollista varautua. Tasapainottelu palveluiden saatavuuden, niiden tuottamisen kustannusten ja toimivuuden välillä jatkuu.

Kenties tekoäly tuo tähänkin ratkaisun tai sitten ei. Tekoälytutkimus ja sen tuottamat sovellutukset tuovat tulevaisuudessa mahdollisuuksia, mutta myös uhkia. Tekoälyn on todettu olevan myös yksi Suomen kansallisen strategian kärkialoista.
Kansallisen puolustuksen yksi tärkeitä tekijöitä on vapaaehtoiskentän aktivoituminen ja osallistuminen eri yhteyksissä maanpuolustuksen toimintoihin ja kehittämiseen. Juhlavuoteen liittyvät tapahtumat ovat keränneet mukavasti osallistujia ja huomiota mediassa, mutta vapaaehtoinen maanpuolustus kerää varsin huomattavan määrän henkilöstöä verestämään vanhoja ja oppimaan uusia taitoja. Lisäksi erilaisia seminaaritapahtumia järjestetään ympäri valtakuntaa. Viestimiehille ehkä merkittävin juhlavuoden tapahtuma järjestetään Riihimäellä ja etäyhteyksien kautta usealla muullakin paikkakunnalla, paikallispuolustuksen seminaari lauantaina 22.9.2018.

Keskustelu ja ajatuksien vaihto on kehittymisen perusedellytyksiä. Tekeminen vie asioita eteenpäin – yhdessä tekeminen vie asioita oikeaan suuntaan tehokkaammin.

Hyvää syksyä kaikille!

Päätoimittaja

P.s. Toimitus kaipaa tuoreita näkökulmia ja myös uusia kirjoittajia mukaan lehden tekoon. Kaikki, myös nuoremmat, mukaan kirjoittamaan!

Tässä numerossa

5 Pääkirjoitus: “Talven ensipuraisu”

6 Kokemuksia M18 johtamisjärjestelmän käyttöönotosta

9 Virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus puolustusjärjestelmissä

11 Viestiupseeriyhdistyksen vuosikokous ja

Viestikiltojen liiton paikallispuolustusseminaari

22.9.2018, Riihimäellä.

17 Paikallispuolustuksen johtaminen rulettaa

22 Jääkärieversti Eric Heimbürger, ensimmäinen viestitarkastaja

25 Virtualisointi-infrastruktuurin haavoittuvuudet

30 Toffler-ennuste vuodelta 1994 informaatiosodankäynnistä

35 Analysaattori: Keinoälyahdistusta

37 Viestimies 50 vuotta sitten

38 Henkilöasiat

”Talven ensipuraisu”

Kuten kesä, oli syksykin poikkeuksellisen lämmin. Samaa ei ehkä voi sanoa vallitsevasta poliittisesta ilmapiiristä maailmanlaajuisesti. Talvi tekee tuloaan. Vaikuttaa siltä, etteivät kaikki ole puhaltamassa yhteen hiileen. Euroopassa on kuohuntaa muun muassa Schengen alueesta ja sen väliaikaisista rajatarkastuksista, Italian velkaantumisesta ja Saksan liittokanslerin mahdollisesta seuraajasta. Kotimaassa taas vaalit lähestyvät ja valtasuhteet ovat tehosekoittimessa. Tasapainoa ja konsensusta haetaan varmasti ensi keväänä taas kerran. Vaikka valta vaihtuu suurella todennäköisyydellä, ei kuitenkaan pidä mennä asioissa ja spekulaatioissa liian pitkälle. Selailtuani vanhoja Viestimies-lehden arkistoja pisti silmääni 70 vuotta vanha teksti. Ohessa siitä katkelma, jonka sanoma toimii vielä tänäkin päivänä. Tämä ehkä muistutuksena siitä mielentilasta, johon on hyvä pyrkiä.

”Yhteistyö – puolustusvoimain ja kansan välillä on kaikkina aikoina ollut menestymisen ehto. Kansan, jota puolustuslaitos palvelee, tulee tuntea tämä oma turvansa mahdollisimman hyvin, jotta yhteistyölle muodostuisi luja perusta. Viimeksi käydyt sodat osoittavat, että meillä tämä tosiasia on täysin oivallettu. Ne merkittävät saavutukset, joita mm. viestialalla kiinteän  yhteistyön kautta sukeltautui esiin, muodostuivat ratkaiseviksi tekijöiksi viestiaselajin suurenmoiselle sotapanokselle.
Parhaana todisteena oikean yhteistyön vaalimiseksi ja edelleen kehittämiseksi on tämä viestimiesten oma julkaisu, joka leviää laajalti myös puolustuslaitoksen ulkopuolelle. Samaa asiaa edistää myös suuresti viestiupseerikerho, johon aktiivipalveluksessa olevien viestiupseerien lisäksi lukeutuu yhä suureneva määrä viestialan reservin upseeristoa, insinöörejä ym. alaa lähellä olevia henkilöitä.
Nämä viestiaselajin taholta tehdyt alotteet tuntemuksen ja yhteistyön jatkuvaksi edistämiseksi tulevat varmasti kantamaan hedelmää. On ilahduttavaa, että on löydetty tällaiset yhteistyömuodot, jotka kauniilla tavalla edistävät meille kaikille arvokasta asiaa – omaa viestialaamme.

Tuntemukseni perusteella voin vakuuttaa, että myöskin viestialan siviilipiireissä on asiaan paljon ymmärtämystä ja hyvää tahtoa. Niillä on, samoin kuin puolustuslaitoksellakin, tavoiteltavana päämääränä koko viestialan kehitys yhä suurempiin saavutuksiin. Yhteistyö siis tältä taholta on erittäin toivottavaa ja edelleen kehittämisen arvoista. A.R. Saarmaa”

Puolustusvoimat 100-vuotta teemavuoden tullessa päätökseen voinen todeta, näin 70 vuotta myöhemmin, että Viestiaselajin ”Grand Old manin” joulutervehdys ja sen sanoma – yhteistyön voima – pätee edelleen. Viestiaselajin perinteitä ja yhteistyötä on vaalittu ja jatketaan edelleen. Oiva esimerkki tästä yhteistyöstä on jatkuva materiaalisten suorituskykyjen kehittäminen tiiviisti siviiliyritysten kanssa ja operaattoriyhteistyö. Monen tasoinen yhteistyö edellyttää jatkuvia ponnisteluja sen jatkumiseksi unohtamatta kansainvälisiä yhteistyöfoorumeja. Ilman tätä jatkuvaa ja saumatonta yhteistyötä tämän päivän ”puolustuslaitos” olisi todennäköisesti hyvin erilainen. Toisaalta puolustusvoimat on kiinteä osa yhteiskuntaa ja jatkuva vuorovaikutus mahdollistaa kehittymisen puolin ja toisin.

Hyvää Joulun odotusta ja onnellista Uutta Vuotta kaikille!

Päätoimittaja

Tässä numerossa:

5   Pääkirjoitus: “Ehkä otin ehkä en – ehkä menee ehkä ei”

6   2. pääkirjoitus: Turvallisuusympäristön muutos

7   Bittium Tough SRD-kenttäradio 2020

12  Koulutuksesta potkua viestikiltojen toimintaan

16  Digitalisoinnin työkalupakki – digimurroksen johtaminen

20 Turvallisuusympäristön muuttuminen ja siihen vastaaminen

26 Digitalisaatiohankkeista konkreettisesti – mikä on tärkeää ja miten pääsee liikkeelle

29 Toffler-ennuste vuodelta 1994 informaatiosodankäynnistä. Osa 2

34 Analysaattori: Luottamuspulassa

36 Viestimies 50 vuotta sitten

37 Henkilöasiat

38 Viestiupseeriyhdistyksen kevätkokouskutsu

”Ehkä otin ehkä en – ehkä menee ehkä ei” (mukaillen edesmennyttä mäkisankaria)

Kevään katukuvassa näkyy vahvasti kaksi poliittista tapahtumaa, eduskunta- ja europarlamenttivaalit. Näistä eduskuntavaalit lienevät merkityksellisemmät Suomen maanpuolustuksen kannalta. Uusien lakien läpimeno istuvassa eduskunnassa näyttää yhä haasteellisemmalta, mitä lähemmäksi vaalit tulevat. Aika käy vähiin.

Suorituskykyjen kehittäminen on haasteellista. Olipa näkökulmana tai viitekehyksenä sitten DOTMLFPIi:n tai perinteisempi ja yksinkertaisempi määritelmä. Suorituskykyjä ajatellessa ei ole syytä lukittautua liikaa materiaalisen suorituskyvyn rakentamiseen ja kehittämiseen. On toki selvää, että materiaali on merkittävä tekijä kokonaisuuden kannalta, mutta ei suinkaan ainut. Suorituskyky muodostuu osatekijöidensä summasta: joukosta, materiaalista ja käyttöperiaatteista.

Merkittävät strategiset materiaalihankkeet ovat täydessä käynnissä. Ilmavoimien Hornet-kalustolle etsitään korvaajaa ja merivoimien Laivue 2020-hanke kartoittaa korvaavaa suorituskykyä ensi vuosikymmenen puolivälissä poistuvalle kalustolle. Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi maavoimissa on käynnissä varsin merkittävä hanke kenttäradioiden päivittämiseksi. Tämä on mediassa jäänyt hieman taka-alalle, vaikka kyse on toiminnallisesti ja johtamisen kannalta vähintään yhtä merkityksellisestä materiaalihankkeesta. Kotimaisuus on valttia. Lentokoneita ei ole järkevää lähteä kehittämään Suomessa itsenäisesti, joten katseet on suunnattu ulospäin ja nykyisen maailman järjestyksen vallitessa länteen. Tarjokkaita on viisi kappaletta: Boeing, Lockheed Martin, BAE Systems ja NETMA, Saab sekä Dassault. Hävittäjäkoneissa suorituskyky tiivistyy varsin pieneen pakettiin.
Tavoitteena on saada mahdollisimman tehokas kokonaisjärjestelmä mahdollisimman edulliseen hintaan. Laivue 2020-hankkeessa tavoitteena on korvata seitsemän palveluskäytöstä poistuvaa alusta neljällä monitoimikorvetilla. Uusien alusten suorituskyvyllä tulisi kyetä vastaamaan laajalla kirjolla erilaisiin uhkiin ja vaikuttamaan niin merellä, ilmassa kuin maallakin.

Yhteistä näille kaikille hankkeille on johtaminen ja johtamisjärjestelmät. Ilman tehokasta ja toimivaa johtamisjärjestelmää ei kyseisistä järjestelmistä saada maksimaalista hyötyä ja tehoa irti. Johtamisjärjestelmien integrointi on muodostunut haastavaksi tehtäväksi. Usean eri aikakauden järjestelmien integrointi joudutaan jokaisella kerralla räätälöimään. Tämä aiheuttaa usein arvaamattomia lisäkustannuksia ja viivästyksiä. Näiden haasteiden ennakointi vaatisi jo kristallipalloa tai muutoin ennustajan kykyjä.
Toinen kuuma peruna lopputalven keskusteluissa on ollut tiedustelulaki. Lakia on valmisteltu huolella ja pitkään.

Nykyisessä uhkaympäristössä ei voida toimia kädet selän taakse sidottuina. Suorituskyvyn yhtenä peruskivenä ovat käyttöperiaatteet, johon kuuluvat operaatiotaito, taktiikka, taistelutekniikka ja säädökset. Mikäli säädöspohja ei ole kunnossa, emme kykene toimimaan muuttuneessa turvallisuus- ja informaatioympäristössä. Tätä kirjoittaessa lain eduskuntakäsittely on pysäytetty. Keskustelua on käyty paljon siitä, minkälaiset toimivaltuudet kukin viranomainen saa. Nyt haasteena lienee se, mitä suojelupoliisi saa tai ei saa tehdä kansallisen turvallisuuden turvaamisen nimissä. Sotilaallisen toiminnan osalta lain valmistelussa tai perusteluissa ei liene haasteita. Vertailukohtana voidaan todeta, että muun muassa Britanniassa sotilastiedustelu on kirjattu lakiin jo liki parisataa vuotta sitten. Laki menee läpi tämän eduskunnan aikana tai sitten seuraavan.

Viranomaisverkon kehittäminen on alkanut myös näyttävästi. Vanhentuva tetra-teknologia ollaan korvaamassa uudella laajakaistateknologialla. Taustalla on muutos TUVE-laissa, jossa Suomen Virveverkko Oy osana Erillisverkot Oy:tä on nimetty Virve 2.0-palveluoperaattoriksi. Samalla Suomen Virveverkko Oy fuusioitiin Suomen Turvallisuusverkko Oy:öön. Tavoitteena on tarjota mobiilisti toiminnallisuuksia, saatavuutta ja hallittavuutta, joita nykyinen järjestelmä ei kykene tarjoamaan.

Johtaminen ja johtamisjärjestelmät muuttuvassa turvallisuusympäristössä ovat kokoavia tekijöitä, joiden avulla suorituskyvyistä saadaan tehot irti. Henkilöstö ja sen osaaminen ovat keskiössä järjestelmien ja materiaalin käyttäjinä. Koulutuksella mahdollistetaan kyky muuttua ja seurata kehitystä. Tämä perusasia on hyvä muistaa riippumatta puolustushaarasta tai mitä suorituskykyä ollaan rakentamassa.

Tässä numerossa:

5 Pääkirjoitus: Meni se…

6 Viestisektori – Aselajin ja toimialan suorituskykyjä rakentamassa.

12 Increasing Tactical Wireless Network Performance with Switched Beam Antennas.

16 Paikallispuolustuksen viestijoukkojen koulutus ja johtaminen.

20 Viestiaselajin vuosipäivä 5.3.2019 Museo Militariassa Hämeenlinnassa.

22 Viestiupseeriyhdistyksen kevätkokous Santahaminassa.

24 Muistolaattoja viestijoukoille. 26 Todentamisen uusi aikakausi; määrittelijänä PSD2.

27 Puolustusvoimien digitalisaatio – Digi hiipii varvikkoon.

30 Digitalisoinnin työkalupakki – Mobiilimurros. 33 Analysaattori: Kuoppia ja kompurointia.

35 Viestimies 50 vuotta sitten.

36 Henkilöasiat.

37 Viestiupseeriyhdistyksen syyskokouskutsu.

38 Kutsu A .R .Saarmaa -seminaariin.

Meni se…

Viime pääkirjoituksessa pohdin kevään puheenaiheita; tiedustelulain läpimenoa ja turvallisuuspolitiikka. Edellinen eduskunta sai kuin saikin hyväksyttyä tiedustelulain, vaikkakin kalkkiviivoilla. Tätä kirjoittaessa uutta hallitusta ollaan muodostamassa. Uusi hallitus, kunhan saadaan muodostettua, laatii hallitusohjelman, jossa määritellään myös Suomen turvallisuuspoliittisia linjauksia ja toisaalta myös puolustusvoimien rahoitusta. Kansainvälistyminen ja sotilaallinen yhteistyö korostuvat kaikessa toiminnassa. Arktinen ulottuvuus ja sen merkitys on nousevalla käyrällä. Juuri päättynyt Suomen puheenjohtajuus Arktisen neuvoston johdossa saatiin päätökseen Rovaniemellä. Tilaisuus sai huomiota myös siksi, ettei päätöslauselmaa saatu aikaiseksi. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä, että arktinen alue on tärkeä monelle alueen maalle sekä erityisesti suurvalloille, joiden intressipiireihin alueella on merkittävä vaikutus.

Kansainvälisyys teemaan sopii mainiosti toukokuussa toimeenpantu Bold Quest 19.1 testaus- ja evaluointitapahtuma. Tapahtuman keskeisimpiä tavoitteita oli yhteensopivuuden kehittäminen eri maiden johtamisjärjestelmien kesken. Tapahtumaan osallistui noin 2200 henkilöä 14 eri maasta. Toimintaa oli Suomessa usealla paikkakunnalla sekä virtuaaliyhteyksien päässä ulkomailla. Suomessa toiminnan pääpaikat olivat Riihimäellä, Turussa, Rissalassa, Rovaniemellä ja Sodankylässä sekä harjoitusalueilla Rovajärvellä ja Kyläjärvellä. Joukkojen toiminnan painopiste oli harjoitusalueilla. Bold Quest oli merkittävä tapahtuma johtamisjärjestelmien yhteensopivuuden ja kansainvälisen yhteistoiminnan kannalta. Lisäksi tapahtuma tuki puolustusvoimien uusimman tehtävän, sotilaallisen avun vastaanottamis- ja antokyvyn (HNS, Host Nation Support) kehittämistä.

Erilaisten kyvykkyyksien luominen ei tapahdu hetkessä. Prosessi on pitkä ja vaatii useiden toimijoiden yhteistyötä ja pitkäjänteisyyttä. Bold Quest tapahtuman valmistelut alkoivat jo reilu vuosi sitten. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus on ollut merkittävässä roolissa tapahtuman johtamisjärjestelmäyhteyksien valmisteluissa. Tapahtuman varsinainen operointivaihe alkoi viikolla 19 ja varsinainen testaus ajoittui viikoille 20 ja 21. Tätä kirjoittaessa ei tuloksia itse testauksesta vielä ole, mutta jo nyt voidaan sanoa, että tapahtuma on antanut lisää oppia kansainvälisessä ympäristössä toimimisesta ja mitä operaatioverkon luominen tyhjästä ja yleensä yhteensopivuuden kannalta merkitsee. Valmisteluiden aikana on laadittu kasoittain asiakirjoja ja dokumentteja, joissa muun muassa määritetään, miten ja millä edellytyksillä eri verkkoihin liitytään, miten niissä operoidaan ja miten niistä poistutaan. Nämä opit tukevat kansallista puolustusta lyhentämättömänä.

Kaikki toiminta ei suinkaan pyöri ulkomaisten toimijoiden tai toiminnan ympärillä. Suomessa pyritään pysymään teknologian kehityksen kärjessä. 5G-verkot tekevät tuloaan ja vähitellen älyä hiipii jokaiseen laitteeseen, mitä käytämme. Äly on tullut jo keittiön koneisiin, leivänpaahtimesta jääkaappiin. Monelle on jo noussut huoli tietoturvasta älylaitteiden suhteen. Voiko joku hakkeroida verkkoosi ja sulattaa vaikka pakastimen tietämättäsi? 5G IoT-laitteiden koko pienenee koko ajan. Tämä mahdollistaa teknologian ulottamisen yhä pienempiin yksiköihin ja esineisiin. Teknologian sovellutuksien määrä on valtava. Kaikessa kehityksessä tulisi kuitenkin huomioida turvallisuus, sillä aina on joku, joka pyrkii hyötymään suojaamattomista verkoista ja laitteista. Voidaankin kysyä, että pitääkö olla huolissaan…?

Tässä numerossa

5 Pääkirjoitus: Tuulet puhaltaa…. mutta minne?
6 Viestimies kybertoimintaympäristössä
11 5G-aikakausi alkoi
15 5G-teknologia tuo nopeata datasiirtoa, suurta luotettavuutta ja pientä viivettä
21 Digitalisoinnin työkalupakki – Lohkoketjuteknologia ja Arvon internet
24 Merivoimien johtamisjärjestelmä 2025
26 Viestimiespäivillä Lylyssä 10.-11.8.2019
29 Analysaattori:Houston, meillä on tietokone!
31 Viestimies 50 vuotta sitten
32 Onnittelemme: Viestiupseeriyhdistyksen kunniajäsen
Olli Vuorio 100 vuotta.
34 Henkilöasiat

Tuulet puhaltaa….mutta minne?

Mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos. Puolustusvoimien johto vaihtui elokuun alussa.
Uusi hallitus painii ensimmäisen budjettiriihensä kanssa. Valtion rahoituksen
painopisteet vaihtuvat hallituksien
myötä. Nämä ovat kuitenkin usein aikaan sidottuja muutoksia. Teknologian
muutos ruokkii itse itseään. Lisääntynyt
laskentateho luo mahdollisuuksia mallintaa asioita eri tavalla ja tehokkaammin lyhyemmässä ajassa. Laskentateho lisääntyy  jatkuvasti. Älypuhelimissa on nykyisin enemmän laskentatehoa kuin ensimmäisessä tietokoneessani vuodelta 1995, joka oli 486-prosessorilla varustettu PC. Siinä oli 385 Mt kovalevytilaa ja taisi olla huimat 512 Kt keskusmuistia. Sovelluskehitys ja lisääntynyt kapasiteetti ovat ajaneet
markkinat tilanteeseen, missä koko ajan tulee suoltaa uusia ja entistä innovatiivisempiä ohjelmia ulos kuluttajille. Haittapuolena lienee sovelluksien keskeneräisyys, joka vaatii jatkuvaa päivittämistä ja ”bugien” korjausta. Tämä luo mahdollisuuksia rikollisille elementeille
hyödyntää ohjelmissa ja järjestelmissä olevia aukkoja.

5G merkitsee todennäköisesti samaa kuin mobiilipuhelimien tulo markkinoille lankapuhelimen jälkeen. Tätä on luonnollisesti vaikea todentaa vielä tässä vaiheessa kehityskaarta. Tutkimukset ja visiot luonnehtivat, että 5G teknologialla toteutetut palvelut mahdollistavat täysin uudenlaisten tuotteiden kirjon. Tästä olemme saaneet lukea jo aiemmin lehden palstoilla. IoT eli Internet of Things luo verkkoja kaikkialle ja jokaiseen laitteeseen. Lisääntyvät verkot ja kehittyneemmät taajuudenhallinta teknologiat mahdollistavat yhä suuremmat tiedonsiirtonopeudet. Langattomuus on
tätä päivää, mutta mikä on huomista?

Vaikka langattomuus helpottaa ja mahdollistaa erilaisia asioita, ei se vielä
lähitulevaisuudessa tule korvaamaan langallista tiedonsiirtoa. Valokuituteknologia kehittyy siinä missä langattomat teknologiatkin. Puolustusvoimat on kehittämässä verkkotekniikoita ja kytkeytyvyyttä verkkoihin muun muassa PVLIVE-ohjelmassa. PVLIVE eli PuolustusVoimien LIityntä VErkko mahdollistaa yhä vaivattomamman liityntätavan. Uusi tapa vapauttaa henkilöstöä ”konffaamasta” ja automatisoi liityntä metodia. Tätä koestettiin esimerkiksi kevään Bold Quest 19.1 tapahtumassa onnistuneesti. Keväällä järjestetty, varsin mittava, testaus ja
todentamistapahtuma onnistui verkkoteknisesti loistavasti. Puolustusvoimat
rakensi yhdessä kumppaneiden kanssa kattavan ja iedonsiirtokapasiteetiltaan
riittävän verkon, jossa kaikki puolustushaarat ja aselajit kykenivät testaamaan
ja todentamaan omia järjestelmiään yhdessä kumppanimaiden kanssa.

Kansainvälinen kehitys ja yhteistoiminta edellyttää yhteen toimivia ja
sopivia johtamis- ja viestijärjestelmiä. Kansainvälisen yhteistyön merkitys ei tulevaisuudessa varmastikaan tule vähentymään. Yhteistyömuodot
voivat olla kahdenvälisiä tai monenvälisiä riippuen tarpeista ja joukoista
sekä järjestelmistä. Tätä kirjoittaessa EU-maiden puolustusministerit kokoontuvat Helsingissä pohtimaan yhteistyömahdollisuuksia. Siviili- ja
sotilasteknologiat ovat vuosi vuodelta lähentyneet toisiaan. Nykyisin uudet
teknologiset ratkaisut tulevat käyttöön ensin siviilipuolelle ja vasta sen jälkeen sotilaskäyttöön. Tulevaisuuden uusia puolustusyhteistyömahdollisuuksia ovat tekoäly, yleinen digitalisaatio ja Big Data eli datamassojen hyödyntäminen. Aika näyttää mihin yhteistyö vie ja mitä se mahdollistaa.

Merivoimat on tehnyt jo pitkään yhteistyötä mm. Ruotsin kanssa merellisen valvonnan saralla. Teknologinen kehitys ulottuu vahvasti kaikkiin puolustushaaroihin. Merivoimat siirtyy vahvasti 2020-luvulle Laivue 2020
-hankkeen myötä. Samaa on tekemässä ilmavoimat HX-hankkeen myötä.
Maavoimat on juuri saanut käyttöön M18-järjestelmän, jonka skaalautuvuus
ja ohjelmallinen päivittäminen ovat viimeisintä huutoa. Kehityksen kelkasta ei
voi jäädä pois tai muutoin potentiaaliset uhkatekijät ajavat ohi. Kyberulottuvuus on yhä uusia muotoja saava toimintaympäristö. Viestiupseeriyhdistyksen julkaisu Kyberajan viestitaktiikkaa pyrkii avaamaan tätä. Kehotankin kaikkia kiinnostuneita hankkimaan ja lukemaan
kyseisen kirjan. Lisäksi kannustan kaikkia lukijoita tarttumaan rohkeasti
ajankohtaisiin aiheisiin ja kirjoittamaan artikkeleita lehden palstoille. Tämä
mahdollistaa laaja-alaista keskustelua ja uusien näkökulmien esiin tuontia, joka johdattaa koko alaa eteenpäin.

Miellyttävää syksyn jatkoa lehden parissa.

Päätoimittaja

Tässä numerossa

5    Pääkirjoitus: Historiaa…ja tulevaisuuden suuntaviivoja.
6    2. pääkirjoitus.
7    EU-puheenjohtajuutta ja muuta ajankohtaisuutta Brysselistä.
13  Talvisodan viestitaktiikasta.
15  Viestiupseeriyhdistyksen syyskokous 20.9.2019.
19  A.R.Saarmaa seminaari 20.9.2019.
23  Varusmiehistäkö arjen ratkaisujen kehittäjiä?
28  Digitalisoinnin työkalupakki – Digitaalisen ekosysteemin
haltuunotto.
31  5G:n tietoturvallisuus.
36  The evolution of C2: from force tracking to AI.
39  Komentajakapteeni Carl-Magnus Gripenwaldt
vuoden viestiupseeriksi.
40  Analysaattori: Muureja ja mellakointia.
41  Henkilöasiat.
42  Viestimies 50 vuotta sitten.

Historiaa…ja tulevaisuuden suuntaviivoja

Hyvät lukijat, historiaa on tehty ja
tehdään monella alueella. Tätä kirjoittaessa Suomi varmisti ensimmäistä kertaa
pääsyn jalkapallon EM-lopputurnaukseen. Hyvä Suomi!! Lähes samaan
aikaan, marraskuun lopussa, Talvisodan
syttymisestä tuli täyteen
80 vuotta. Vain muutos on jatkuvaa
historian saatossa. Teknologian kehitys
on vaikuttanut myös sodankäyntiin,
mukaan lukien viestitaktiikkaan. Nämä
uudet teknologiset innovaatiot mahdollistavat uusia keinoja viestitaktiikan
entuudestaan tuttujen perusolettamusten toteutukseen. Teknologia ja sen muutokset tulee huomioida muuttuvassa maailmassa. Reservin varaaminen,
yllätyksellisyys ja aktiivisuus, yksinkertaisuus, olosuhteiden hyväksikäyttö
sekä suunnitelmallisuus ovat kaikki perusteesejä, joita on hyvä vaalia. Uusien teknologioiden käyttöönotto on vääjäämätöntä, mikäli haluamme pysyä
ajan tasalla ja kyvykkäinä vastaamaan mahdollisiin uhkiin.

Teknologista kehitystä ja yhteistyötä vaalitaan usealla rintamalla. Suomen
kolmas EU-puheenjohtajuuskausi on päättymässä tältä erää. Tavoitteina on
ollut muun muassa digitalisaation ja tekoälyn edistäminen. Näiden ohella
johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta keskiössä ovat olleet johtamisjärjestelmien yhteensopivuus sekä kybertoimintaympäristön yhteistyö. Euroopan Unioni on ollut vahvassa käymistilassa siitä asti, kun Iso-Britannia ilmoitti eroavansa EU:sta. Tämä on leimannut myös Suomen puheenjohtajuuskautta. Huomio on valitettavasti kiinnittynyt
sekä kansainvälisesti että EU:n sisällä siihen, eroaako Iso-Britannia sopimuksen kanssa vai ilman. Tämä on aiheuttanut merkittäviä epävarmuustekijöitä niin yrityksissä kuin valtioissa. Eri tahot pohtivat millaiseksi tilanne muodostuu jatkossa suhteessa saarivaltioon.
Eron jälkeenkin yhteistyö jatkuu, mutta se saattaa edellyttää täysin erilaista
sopimista ja eri yksityiskohtien huomioimista kuin aiemmin. Yleisesti ottaen erilaisia hypejä tulee ja menee – tässä ajanhetkessä mukana ovat 5G, digitalisaatio ja kybertoimintaympäristö. Tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisten innokkuus ottaa 5G käyttöön heti kun se on saatavilla,
on laskenut noin 5%. Silti moni odottaa innokkaana, mitä tuo paljon puhuttu 5G tuo tullessaan. Taajuusalueiden jako ja taajuuslupien hinnat sekä niiden regulaatio vaihtelevat maittain. Tämä voi vaikuttaa haitallisesti kilpailukykyyn
sekä taajuusalueen yhteiskunnalliseen käytettävyyteen ja sitä kautta sen vaikuttavuuteen sekä levinneisyyteen.

Kyberiin liittyviä seminaareja ja tapahtumia järjestetään runsaasti.
Hyökkäyksiä erityisesti yrityksiä, mutta myös valtiollisia toimijoita vastaan
tapahtuu jatkuvasti. Näistä kaikista ei kuitenkaan välitetä tietoja julkisuuteen.
Osasyynä tähän on julkisuuskuva ja ehkä toisaalta se, ettei haluta kertoa,
miten tai mihin hyökkäys on vaikuttanut.

Digitalisaatio sisältää muun muassa automatisaatiota, koneoppimista, tekoälyä, robotiikkaa ja pilviteknologiaa. Esimerkiksi pilvipalveluiden ja käytössä olevien legacy-järjestelmien vaatimukset ovat hyvin erilaisia yrityksestä ja yhteisöstä riippuen. Hyperconnectivity on perusedellytys datakeskuksien välillä, jotta palveluista kyetään mittaamaan niiden hyödyt irti. Tiedonsiirtoon ja sen kehittämiseen tuleekin siis panostaa vielä jatkossakin. Kasvavat datamäärät edellyttävät vakaampia ja parempia yhteyksiä. Uplink-yhteyden vaatimus kasvaa 5G:n myötä, jotta sensoreilta ja dataa tuottavilta järjestelmiltä saadaan tieto analysoitavaksi pilveen.
Tämä tarkoittaa, että vähintään paikkatieto, äänet ja kuvat tulee tallentaa pilveen. Jää nähtäväksi mitä se tarkoittaa tietoturvan ja yksityisyyden  kannalta. Hyödyt ja haitat kulkevat usein käsi kädessä.

Erään tutkimuksen mukaan älykäs automaatio tekee läpimurron vuonna
2020. Hidastavin tekijä digitalisaation ja automaation saralla on edelleen ihminen. Ihmisten osaamisvaje hidastaa merkittävästi automaation lisääntymistä ja laajentumista. Tarvitsemme siis osaavia ihmisiä kertomaan koneelle, mitä sen tulisi tehdä. Iso-Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan digitalisaatio ei vie työpaikkoja, vaan ennemminkin luo uusia. Ihmisiä tarvitaan edelleen tekemään innovaatiotyötä ja strategista ajattelua, johon koneet eivät ainakaan vielä toistaiseksi ole kyenneet. Olisiko tässä seuraava työn murros? Uusien teknologioiden soveltaminen nykyisessä työympäristössä vaatii työntekijöiltä erilaista osaamista kuin aiemmin. Koulutus ja jatkuva uuden oppiminen ovat oleellisia taitoja tulevaisuuden työelämässä. Yritysten ja yhteisöjen, kuten viranomaistenkin, tulisi huomioida
entistä paremmin kehittämisen ja innovaatioiden jatkuminen panostamalla
ihmisiin, tuottavuuden ja ulkoisten verkostojen sijaan. Jatkuva oppiminen on
työmarkkinoiden perusedellytys tänään ja huomenna.

Hyvää Joulua ja onnellista Uutta Vuotta toivoo koko Viestimies-lehden
toimitus!

Päätoimittaja

Tässä numerossa

4 Pääkirjoitus: Talviko?
5 2. pääkirjoitus: Korona-peliä.
6 Kenrm Ekberg sai muistomerkin Kulosaareen.
10 Jääkärikenraalimajuri Leo Ekbergin muistomerkki
paljastettiin Helsingissä.
12 40 vuotta sotilasradioamatööritoimintaa Suomessa.
16 Varautumisen historia ja nykyhetki.
20 5G:n taajuudet.
25 Matkalla viestikiltatoiminnan minimitason vakiointiin.
29 Bold Questin henki – yhteistoimintaa sekä päätöksenteon ja tilanneymmärryksen mahdollistamista.
33 Viestimies 50 vuotta sitten.
34 Analysaattori: Heikoin lenkki ja xs-ongelmia.
38 Henkilötoimittaja on vaihtunut.
38 Henkilöasiat.
39 Vuonna 2019 myönnetyt viestiristit

Talviko?

Talvisodan alkamisesta tuli viime marraskuussa kuluneeksi 80 vuotta. Pian lehden ilmestymisen jälkeen sen päättymisestä tulee niin ikään kuluneeksi 80 vuotta – 105 kunnian päivää kestäneen suomalaisen sotahistorian merkittävän koettelemuksen päättymisestä. Historia on osoittanut lukuisia kertoja, mitä varautumisen laiminlyöminen voi tarkoittaa. Reilu kahdeksan vuosikymmentä sitten varautuminen oli jäänyt pahasti vaiheeseen. Erityisesti viestiaselajin osalta puutetta oli lähes kaikesta. Onneksemme viestikoulutetut upseerimme eivät jääneet laakereille lepäämään, vaan lähtivät määrätietoisesti kehittämään varustelua, ohjeistusta ja taktiikkaa. Kokemukset talvisodasta osoittivat, miten tärkeää on valmistella mahdolliset kiinteät toimipisteet ja niiden yhteydet jo rauhan aikana. Periaatteet viestiasemien sijoittamisesta perustuivatkin käytännön kokemuksiin. Organisaatiot ja niiden toimivuus sekä tarkoituksen mukaisuus on huomioitava varautumisessa. 

Tilanne tänä päivänä on toisenlainen. Välitöntä sodan tai konfliktin uhkaa ei ole näköpiirissä, mutta varautumisen näkökulmasta ei tarvitsekaan. Nykytekniikan lyhyt elinaika tarkoittaa jatkuvia hankintoja ja päivityksiä. Tämä puolestaan aiheuttaa haasteen yksittäisten laitteiden ja lopulta järjestelmien yhteensopivuudelle. Mikäli päivitetään vain osa järjestelmästä, saattaa se aiheuttaa merkittäviä yhteensopivuus haasteita. Toisaalta menopaineiden ristiaallokossa määrärahat riittävät vain osaan tarvittavista hankinnoista. Olemassa olevien legacy-järjestelmien ylläpito ja uusien ominaisuuksien sovittaminen siihen, ei aina ole helppoa tai varsinkaan yksinkertaista taikka nopeaa. Osaaminen on myös haaste. Osaamisprofiili muuttuu jatkuvasti johtamisjärjestelmäalalla. Tänä päivänä pitäisi osata niin legacy-järjestelmien kuin pilviteknologioiden ylläpidossa tarvittavaa osaamista. Toisaalta kumppanoituminen mahdollistaa oman henkilöstön osaamisen kohdentamisen siihen, mikä on oleellista poikkeusolojen järjestelmien ylläpidon kannalta – siis varaudumme siihen mikä on oleellista osaamisen kannalta. 

Uhkat tietojärjestelmissä ovat moninaiset. Rikolliset ryhmittymät ja henkilöt pyrkivät taloudelliseen hyötyyn. Tietojen kalastelu taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi on jatkuvaa toimintaa. Yhä useammin kalasteluyritykset on verhottu tunnettujen yritysten nimiin. Valtiollisilla toimijoilla tavoitteet ovat osin toisia. Uhkat kohdistuvat niin yrityksiin, yksittäisiin verkon käyttäjiin kuin valtion virastoihin.  Huoltovarmuusorganisaation Digipooli ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry ovat julkaisseet ohjeistusta ja suosituksia kyberturvallisuuden varautumiseen liittyen. Suositukset ovat tarkoitettu yrityksille ja IT- ja tietoturvapalveluita tarjoajille tahoille. Tietoa on tarjolla palautumiseen, jatkuvuuden hallintaan sekä siihen miten varautua kyberhäiriötilanteisiin. Palautumisen A ja O on valmistautuminen ja sopimuksien varmistaminen, jotta pahimman skenaarion toteutuessa, vahingot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. 

TIETO20- harjoituksessa tavoitellaan yhdessä yritysten ja viranomaisten kanssa yhteisiä toimintamalleja sekä yhteistyökulttuuria jatkuvuuden hallintaan, varautumiseen ja selviytymiseen kyberhäiriöistä. Lisäksi harjoitellaan kriisiviestintää kyberhäiriötilanteissa. 

Varautumista voi toteuttaa monella eri tasolla. Usein kyse on periaatteesta tai pikemmin asenteesta. Yksilötason varautuminen ilmenee tavallisesti kotioloissa vakuutuksina – varautuen mahdollisiin kodin vahinkoihin, auton vakuutuksin ja ehkä henkivakuutuksen muodossa. Puolustusvoimat on yksi  yhteiskunnallisen varautumisen tekijä. Puolustusvoimat toimii koko Suomen yhteiskunnan vakuutuksena muodostaen kynnystä mahdollisten sotilaallisten konfliktien varalta ja näin ennaltaehkäisten sekä suojaten suomalaista yhteiskuntajärjestystä. Myös muilla hallinnonaloilla varaudutaan ja valmistaudutaan. Viisas siis varautuu ajoissa.

Päätoimittaja
Samuli Terämä

Tässä numerossa

5 Pääkirjoitus,Varautumisesta tositoimiin
6 Ylijohdon viestiverkot Suomen sodissa.
10 Talvisota.
12 Viestijoukot välirauhan aikana 1940 – 41.
14 Kybernetiikka: Informaatioaikakauden ja kybersodankäynnin
ajattelumalli?
20 Esineiden Internet ja ajoneuvojen tietoliikenne.
27 Pilvipalvelut puolustussektorilla.
29 Cyber Ranges Federation – yhteistyöllä kohti parempaa kyberkyvykkyyttä.
31 Kutsu Viestiupseeriyhdistyksen kevät- ja syyskokoukseen.
32 Analysaattori: Asiantuntijoita ja eskalointia.
33 Henkilöasiat.
34 Viestimies 50 vuotta sitten.
35 Lyhyesti.
36 Viestiupseeriyhdistyksen seminaari 2021.
37 A.R.Saarmaa -seminaari 25.9.2020

Varautumisesta tositoimiin

Tätä kirjoittaessa olemme eläneet poikkeusoloissa korona pandemian takia jo liki kaksi kuukautta. Edellisestä poikkeusolojen julistuksesta Suomessa kului 80 vuotta, 3 kuukautta ja 21 päivää. Poikkeusolojen myötä Uusimaa eristettiin tautihuipun hillitsemiseksi, ravintolat suljettiin, massakokoontumiset kiellettiin, kouluissa siirryttiin etäopiskeluun, yli 70-vuotiaat ja riskiryhmäläiset eristettiin kotikaranteenin kaltaisiin olosuhteisiin, yrityksissä on jouduttu poikkeusjärjestelyihin, lomautuksiin ja jopa irtisanomisiin. Paljon on tapahtunut. Voidaan sanoa, että pandemia on koetellut koko yhteiskuntaa yhteismitallisesti ja vaikuttanut meidän kaikkien elämään jollakin tavalla. Elämme historiallisestikin hyvin poikkeuksellisia aikoja.

Kuten edellisessä pääkirjoituksessa mainitsin, varautuminen poikkeusoloihin tulee tehdä jo normaalioloissa, en uskonut asian konkretisoituvan näin nopeasti. Pandemian seurauksena terveydenhuoltojärjestelmä on joutunut tiukan paikan eteen. Tarvikkeita kuluu ennen näkemätöntä vauhtia. Erityisesti suojavarusteet ovat olleet vähällä loppua. Suojavarustehankintaa on  pyöritetty median hampaissa jonkin aikaa. Todettakoon, että ilman suomalaista huoltovarmuusorganisaatiota olisimme olleet huomattavasti tukalammassa tilanteessa jo paljon aiemmin. Nämä poikkeusolot tuovat korostetusti tarpeen Huoltovarmuuskeskuksen olemassa ololle.

Puolustusvoimien tehtävänä on toimia erityisesti sotilaallisia uhkia vastaan,
mutta myös tukea yhteiskunnan kriittisiä toimia ja tukea muita viranomaisia resurssiensa mukaan. Uudenmaan eristykseen liittyen puolustusvoimat tuki poliisia mm. tarkastuspisteillä. Tilanne on vaatinut huomattavaa joustoa, luovuutta ja muuntautumista koko organisaatiossa. Varusmieskoulutuksen järjestelyt muutettiin hyvin nopeassa aikataulussa 2+2+2-järjestelmään, missä kaksi viikkoa harjoitellaan kasarmilla, kaksi viikkoa maastoharjoituksissa ja kaksi viikkoa ollaan vapaalla. Tämä aiheutti muutoksen niin varusmiesten kuin kouluttavan henkilökunnankin arkeen. Esikunnassa siirryttiin etätyöskentelyyn kaikissa niissä tehtävissä, joissa se suinkin oli mahdollista.

Myös siviiliyrityksissä merkittävä määrä henkilöstöä siirtyi pandemian myötä
etätöihin. Tämä sai aikaan huomattavan piikin tietoliikenneverkoissa, eritoten
mobiilipuolella. Etäkoululaiset ja toimistotyöntekijät kuormittivat verkkoa
samassa osoitteessa. Verkkojen kuormitus on havaittu monella eri taholla, niin yrityksissä kuin viranomaiskentässä. Videoneuvottelut ovat lisääntyneet huomattavasti, kun työntekijät ovat hajallaan, eivätkä kuormittamassa normaaleja yhteyksiä työpaikoillaan. Etäyhteyksien mitoitukset on laadittu normaalien käyttäjämäärien mukaan pienellä puskurivaralla, mutta ei aidosti poikkeusoloja varten. Pandemia-ajan etäkäyttöprofiilit eivät välttämättä peilaa suoraan sotilaallisiin poikkeusoloihin, mutta yhtäläisyyksiä varmasti löytyy. Lieveilmiöinä ovat olleet esimerkiksi laajatkin yhteyskatkokset operaattoriverkoissa ja jopa mobiiliverkkojen tukiasemien tuhopolttoyrityksiä siinä luulossa, että 5G tukiasemat kylvävät koronavirusta ympärilleen.

COVID-19 pandemia on aiheuttanut paljon huolta, murhetta ja surua, mutta ehkä jotain positiivistakin. Eristyksissä olo on lisännyt perhekeskeisyyttä ja lähentänyt ihmisiä, kun kiire ja matkustaminen on vähentynyt. Ilmanlaatu on parantunut maailmanlaajuisesti eritoten lentomatkustamisen vähentymisen, mutta myös autoilun vähentymisen myötä. Uusia innovaatioita tavoissa työskennellä ja tuottaa palveluja on syntynyt monella eri alalla. Toisaalta lisääntynyt etätyöskentely on konkretisoinut myös verkkoon liittyviä uhkia. Kotien Wifi-verkot ovat vaarassa, mikäli suojauksista ei ole huolehdittu ja käytössä on oletussalasanat. Vahva tunnistautuminen, vahvat salasanat, VPN-yhteyksien käyttö ja vain hyväksyttyjen laitekokoonpanojen käyttö lisäävät turvallisuutta. Huomioitava on myös sähköpostien välityksellä leviävät haitta- ja urkintaohjelmat. Erityisesti kiristyshaittaohjelmien uusi tuleminen on nähty pandemian seurauksena.

Monet tilaisuudet peruttiin helmikuun puolivälistä alkaen pandemian takia.
13.2.2020 tuli kuluneeksi 80 vuotta talvisodan päättymisestä. Tässä numerossa
saamme tutustua muutamaan talvi- ja jatkosodan aikaisen viestitoiminnan artikkeliin.

Turvallista ja tervettä kesää kaikille!

Päätoimittaja
Samuli Terämä

Tässä numerossa:
5   Pääkirjoitus: Maskilla vai ilman?
6   5-G tietoturvallisuuden haasteet.
10  Potilaskortit sähköisiksi.
16  Tietotulvaa ja tietoturvaa arjen ehdoilla.
21  Matrix-protokolla ja arjen ratkaisuista koottujen viestijärjestelmien mahdollisuuksia.
25  Jääkärieversti Birger Homén – viestikoulutuksen uranuurtaja.
27  Kybernetiikka: Informaatioaikakauden ja kybersodankäynnin
ajattelumalli? (osa 2/2)
33  Lyhyesti.
35  Analysaattori.
36  Henkilöasiat.
37  Viestimies 50 vuotta sitten.
38  Vuoden viestiupseeri: Raija Pihlainen.

Maskilla vai ilman? 

Koronakeväästä selvittiin vaihtelevalla menestyksellä ja yhteiskuntaa avattiin vähitellen tartuntalukujen hiipuessa. Nyt syksyn saapuessa pandemia näyttäisi nostavan taas päätään. Suomalaiset ovat kurinalaista kansaa – noin lähtökohtaisesti. Käsiä on pesty, on yskitty hihaan ja niin edelleen. Epävarmuus leijuu kuitenkin ilmassa, miten tilanne kehittyy syksyn aikana. Voidaanko rajoituksia purkaa vai tuleeko kiristyksiä taas kevään malliin. Mahdollisilla kiristyksillä on vaikutuksia koko yhteiskuntaan ja sen toimintakykyyn. Keväällä lanseerattu ”Korona-appi” eli Koronavilkku julkaistiin 31.8.2020. Kahden ensimmäisen päivän aikana sovellusta ladattiin jo miljoona kertaa. Tätä kirjoittaessa konkreettisia tuloksia sovelluksen toimivuudesta tartuntaketjujen jäljittämisessä ei vielä ole, mutta toivottavasti se tuo merkittävän lisän potentiaalisten altistuneiden jäljittämisessä sekä lisätartuntojen ehkäisemisessä. Toisin sanoen perus arjen väline hyödynnettäväksi koko kansan kriisinsiedon parantamiseksi.

Tämän lehden teemana on arjen välineiden hyödyntäminen. Paneudumme
aihepiiriin kolmessa eri artikkelissa. Arjen välineet, kuten kaikki muukin tietotekniikkaan liittyvä, koskettelee aina myös tietoturvaa. Miten suojaudumme kaikilta niiltä mahdollisilta hyökkäysvektoreilta, joita käyttämämme palvelut ja laitteet käyttävät? Tähän tuskin löytyy
aukotonta vastausta, mutta jo maalaisjärjen käyttö ja sopiva ennakkoluuloisuus sähköpostiin kilahteleviin tarjouksiin auttaa pitkälle. Lisäksi on syytä huolehtia perusvirustorjunnasta ja ehkä hyödyntää saatavilla olevia VPN-ratkaisuja sekä salasanageneraattoreita ja taltioita. Jokaiseen käytettävään tiliin tai palveluun ei ole syytä käyttää samaa salasanaa tai sen
varianttia.

Jyväskylän yliopistossa elokuun lopussa julkaistussa väitöskirjassa Jouni
Pöyhönen (insinöörieversti evp) käsitteli kyberturvallisuuden johtamista
kriittisen infrastruktuurin yrityksissä ja organisaatioissa. Pöyhönen tutkii
väitöksessään, miten organisaatiokohtaisilla toimenpiteillä kyetään lisäämään
kriittisen infrastruktuurin suojaamista ja sitä kautta muun muassa kokonaisturvallisuutta, huoltovarmuutta ja kilpailuetua. Tutkimuksessa korostetaan ihmisten eli organisaatioiden työntekijöiden osuutta
kyberturvallisuuden rakentamisessa. Yhteistyötä ja kumppanoitumista unohtamatta. Ihmiset ovat usein heikoin lenkki kyberturvallisuuden varmistamisessa.

Turvallisuudesta puhuttaessa on hyvä muistaa myös terveyteen liittyvät asiat
osana kokonaisturvallisuutta. Edellisessä numerossa kerroin ilmiöstä, jossa esitettiin väitteitä 5G-verkon tukiasemien kytköksestä koronaviruksen leviämiseen. Asioilla ei liene yhteyttä, mutta huoli elää edelleen 5G:n turvallisuudesta ja terveysvaikutuksista. Tutkimustietoa on vielä varsin vähän tarjolla käytännön ympäristöistä. Asian tiimoilta on vireillä kansalaisaloite. Aika näyttää eteneekö asia eduskuntakäsittelyyn asti.

Riskit lisääntyvät, kun 5G vähitellen yleistyy ja sen hyödyntämän tekniikan
sovellutukset kehittyvät. IoT (Internet of Things) eli esineiden internet lisääntyy kodeissa ja yhteiskunnassa. Turvallisuuskysymykset puhuttavat enenevissä määrin. Tietoturvayhtiöt tutkivat jatkuvasti sovelluksia mahdollisten tietoturva-aukkojen varalta. Mitä enemmän tutkitaan, sitä enemmän aukkoja löytyy. Tämä lienee luonnollinen seuraus. Esimerkkinä voidaan mainita puheohjattavat älykaiuttimet ja niiden ohjelmistot, kuten
Alexa-virtuaaliavustajaohjelmisto. Ohjelmistoa voidaan käyttää muun muassa kodin automaatiojärjestelmien ohjaamiseen. Murtauduttuaan järjestelmään hyökkääjän olisi mahdollista käyttää uhrinsa henkilökohtaisia tietoja, kuten pankkitietoja, käyttäjätunnuksia, puhelinnumeroita ja niin edelleen. Kyseiset laitteet yleistyvät hiljalleen, ja mitä enemmän annamme tekniikalle valtaa ohjata kaikkea kodin elektroniikkaa, sitä suuremmaksi riskit niiden väärinkäytöksestä kasvavat. Suojautuminen vaatii paneutumista riskeihin ja niiden ennaltaehkäisyyn. 5G:n turvallisuudesta olemme saaneet lukea
lehden palstoilla aiemmin ja aihepiiristä tulemme varmasti kuulemaan jatkossakin. Kokonaisuus on otettava haltuun, ettei yksi osa vaaranna kaikkea muuta hyödyllistä.

Uudelle polulle astuttiin myös Vuoden Viestiupseerin valinnassa. Vuoden Viestiupseeri on valittu vuodesta 2004 asti, ja olemme tottuneet siihen, että palkittu henkilö on toiminut sotilasvirassa. Nyt palkittu henkilö on siviili. Tehtävässään hän on edistänyt merkittävästi johtamisjärjestelmäalan kehitystä kaupallisen toiminnan kautta. Hankintapäällikkö Raija Pihlaisen haastattelu on luettavissa tämän lehden sivuilla.

Päätoimittaja
Samuli Terämä

Tässä numerossa:

5  Pääkirjoitus:
7  5G:n pilvipalvelut.
15 Viestiupseeriyhdistyksen kevät- ja syyskokous Riihimäellä.
18 Paikallispataljoona taistelussa
– arjen järjestelmät johtamisen tukena.
24 Kenttälennätinpataljoona Riihimäelle sata vuotta sitten.
25 Riihimäen varuskunnan vaiheita 1909 – 2019.
29 Työnteon mallit muuttuvat.
31 Analysaattori: Ääniä koneisiin.
33 Viestimies 50 vuotta sitten.
35 Vuonna 2020 myönnetyt viestiristit.

Vieläkin koronaa

Elämme edelleen koronan kurimuksessa – välillä menee paremmin ja välillä heikommin. Kaikki odottavat rokotetta kuin kuuta nousevaa. Valoa tunnelin päässä on kuitenkin nähtävissä. Edellisen numeron ilmestymisen aikoihin oli juuri julkaistu Korona vilkku- sovellus.  Sovellusta ladattiinkin heti ensimmäisinä päivinä yli puoli miljoonaa kertaa. Sen avulla on kyetty rajamaan ja jäljittämään tartuntaketjuja varsin tehokkaasti. Muutama viikko sitten julkaistiin Koronastoppi niminen sovellus, joka
on tarkoitettu erityisesti ravintoloille ja vastaaville yrityksille, joiden tiloihin kerääntyy useita henkilöitä tai ryhmiä. Sovellukseen syötetään oma puhelinnumero, johon ilmoitus mahdollisesta altistumisesta lähetetään. Tartuntojen
välttäminen lienee kuitenkin paras keino kohti koronavapaata Suomea. Tätä
kirjoittaessa yleisin tartuntapaikka on siirtynyt ravintoloista koteihin. Meidän
jokaisen on muistettava ja jaksettava ylläpitää vastuullista toimintaa. Jos havaitsee itsessään oireita, on hakeuduttava testiin.

Koronan päivittäisen esilläolon lisäksi meillä on ollut ilo seurata Yhdysvaltojen presidentinvaalien jännitysnäytelmää. Tulosten laskennassa kesti oma aikansa ja kun tulos vihdoin saatiin selville, se kyseenalaistettiin varsin voimallisesti. Vaalituloksella on vaikutuksia koko maailman taloudelle pörssikursseja myöten. On puhuttu vaalivaikuttamisesta ja vaalivilpistä. Näyttöä kummastakaan ei ole kuitenkaan esitetty. Liekö siis kyse yhdenlaisesta informaatiokampanjasta tai informaatiovaikuttamisesta. Jälkilöylyissä kyberturvallisuudesta vastaavan viraston (CISA) johtaja erotettiin virastaan. Virasto on todennut vaalien järjestelyjen olleen turvalliset, eikä vilppejä ole havaittu. Samaa ovat sanoneet kansainväliset vaalitarkkailijat.

Valta, suurella todennäköisyydellä, vaihtuu kaikesta huolimatta ensi tammikuussa. Myös Huawei ja sen valmistamat verkkolaitteet ovat olleet otsikoissa ja osin kytköksissä edelliseen. Euroopassa on herätty asiaan ja osa maista onkin kieltänyt Huawein verkkolaitteiden käytön omassa tietoliikenneinfrassaan. Tämä saattaa vaikuttaa verkkolaitteiden valmistajien kysyntään ja tarjontaan maailman laajuisesti. Näin ollen tietyt laitevalmistajat keskittyvät alueille, joilta Huawein tuotteet on kielletty. Markkinat voivat reagoida tilanteeseen hyvinkin odottamattomalla tavalla. Nähtäväksi jää
miten tilanne kehittyy.

Moni työikäinen on kokenut etätyön ihanuuden ja kauheuden viime kuukausina. Tietoturvallisuuden näkökulmasta kyberrikolliset ovat pyrkineet hyödyntämään lisääntynyttä etätyöskentelyä kaikin mahdollisin keinoin. Samalla yritykset ja työnantajat ovat pyrkineet vastamaan haasteeseen ohjeistamalla työntekijöitään tunnistamaan ja havaitsemaan mahdolliset huijausviestit ja kiristyshaittaohjelmat. Etätyön lisääntyminen on saanut
aikaan pilvipalveluiden ja hajautettujen verkkojen käytön merkittävää laajentumista. Pandemian pitkittyessä myös erilaiset hyökkäykset verkoissa muuttuvat monipuolisimmiksi ja aggressiivisimmiksi. Etäoppimisympäristöt ja terveyden huollon toimijat ovat yhä useammin kohteena. Hyökkäyksiä tiiviisti seuraavat tahot ovat raportoineet tietynlaisten hyökkäysten lisääntymisestä. Esimerkiksi kaksinkertaiset kiristykset, kuten Vastaamon tietomurtotapauksessa, jossa merkittävä määrä arkaluontoista dataa
vietiin ja uhattiin julkaista tiedot ellei lunnaita makseta. Tekijöiden jäljitys on
käynnissä, johon ovat lähteneet mukaan niin kybersuojaamiseen rikoistuneet
yritykset kuin hakkeritkin.

Sovellukset, uudet ja vanhat, puhelimissa ja tietokoneissa keräävät tietoja meistä. Jokaisen käyttäjän tulisikin pohtia mitä ja mille sovellukselle antaa oikeuden käyttää esimerkiksi puhelimen sisältämää dataa i.e. yhteystietoja, kuvia, dokumentteja. Asian kääntöpuolena on käytettävyys. Yleensä sovellusta ei voi käyttää tai se ei asennu, mikäli käyttöoikeutta ei anna. Harvoin luetaan jopa kymmenien sivujen mittaisia käyttöoikeuspolitiikka tai tietosuojalausekkeita, asentaessaan sovellusta, joka hoitaa juuri sen asian
mitä on kaivannut jo pitkään. Ehkä tähän perusluonteenpiirteeseen palveluntarjoajat luottavatkin. Kun yksityisyys on viety – mitä jää jäljelle.

Koronasta vapaata joulun odotusta kaikille lukijoille – pysytään terveinä!

Päätoimittaja

Tässä numerossa:

5   Pääkirjoitus: Rokotetta odotellessa…
7   2. pääkirjoitus: Uuden ajan alku
8   Johtamisjärjestelmäpäällikkö vaihtui
10 Paikallispuolustajat jatkavat harjoittelua
13 Kiristyksen uudet tuulet
17 Yksi työasema riittää – haavetta vai todellisuutta
20 Viestikiltojen liitto vuonna 2021
24 Jääkärieversti Perttu Pertamo
26 Analysaattori: Verkkokapinaa ja valkoista kohinaa
28 Viestimies 50 vuotta sitten
29 In memoriam: Olli-Matti Virva
30 Henkilöasiat

ROKOTETTA ODOTELLESSA…..

Vuosi on jälleen vaihtunut ja Viestimieslehden 76. vuosikerta lähtenyt käyntiin. Edellistä vuotta sävytti lukuisat muutokset tapahtumien
järjestelyissä. Osa tapahtumista on jouduttu siirtämään ja osa peruttu tyystin. Useita tapahtumia ja tilaisuuksia siirtyi verkkoon. Suomessa tapahtuikin korona pandemian myötä merkittävä digiloikka. Esimerkiksi perinteinen TIETO-harjoitus toteutettiin täysin etäyhteyksin. Seminaarit ovat muuttuneet webinaareiksi ja Puolustusvoimien perinteiset sotilasvala ja vakuutustilaisuudetkin on striimattu internettiin, koska koronaan liittyvät kokoontumisrajoitukset ovat estäneet yleisön paikan päälle kutsumisen. Paljon on muuttunut. Todennäköisesti päästyämme pandemian ikeestä jotain hyvääkin on tapahtunut ja tiettyjä hyviä menettelytapoja jää käytäntöön.

Vaikka korona on ollut kaikkien huulilla Suomessa ja muualla maailmalla jo kohta vuoden päivät, muutakin on tapahtunut. USA:n presidentti on vaihtunut, Myanmarissa on tapahtunut sotilasvallankaappaus, mutta hankalin on ehkä kuitenkin se, etteivät verkkorikolliset ja kyberhyökkäykset ole suinkaan laantuneet, vaan päinvastoin. Vastaamon tietomurto ja eduskuntaan kohdistunut kyberhyökkäys ovat tästä hyviä esimerkkejä. Kyberhyökkäykset ovat muuttuneet yhä uskaliaammiksi ja röyhkeämmiksi. Verkkohyökkäysten saaliita on julkaistu internetissä liki kaikkien saatavilla tai tiedolla, että ne voidaan julkaista, on kiristetty lunnaita.

Huoltovarmuuskeskus julkaisi tammikuussa tiedotteen, jossa ilmoitettiin ohjelmakokonaisuuden käynnistämisestä yhteiskunnan kyberhäiriösietoisuuden kehittämiseksi. Ohjelma on osa Suomen kansallista kyberturvallisuusstrategian toteutusta. Ohjelmalla pyritään lisäämään merkittävästi panostusta kyberturvallisuuden kehittämiseen. Sen tavoitteena on kehittää mm. kyberhäiriöihin varautumista, toimintakyvyn varmistamista häiriöiden sattuessa, lisätä yhteistyötä yhteiskunnan ja yritysmaailman toimijoiden välillä sekä tulevaisuuden ennakointia. Ohjelmakokonaisuudessa huomioidaan myös kansainvälisen yhteistyön tuki ja osaaminen täydentämään kotimaista korkeaa tietotaitoa.

Turvallisuusympäristössämme on tapahtunut muutoksia, eivätkä kaikki todellakaan ole olleet positiiviseen suuntaan. Valtioneuvoston puolustuspoliittinen selonteko julkaistiin edellisen kerran vuonna 2017. Uutta on laadittu kiivaasti ja se onkin tarkoitus julkaista kevään kuluessa. Edellinen kesti aikaa nelisen vuotta. Sotilaallisen avun antamisen ja vastaanottamisen lait on hyväksytty, jotka mahdollistavat ulkomaisen avun vastaanottamisen, vaikka Suomi olisi kriisissä. Itämeren alueen vakaus, arktisen ulottuvuuden merkittävyyden kasvu ja erityisesti kyberulottuvuus ovat esillä ehkä suuremmassa määrin kuin aiemmin. Huolestuttava suuntaus on Venäjän
suhtautuminen ydinaseiden käyttöön yhä herkemmin tilanteissa, joissa se
kokee jäävänsä tappiolle mahdollisessa konfliktissa. Toisaalta Venäjän avaukset ydinaseidensa käytöstä tai pidättyvyyden vähentymisestä puolustusdoktriinin retoriikassa, ei ole uutta.

Pohjoismainen yhteistyö on tiivistynyt entisestään. Tavoitteena on yhteisoperointikyky. Tietyissä rajapinnoissa kynnys on varsin matala, mutta erityisesti johtamisjärjestelmien suhteen töitä on vielä tehtävänä. Suuria haasteita tuskin on näköpiirissä, mutta verkottuminen oikein –tietoturvallisesti, ei käy kädenkäänteessä. FMN-alusta tarjoaa tähän
yhden ratkaisun. Pitkälle kehitettyjen kansallisten järjestelmien yhteensovittaminen ei olisi kovinkaan kustannustehokasta. On helpompi ottaa yhteinen alusta, jonka liitettävyyden perusteet ovat kaikille samat. Federated Mission Networking (FMN) kuvaa periaatteet ja määrittää rajapinnat liitettävyydelle ja palveluille. Pohjoismainen yhteistyö tulee olemaan tiivistä myös jatkossa, vaikka pandemia on rajannutkin käytännön yhteistyön minimiin. Touko-kesäkuulle suunniteltu monikansallinen Puolustusvoimien pääsotaharjoitus Arctic Lock 21 peruttiin. Sen sijaan tulevana keväänä
toteutetaan pienempiä alueellisia harjoituksia.

Kaikki varmasti odottavat milloin on mahdollista saada rokote ja missä vaiheessa pandemian selkä katkeaa, jotta voisimme vähitellen palata normaalimpaan elämänrytmiin ja oloon. Yhteiskuntamme ja elämä koko maapallolla tuskin palaavat entiseen, mutta ainakin voinemme kokoontua vapaammin ja matkustaa taas – muuallekin kuin omalle takapihalle.

Yksi merkittävä muutos tapahtuu kevään kynnyksellä. Pääesikunnan Johtamisjärjestelmäpäällikkö vaihtuu. Kenraalimajuri Mikko Heiskanen luovuttaa tehtävänsä eversti Jarmo Vähätiitolle. Samalla vaihtuu myös Viestimies-lehden toimituskunnan puheenjohtaja. Viestimies-lehti
ja sen toimitus haluaa kiittää väistyvää puheenjohtajaa merkittävästä ja pitkäaikaisesta panoksesta lehden kehittämisessä sekä toivottaa onnea ja menestystä uuteen tehtävään. Toivotamme uuden puheenjohtajan lämpimästi tervetulleeksi ohjaamaan lehteä ja johtamisjärjestelmäalaa.

Päätoimittaja
Samuli Terämä

Tässä numerossa
5  Pääkirjoitus: – Pitäkääpä huoli…kesää kohti!
6  6G lähestyy
10 Venäjän elektronisen sodankäynnin joukot 2020-luvulla
15 Katsaus eurooppalaiseen aaltomuotokehitykseen (ESSOR)
18 Ajatuksia Viestikiltojen toiminnan kehittämisestä
20 C2 for a new paradigm: addressing the challenges of multi-domain warfare
23 Maailmanluokan sotahistoriakohteen nousu ja tuho
25 Vapaaehtoinen maanpuolustus kyberturvallisuuden kansallisessa kehittämisessä
29 Analysaattori: Autotallin taika
31 Viestimies 50 vuotta sitten
32 5.3.2021 myönnetyt viestiristit
34 A. R. Saarmaa -seminaari-ilmoitus

– Pitäkääpä huoli….kesää kohti!

Kesä tulee kohisten. Tätä  kirjoitettaessa ensimmäinen lämpöaalto hellii Suomea – toivottavasti ei viimeinen. Kaikki varmasti odottavat innolla kesää ja riittävää rokotekattavuutta, jotta rajoituksia voitaisiin purkaa. Tällä hetkellä väestöstä on rokotettu noin 35% eli noin 2 miljoonaa kansalaista.
Kesälomakauden alkaessa toivottavasti
luku on reilusti tätäkin suurempi. Kesää
ja kesälomia odotellessa siis.

Olemme lukeneet uutisointeja erilaisista lieveilmiöistä koronaan liittyen. Etätöiden lisäännyttyä merkittävästi myös rikolliset, erityisesti erkkorikolliset,
ovat aktivoituneet. Lunnas- ja muiden kiristyshaittaohjelmien esiintyvyys on
kasvanut huomattavasti korona-aikana. Valtionhallintokaan ei ole säästynyt
kyberhyökkäyksiltä. Valtori ilmoitti muun muassa mahdollisesta tietomurrosta sen palvelin alustoihin, laajasti etäyhteyskäytössä olevan ohjelmiston kautta. Hyökkäyksen tekijää, laajuutta ja vaikuttavuutta selvitetään – tutkinta on kesken. Check Point Software Technologies Finland Oy julkaisi hiljattain raportin, jossa todettiin muun muassa, että vuonna 2020 etäyhteyksiä hyödyntävistä yrityksistä 97% ovat kohdanneet useita hyökkäysmenetelmiä hyödyntäviä haittaohjelmia. Varautuminen on myös tietovarautumista, ei vain materiaalia ja logistiikkaa.

Korona on vaikuttanut varautumiseen ja nostanut siitä käytävää keskustelua yhä useammin päivän uutisotsikoihin. Ekologisuus liikenteessä ja päästökauppa sekä yleisesti päästöjen vähentäminen ovat aiheuttamassa yhden lieveilmiön lisää. Autokannan sähköistyessä Huoltovarmuuskeskus ja Puolustusministeriö ovat esittäneet huolensa Suomen liikenteen kriisin kestävyydestä. Poikkeusolojen varalle luotuja järjestelmiä, kuten pakko-otettavien ajoneuvojen hyödyntäminen maanpuolustuksessa ja polttoaineiden varmuusvarastointi, on pakko miettiä uudelleen. Mikäli autokanta sähköistyy merkittävästi tulevaisuudessa, ei kriisin tullen sähköautoja ole mahdollista hyödyntää vastaavalla tavalla kuin aiemmin. Latauspistokkeita ei ole tarjolla joka kuusen juurella. Ainakin toistaiseksi polttomoottoriautot, joiden käyttövoimaa voidaan varastoida, ovat jatkossakin merkittävässä roolissa Puolustusvoimien ja Suomen kriisin keston kulmakivinä.

Telealalla varautuminen ja kehitys ovat myös menossa osin huolestuttavaan
suuntaan. Matkapuhelinverkko-operaattorit yhdistävät verkkojaan ainakin osin kustannussäästöjen vuoksi. Esimerkiksi Pohjois- ja Kaakkois-Suomessa Telia ja DNA ovat yhdistämässä verkkojaan. Yhteisverkon myötä operaattoreiden omat 2G ja 4G verkot lakkautetaan ja painopistettä siirretään 5G verkkoihin. Telia on ilmoittanut myös lakkauttavansa oman 3G verkkonsa vuoden 2023 loppuun mennessä. Huoli haja-asutusalueiden verkkopeitosta on olemassa. Tälläkään hetkellä 3G kuuluvuutta ei ole joka paikassa, saati 4G verkkoa. Näillä muutoksilla on väistämättä vaikutusta myös valmiudellisista näkökulmista tarkasteltuna. Yhteistyössä turvallisuusviranomaisten ja operaattoreiden kanssa asiassa varmasti löydetään osapuolia tyydyttävä yhteisymmärrys varautumisen kannalta. Tilanne edellyttää sopeutumista
ja laaja-alaista suunnittelua, jotta vaikutukset kyetään huomioimaan.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen totesi hiljattain, että Puolustusselonteko on valmistumassa ja tuotaneen eduskuntaan kesäkuussa, noin kaksi kuukautta suunniteltua aikataulua myöhemmin. Kyberturvallisuuden on uumoiltu nousevan yhdeksi merkittävimmäksi aiheeksi, unohtamatta puolustusyhteistyötä tai HX hanketta. Kyberturvallisuus ja kyberpuolustus ovat olleet keskiössä erityisesti näin korona pandemian aikana, kun verkkorikollisuus on lisääntynyt ja kohdentunut mm. pankkipalveluihin ja
rahaliikenteeseen. Kyberpuolustuksen keinovalikoimaan on toivottu myös välineitä vaikuttamiseen, jolla kyettäisiin vastaamaan mahdollisiin vihamielisiin vaikuttamisyrityksiin ja jopa ennaltaehkäisevään toimintaan. Tiedustelulakien päivittymisen myötä toimivaltuudet kehittyivät selkeämpään suuntaan ja niistä on ollut konkreettista hyötyä. Näin totesi myös Pääesikunnan tiedustelupäällikkö kontra-amiraali Juha Vauhkonen. Kybertoiminnassa toimivaltuuksien tulee olla selkeät, jotta toiminnalla on lain suoma selkänoja.

HX-hanke on edennyt loppusuoralle, kun ehdokkaat ovat toimittaneet lopulliset tarjouksensa. Suurta mielenkiintoa herättää mihin konetyyppiin valinta kohdistuu. Kyse ei ole vain pelkästä konetyypistä, vaan mukana päätöksessä ovat myös huolto- ja koulutusjärjestelmä, muu teollinen yhteistyö eikä vähäisempänä käytettävissä oleva aseistus. Näin viestimiehen silmin kiinnostaa luonnollisesti minkälainen johtamisjärjestelmä konetyypin mukana tulee ja miten se kyetään integroimaan olemassa olevaan maasijoitteeseen infrastruktuuriin sekä miten sitä tulisi kehittää. Perinteisten puolustushaarojen maa-, meri- ja ilmavoimien lisänä ovat avaruus- ja kyberulottuvuudet. Tämän Multidomain ajattelun myötä kaikki ovat kytköksissä toisiinsa. Merkityksellisintä on tilannekuva ja sen perusteella luotava tilanneymmärrys sekä resurssien kohdentaminen oikea-aikaisesti sinne, missä sillä on suurin vaikutus operaation kannalta. Kaikkien puolustushaarojen ja toimialojen yhteistoiminta koordinoidusti mahdollistaa Suomen puolustuksen kustannustehokkaan ja vaikuttavan valmiuden osoittamisen, mikäli sitä joskus tarvittaisiin.

Päätoimittaja

Samuli Terämä

Tässä numerossa
4  Pääkirjoitus: Jaksaa jaksaa…!
5  Jatkosodan alkamisesta 80 vuotta.
7  Aseveljien tapaaminen 6.6.2021 Jämsässä.
9  Pilvipalvelujen tietoturva.
11 Viestikoulu täytti 80 vuotta, vai täyttikö?
18 Joustavaa ELSO-suorituskykyä ohjemistovastaanottimilla.
22 Viestimiepäivät 2021 vietettiin Espoon Solvallassa.
23 Henkilöasiat.
24 Analysaattori: Irtohavaintoja taifuunikadosta,
akkumulaattoreista ja liukulaudoista.
26 Viestimies 50 vuotta sitten.

JAKSAA, JAKSAA…!

25. kesäkuuta tuli kuluneeksi 80 vuotta Jatkosodan alkamisesta. Neuvostoliitto aloitti tuolloin pommitukset useisiin suomalaisiin kaupunkeihin, mikä käynnisti sotatoimet. Suomi lähti jatkosotaan paremmin varustettuna ja suuremmilla joukoilla kuin talvisotaan. Sama asia päti myös viestiaselajin joukkoihin ja varustukseen. Tänä vuonna tulee kuluneeksi
80 vuotta myös Salpalinjan rakentamisesta. Rakennustyöt aloitettiin 1940,
mutta ne keskeytyivät jatkosodan alettua.
Rakennustöitä jatkettiin kesällä 1944 ja työt loppuivat jatkosodan päätyttyä. Salpalinjan merkitystä Suomen puolustukselle ei voi väheksyä, vaikka sillä ei varsinaisia sotatoimia käytykään. Sen vaikutus oli ehkä ennemminkin henkinen, mikä loi riittävän ja uskottavan kuvan Suomen kyvystä puolustaa maataan. Varustautuminen ja varautuminen ovat edelleen voimissaan. Uskottava puolustus on jatkossakin ylläpidettävä asia. Materiaaliset suorituskyvyt eivät tähän yksin riitä. Lisäksi pitää olla riittävä ja osaava henkilöstö käyttämään sitä.

Olen jo aiemmin kirjoittanut osaamisen tärkeydestä, ja erityisesti sen laajentamisesta. Haluan tässä yhteydessä avata asiaa muutamalla kohdalla. Suurvalta-armeijoilla on merkittävästi paremmat edellytykset laajentaa osaamistaan. Laajentaminen tapahtuu yksinkertaisesti hankkimalla lisää tietyn sektorin osaajia. Suomella ei vastaavaan ole samanlaisia mahdollisuuksia. Toisaalta meidän vahvuus piilee siinä, että osaamispohjamme on laaja ja näin ollen turvatumpi. Jos yksi taistelija on poissa rivistä, toiminta ei keskeydy sen vuoksi. Meidän tulee kuitenkin varmistaa, ettei kriittinen osaaminen jää yksittäisten ja harvojen osaajien varaan. Suomessa rekrytointipohja ei ole niin laaja kuin suuremmissa maissa. Tämä osaltaan merkitsee sitä, ettemme voi turvautua vain tiettyjen yliopistojen tai oppilaitosten tuottamiin osaajiin, vaan meidän on varmistuttava oman spesifin osaamisen ylläpidosta ja kehittämisestä. Johtamisjärjestelmäkoulu aloittaa vuodenvaihteessa toimintansa Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen alaisuudessa. Toivottavasti saamme lukea pian tämän lehden sivuilta uuden koulun toiminnasta ja tavoitteista.

Kyber on kasvava toimiala. Sektori tarvitsee kasvaessaan lisää tekijöitä
ja erityisesti osaajia. Samasta osaajapoolista kilpailevat niin yritykset kuin
julkinen sektori. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tuottavat kyberosaajia yhä
suuremmissa opetusryhmissä. Kysyntä on kovaa osaajista, ja tämä on huomattu myös Puolustusvoimissa. Huoltovarmuuskeskuskin on esittänyt huolensa kriittisen osaamisen jatkuvuudesta. Esimerkiksi HVK:n johtaja Jaakko Pekki totesi, että ”Puolustushallinnon tarvitsema osaaminen on osa kansallista kriittistä osaamista. Tämän vuoksi puolustushallinnon osaamistarpeita ei tulisi käsitellä erillisenä asiana vaan osana koko yhteiskunnan osaamisen hallintaa ja kehittämistä.”. Puolustusvoimat ei voi rakentaa esimerkiksi omaa kyber suorituskykyään ostopalvelujen tai ulkomaisen työvoiman varaan.

THL:n johtaja Mika Salminen totesi haastattelussa, että koronapandemian
loppu häämöttää. Pandemian mukanaan tuomat uudet työskentelytavat aiheuttivat työn tekemisen murroksen, kun ihmiset sankoin joukoin siirtyivät etätöihin. Tällä oli myös lieveilmiöitä. Ihmisiä on syrjäytynyt ja jäänyt entistä enemmän yksin. Etätyöt lisäsivät merkittävästi kotitoimistojen laitteiden, kuten näyttöjen ja reitittimien, kysyntää. Tämä sai aikaan jopa kansainvälisen komponenttipulan. Vähitellen työpaikat ovat avaamassa toimistoidensa ovia, ja ihmiset ovat päässeet palailemaan työpaikoilleen. Sosiaalisten kontaktien lisääntyminen on tuonut monelle iloa. Pandemian aikainen etätyö sai meidät myös havahtumaan siihen, kuinka tärkeitä sosiaaliset kontaktit ovat työyhteisöissä. Jaksaminen paranee, kun pääsee vaihtamaan kuulumisia muidenkin kuin kotijoukkojen kanssa. Työssä jaksaminen on noussut vahvasti esiin myös Puolustusvoimissa palvelevien henkilöiden jäsenliittojen toimesta. Liitot ovat ajaneet vahvasti työaikalainsäädännön uudistamistarvetta. Hyvä niin. Työsuojelulliset asiat ja henkilöstön jaksaminen on huomioitava myös vaativassa maanpuolustustyössä. Toivottavasti asiaan saadaan toimiva ratkaisu, joka sopii nykypäivään ja tukee suorituskykyjen kehittymistä. Osaaminen ja henkilöstön jaksaminen tulisi olla keskiössä.

Kohti syksyä ja koronavapaata joulua!

Päätoimittaja Samuli Terämä

Tässä numerossa
5 Pääkirjoitus: Joko vai ei ihan vielä …
7 2. Pääkirjoitus: Johtamisjärjestelmäpäällikön puheenvuoro.
8 Tiedolla johtaminen on silkkiin verhottu rautanyrkki.
12 Joukkoistaminen ja avoin lähdekoodi osana asevoimien ohjelmistokehitystä maailmalla.
18 Avoin radioverkko (Open RAN).
22 Viestiupseeriyhdistyksen syyskokous Riihimäellä.
26 A.R. Saarmaa seminaari 24.9.2021: Yhteiskunnan infrastruktuuriin tukeutuminen osana paikallispataljoonan
johtamisjärjestelmää.
32 Analysaattori: Kurkistus tulevaisuuteen.
33 Viestikoulutuskeskukselle muistolaatta Karkun opistolle.
35 Viestimies 50 vuotta sitten.
36 Viestiupseeriyhdistyksen seminaarin ohjelma.
38 Myönnetyt viestiristit.

Joko vai ei ihan vielä…

Valtioneuvoston Puolustusselonteko julkaistiin syyskuun alussa. Perusteesit Suomen puolustusratkaisusta ovat edelleen voimassa: asevelvollisuus, koulutettu reservi, koko maan puolustaminen ja korkea maanpuolustustahto. Seuraavaksi mielenkiinto kohdistuu mitä parlamentaarinen komitea on pohtinut asevelvollisuuden tulevaisuudesta. Selonteko korostaa kokonaisturvallisuutta ja yhteiskunnan voimavarojen kokonaisvaltaista hyödyntämistä kaikissa tilanteissa. Uudet teknologiat
tuovat oman mausteensa toimintaan. Digitalisaatio jatkuu ja uutena ulottuvuutena avaruus otetaan entistä paremmin huomioon yhdessä informaatio- ja kyberulottuvuuden kanssa. Joukkorakennetta uudistetaan jaottelemalla joukot paikallis- ja operatiivisiin joukkoihin. Paikallispuolustusta kehitetään merkittävästi ja samalla varmistetaan saumaton linkitys operatiivisten joukkojen käyttöön. Kansainvälistä ulottuvuutta ja yhteistyötä tiivistetään ja kehitetään edelleen. Jotta Puolustusvoimat kykenee täyttämään tehtävänsä, on sen tarvitsemat resurssit kyettävä varmistamaan. Uudet tehtävät ja toiminnan ulottuvuudet edellyttävät henkilöstön kohdentamista uudelleen. Tämän lisäksi selonteko lupaa lisää työvoimaa uusien henkilöstöresurssien muodossa, jopa 500 henkilötyövuoden verran. Toisaalta lisäys ei täysin kata sitä vajetta, joka syntyi edellisen puolustusvoimauudistuksen yhteydessä.

Samaan aikaan kun puolustusselontekoa luetaan hiirenkorville, HX-hanke on loppumetreillä. Valinnan julkistusta odotetaan innolla, eikä vähiten tarjoaja yhtiöissä ja maissa, joita ne edustavat. Lopullisella valinnalla on vaikutusta varmasti myös johtamisjärjestelmäalalle. Valinnan tuloksia odotetaan julkaistavaksi ennen vuoden vaihdetta, joten seuraavan lehden tullessa ulos painosta maaliskuussa 2022 voinemme arvioida valintaa paremmin.

Koronaa on kestänyt kohta jo kaksi vuotta, eikä loppua vieläkään tunnu näkyvän. Onko koronapassista ratkaisuksi? Eri puolilla yhteiskuntaa ja yrityksiä on laadittu kilpaa koronaexit-strategioita. Vähitellen ihmiset ovat palanneet etätöistä toimistoille. Edelleen verkkorikolliset pyrkivät hyötymään pandemian ajan lisääntyneestä etätyöskentelystä. Phishing ja erityisesti Brand Phishing tietojen kalasteluyritykset ovat olleet kasvussa. Tunnettujen yritysten nimissä tehdyt sivustot ohjaavat rikollisille sivuille. Pienet erot verkko-osoitteessa saattavat jäädä huomaamatta, varsinkin jos sisältö on hieman provosoiva. Esimerkiksi erääntynyt lasku tai väite salasanan päätymisestä vääriin käsiin saattaa viedä huomion pieneltä erolta verkko-osoitteessa. Näillä sivustoilla pyritään keräämään henkilötietoja ja salasanoja. Tulevan joulusesongin tiimellyksessä pitääkin olla tarkkana tilatessa lahjoja yhä suuremmissa määrin verkkokaupoista.

Tätä kirjoittaessa uutiset keskisestä Euroopasta, eivätkä Suomestakaan, ole lupaavia yhteiskunnan avaamisen kannalta. Koronapasseja vaaditaan yhä useammassa paikassa. Koronatodistuksia on jopa väärennetty. Verkossa kiersi todistuksia saksalaisten viranomaisten sähköisellä allekirjoituksella, jotka oli luotu kuvitteellisille henkilöille tai hahmoille. Passit olivat aitoja ja luotu samoilla allekirjoitusavaimilla kuin oikeatkin koronapassit. Viranomaisten mukaan väärentäjät eivät päässeet itse avaimiin, vaan järjestelmään, jossa koronatodistuksia luodaan. Oliko kyse vain ihmisten turhautumisesta rajoituksiin vai jostakin muusta? Vapaa liikkuminen ei ole vieläkään mahdollista. Suomessakaan tilanne ei ehkä ole vielä täysin hallinnassa. Tartuntaluvut ovat jälleen kasvaneet ja ne ovat olleet suurempia kuin koskaan aiemmin pandemian aikana.

Vaikka taistelemme edelleen koronakurimuksessa, eivät kehitys ja tulevaisuus ole täysin synkkää. VIRVE 2.0 kehitys jatkuu ja muun muassa viranomaisten kriittisten viestintäratkaisujen toimivuutta testattiin Oulussa PRIORITY-hankkeessa. Testissä kokeiltiin kaupallisten 5G-verkkojen hyödyntämistä erityisesti viestiliikenteen dataominaisuuksilla osana puhe- ja viestipalveluja. Viranomaisille kyky luoda oma priorisoitu verkko paikallisen onnettomuuden tai kriisitilanteen sattuessa on toiminnan ja sen tehokkuuden kannalta oleellista. Kriisit ja onnettomuudet eivät aina välttämättä tapahdu alueilla, missä on jo infrastruktuuri valmiina. Näin ollen verkkoa on kyettävä laajentamaan myös haja-asutusalueille. Verkon kattavuutta ja peittoalueita kehitetään jatkuvasti. Operaattorit laajentavat erityisesti 5G-verkon kattavuutta asutuskeskuksissa, mutta myös siellä missä ihmiset liikkuvat eniten, kuten valtaväylillä. Maanpuolustuksen kannalta oleellista on saavuttaa riittävä verkon kattavuus myös siellä, missä ei välttämättä asutusta ole lainkaan, jotta kyetään vastaamaan puolustusselonteon asettamaan tavoitteeseen koko maan puolustamisesta. Kun vuoteen 2025 mennessä uuden viranomaisverkon pitäisi olla käytössä ja TETRA-teknologiaan perustuva tekniikka ja verkot ajetaan alas, tulee vähintään 4G-verkon kattaa liki koko Suomi. Katvealueita varmasti jää, mutta toivottavasti ei kovin suuria. Toivottavasti saamme pian lukea lehdessämme VIRVE-verkon kehityksestä lisää.

Viestimies-lehden toimitus toivottaa kaikille rauhaisaa joulun aikaa ja menestystä uudelle vuodelle!

Päätoimittaja
Samuli Terämä

Tässä numerossa

4    Pääkirjoitus: Talvi tullut on …
5    2. Pääkirjoitus: Voimistuvaa itätuulta.
6    SOAR – tulevaisuuden sateentekijä?
10   Puolustusvoimien digitalisaatio
14   Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta
19   MPK kehittää HF-suorituskykyä
23   C2 in denied and disrupted environments
25   Analysaattori
27   In Memoriam Markus Virrankoski
28   Viestiupseeriyhdistyksen jäsenmatka Puolaan
30   Viestimies 50 vuotta sitten
31   Viestiupseeriyhdistyksen kevätkokouskutsu

Talvi tullut on…

Talvi on täällä monessakin mielessä. Useat myrskymatalat ovat tuoneet lunta tupaan ja jäitä porstuaan. Lumikaaos on vaikeuttanut liikennettä ja moni on saanut huhkia lumitöiden parissa aina eteläisintä Suomea myöten. Tänä talvena myös etelässä on ollut lunta ja mahdollisuus harrastaa talvilajeja, kuten hiihtoa ja mäenlaskua. Talvi ei ole ollut vain säärintamalla, mutta myös kansainvälinen tilanne on kiristynyt merkittävästi alkutalven aikana. Tilanne Ukrainan rajoilla on hälyttävä. Koko maailma seuraa tilanteen kehittymistä. Diplomaattinen ratkaisu olisi varmasti kaikkien etu. Samaan aikaan olympialaiset ovat käynnissä Kiinassa. Edellisen kerran Ukraina ja olympialaiset olivat tapetilla vuonna 2014, jolloin Ukrainan kriisi alkoi. Venäjä on keskittänyt voimaa Ukrainan rajojen tuntumaan ja tätä kirjoittaessa Valko-Venäjällä on käynnissä mittava sotaharjoitus. Kyseiseen harjoitukseen on keskitetty merkittävästi joukkoja. Mahdollinen kriisin eskaloituminen Ukrainassa saattaa merkitä laajoja vaikutuksia koko Euroopan turvallisuudelle, ei pelkästään Ukrainalle ja sen naapurimaille.

Tammikuun puolivälissä Ukrainaan kohdistettiin mittava kyberhyökkäys. Lähteiden mukaan isku oli tarkoitettu lamauttavaksi ja tuhoamaan kohdekoneet. Näin ei kuitenkaan käynyt, mutta useat Ukrainan hallinnon verkkosivustot olivat epäkunnossa. Muun muassa hyökkäyksen kohteeksi joutuneen ulkoministeriön sivuille ilmestyi teksti, jossa käskettiin ”pelkäämään ja odottamaan pahinta”. Ukrainan digiministeriö on vakuuttunut, että hyökkäyksen juuret ovat Venäjällä. Hybridivaikuttamistako?

Tiedotusvälineet ovat haastatelleet Venäjään erikoistuneita siviili- ja sotilastutkijoita sekä muita asiantuntijoita. Lähes kaikki ovat hämmästelleet sitä, mihin Venäjä pyrkii toiminnallaan. Venäjä on myös lähettänyt kirjeitä kaikille NATO- ja EU-maille ja vaatinut niihin vastauksia. EU vastasi Venäjälle koordinoidusti yhteisellä kirjeellä. Venäjä esitti tyytymättömyytensä tähän, ja olisi halunnut vastaukset jokaiselta maalta erikseen. Venäjä on esittänyt vaatimuksen takuista, ettei NATO laajenisi itään. Kyseessä on selkeä turvallisuuspoliittinen dilemma, jota valtionjohto joutuu miettimään. Vaikka Suomessa NATO-keskustelu onkin virinnyt uudestaan, ei presidentin ja poliittisen johdon mukaan Suomella ole tällä hetkellä tarvetta liittoutua. Optiota pidetään kuitenkin yllä. Suomen kokonaisturvallisuus on koko kansan asia. Varautumalla erilaisiin uhkiin ja kriiseihin voimme turvata sen, mikä on meille tärkeintä eli itsenäisyys. Valta valita oma tiemme.

Aiemmin tehty päätös hankkia uusinta tekniikkaa turvaamaan ilmatilaa, vahvistaa Suomen puolustusta. Tätä strategisesti merkittävää ratkaisua edustaa F-35A hävittäjien hankinta. Uusi konetyyppi on varustettu viimeisimmällä teknologialla. Sen kommunikaatio- ja tiedonkeruujärjestelmät ovat huippuluokkaa. Edustaahan kyseinen ilma-alus viidennen sukupolven kalustoa. Tehokkaammat ja paremmin integroidut kommunikaatio- ja informaatiojärjestelmät tarjoavat lentäjälle paremman käsityksen ympäristöstään ja sen mahdollisista uhkista omalle toiminnalle. Hävittäjän kaikki sensorit keräävät merkittävän määrän dataa ympäristöstään, ja sensorifuusion avulla tuotetaan ohjaajalle yksinkertaistettu näkymä taistelukentästä. Kommunikointiin käytetään ohjelmistopohjaisia radiojärjestelmiä, jotka muokkautuvat tarpeiden mukaan väistäen mahdollista häirintää. Lisäksi koneeseen on sovitettu nykyisinkin käytössä olevia LINK16-, HF-, VHF- ja UHF -radioita. F-35:een on suunniteltu huoltojärjestelmä, joka kommunikoisi koneen kanssa ja mahdollistaisi muun muassa huollolle varautumisen oikeilla varaosilla heti koneen laskeuduttua. Kaikki suorat linkit koneen ja maa-asemien välillä altistavat verkkohyökkäyksille. Toistaiseksi, ainakaan julkisuuteen, ei ole raportoitu hyökkäyksistä, jotka olisivat kohdistuneet kyseiseen konetyyppiin ja sen järjestelmiin.

Vuosi vaihtui ja koronapandemia näytti jo laantumisen merkkejä, mutta ei sentään. Uusi variantti nosti päätään ja levisi entistä nopeammin ja tehokkaammin. Tutkimusten mukaan myöskään kyberrikolliset eivät jääneet viime vuonna laakereilleen lepäilemään. Globaalisti hyökkäysten määrä kasvoi viikkotasolla jopa 50% vuoteen 2020 verrattuna. Suomessa kasvua oli jopa 120%.

Hyökkäykset kohdistuivat erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen aloille.
Osansa saivat myös valtionhallinto ja sen toimijat, kuten puolustushallinnon ala. Lisääntyneet hyökkäykset kohdistuivat myös pilvipalveluihin ja mobiilialustoihin. Ihmiset toimivat verkossa nykyisin huomattavasti enemmän kuin ennen pandemiaa. Etätyö yhtenä työskentelymuotona jää varmasti joustavoittamaan työelämää. Verkkohyökkäyksiltä on syytä varautua myös jatkossakin. Organisaatioiden kannattaakin tulevaisuudessa informoida työntekijöitään mahdollisista uhkista ja menetelmistä, joilla rikolliset pyrkivät
hyötymään digiajan työntekijöistä.

Päätoimittaja

Samuli Terämä

Tässä numerossa:
4   Pääkirjoitus: Lähi ja kaukaisempaa historiaa.
5   Varomattomuus nakertaa kybersuojaa.
8   Johtamisjärjestelmäkoulutusta.
13  Valtakunnallinen rajapintaharjoitus 2022 (RPH22) suorituskykyjen testaamisen ja kehittämisen ytimessä.
17  Varusmiesten koulutus Pohjois-Suomen Viestipataljoonassa.
21  Kymen viestikilta ry.
23  Kenraalimajuri Risto Kare viestiaselajin johtajana, kouluttajana ja kehittäjänä.
26  Informaatioympäristön hallinnasta avaimet menestykseen.
31  Lapin sodan viestiverkoista Hallamaahan ja Stella Polarikseen.
32  Viestimies 50 vuotta sitten.
33  Eversti A.R.Saarmaa -seminaari -ilmoitus.

Olemme kuulleet ja lukeneet tiedotusvälineistä sekä hälyttäviä uutisia Ukrainan rintamalta että Suomen hakeutumisesta Natoon. Edellistä pääkirjoitusta laatiessa Venäjä ei ollut vielä hyökännyt Ukrainaan, mutta se tapahtui pian sen jälkeen. Moni epäili, ettei Venäjä hyökkäisi, mutta merkit hyökkäyksestä olivat ilmassa. Moni varmasti pohti, miksi Venäjä hyökkäisi. Olemme nähneet ja kuulleet toinen toistaan järkyttävimpiä uutisia rintamalta. Nämä uutiset ovat järjettömyydellään vetäneet monet hiljaiseksi. Korona ja
sen vaikutukset on jäänyt uutisoinnissa taustalle, vaikka epidemia ei ole mihinkään kadonnut ja ehkei katoakaan – kuka tietää.

Ukrainan sodan vaikutukset ovat näkyneet myös meillä Suomessa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on jouduttu arvioimaan uusista lähtökohdista. Euroopan turvallisuusympäristöä on järkytetty vakavasti. Ne tietyt lainalaisuudet, joihin olemme aiemmin uskoneet, ovat lentäneet romukoppaan. 24. helmikuuta alkaneen sodan jälkeen on tapahtunut paljon.
Puolustusvoimat on seurannut kokonaisturvallisuuden kehitystä herkällä katseella ja antanut omia suosituksia toimista, joilla turvataan Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus. Keskustelu Natoon liittymisestä sai vauhtia aivan uudella tavalla. 12.5.2022 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin pitivät tiedotustilaisuuden, jossa todettiin, että Suomen tulisi hakea Naton jäsenyyttä viipymättä. Eduskunta
käsitteli aloitteen nopealla aikataululla ja 18.5. Suomen jäsenhakemus luovutettiin yhtä aikaa Ruotsin kanssa. Turvallisuusympäristön muutoksen myötä myös Ruotsi on arvioinut omaa puolueettomuuspolitiikkaansa. Arvioinnin perusteella naapurimme päätyi samaan ratkaisuun kuin me. Yhteistyö Ruotsin kanssa ei olisi voinut toimia saumattomammin. Kaiken tämän ohessa Puolustusvoimat sai lisätalousarviossa merkittävän määrärahalisäyksen, jolla pyritään kattamaan lisääntyneitä kustannuksia lisääntyvistä kertausharjoituksista ja materiaalihankinnoista valmiuden ylläpitämiseksi.

Hybridivaikuttaminen ja -sodankäynti olivat monien keskustelupaneelien aiheina ennen hyökkäyksen alkamista. Kybervaikuttaminen oli keskiössä hybridityökaluista, mutta yhtään vähättelemättä sotilaallista painostusta. Venäjän joukkojen kokoaminen ja voiman kasvattaminen Ukrainan vastaiselle rajalle oli jo itsessään varsin vaikuttavaa. Hyökkäyksen käynnistyttyä monella rintamalla ja kun menestystä ei tullut toivotulla tavalla, muutettiin konseptia – luotiin painopiste ja keskitettiin sotilaallista voimaa. Se mihin ja miksi Venäjä sotatoimillaan loppujen lopuksi pyrkii, lienee arvoitus.

Venäjän hyökkäyksestä ja siihen liittyvistä toiminnoista voidaan nostaa muutamia asioita esille johtamisjärjestelmäalan kannalta tarkasteltuna. Ensimmäisenä tulevat mieleen kyberhyökkäykset ja teleliikenteen infrastruktuuri. Kyberhyökkäykset eivät selkeästi vaikuttaneet odotetulla tavalla Ukrainan infrastruktuuriin ja verkkoihin. Ukrainassa oli tehty määrätietoista työtä varautumisen ja valmistautumisen suhteen, erityisesti kybervaikuttamisen varalta. Vaikka heidän verkkojaan vastaan hyökättiin
ennen ja jälkeen maahyökkäyksen, ukrainalaiset olivat harjoitelleet erilaisia
hyökkäysvektoreita varten. Ukraina sai apua myös ulkomaisilta toimijoilta, kuten Viron sähköisen hallinnon akatemialta, mutta myös yrityksiltä esimerkiksi Microsoftilta. Maailmalta on kantautunut tietoja myös tiettyjen hakkeriyhteisöjen aktivoitumisesta Ukrainan sotaan liittyen. Osa hakkeriyhteisöistä on ollut Ukrainan puolella ja tukena vastaamaan joko venäläisiä tai heidän tukemiaan yhteisöjä vastaan.

Telekommunikaation osalta mielenkiintoisena asiana näyttäytyy osin se, että
vaikka Ukrainan yhden operaattorin verkko onnistuttiin lamauttamaan hetkellisesti kyberhyökkäyksellä, mutta muuten ovat matkapuhelinverkot toimineet varsin hyvin. Tämä on toiminut aktiivisesti puolustajan hyväksi, sillä se on mahdollistanut Somen käytön hyökkäyksien koordinoimiseksi ja tilannekuvan välittämiseksi. On uutisoitu myös siitä, kuinka ukrainalaiset ovat kyenneet aiheuttamaan tappiota hyökkääjän johtajille paikantamalla muun muassa heidän matkapuhelimiaan. Miksi venäläiset ovat käyttäneet niin paljon matkapuhelimia on toistaiseksi arvoitus. Internetissä on kiertänyt kuva, jossa on sijoitettu kartalle venäläisten SIM-korttien keskittymiä ja tihentymiä. Mikäli hyödynnetään alueella olevaa infraa, jota ei itse hallinnoida, on mahdollista selvittää operaattorin avulla, missä tukiasemassa joku tietty SIM on kiinni. Riittävän laajalla otannalla saadaan yleiskuva muun muassa siitä, missä kyseisten liittymien painopiste sijaitsee. Tätä tietoa voidaan toki käyttää toisinkin päin.

Tätä kirjoittaessa jäsenyysneuvottelujen alkamisen esteenä on ollut lähinnä
Turkki, joka on esittänyt ehtoja Suomen ja Ruotsin jäsenyysneuvottelujen aloittamiseksi. Neuvottelut ja ponnistukset diplomatian keinoin ovat käynnissä – ratkaisua ja neuvottelujen jatkoa odotellessa. Millaisia muutoksia ja vaikutuksia Suomen Nato-jäsenyyden myötä esimerkiksi Puolustusvoimissa ja erityisesti johtamisjärjestelmäalalla tulee, jää nähtäväksi. Varmasti saamme lukea niistäkin myöhemmin Viestimies-lehden sivuilta, kunhan jäsenyysneuvottelut ja liittymisprosessi etenee.

Toimitus toivottaa kaikille lukijoille lämmintä ja rentouttavaa kesää.

Päätoimittaja
Samuli Terämä

Tässä numerossa:

4  Pääkirjoitus: Paluu tulevaisuuteen
6  Keskittämisen ja hajauttamisen historia ja tulevaisuus
9  Huoltovarmuuden digitaalinen ulottuvuus
13 Viestikoulun kansainvälinen toiminta – missä mennään Suomen ja Ruotsin välillä nyt?
17 Järjestelmäintegroitumisen tulevaisuudesta
21 Valokuitukytkentöjen rajapintojen puhtaus varmistaa kriittiset verkkoyhteydet
25 Viestimiespäivät 2022
27 Analysaattori
29 Viestimies 50 vuotta sitten
30 Viestiupseeriyhdistyksen seminaari-ilmoitus
31 Kadonneen radiovastaanottimen metsästys
31 Viestiupseeriyhdistyksen seminaari-ilmoitus

Paluu tulevaisuuteen

Syyskelit vyöryvät päälle sateineen, tuulineen ja viileine ilmoineen. Koronavirus on piinannut meitä lähes kolmen vuodenajan, mutta se vihdoin näyttäisi hellittävän otettaan. Venäjän hyökkäyssotakinUkrainassa on kestänyt jo yli puoli vuotta. Viime viikkoina Ukraina on aloittanut vastahyökkäykset omien alueidensa takaisin valtaamiseksi ja toistaiseksi joukot ovatkin saaneet vallattua takaisin miehitettyjä alueita Harkovan alueella. Ukrainan ja Venäjän välisen sodan vaikutukset ovat olleet varsin mittavia ja dramaattisia. Maailman markkinat ovat kokeneet ennakoimattoman suuria muutoksia esimerkiksi vilja- ja sähkömarkkinoidensaralla. Ukrainan asema merkittävänä vehnän viejämaana on vaikuttanut maailman laajuisesti vehnän hintaan. Myös sähkömarkkinat ovat olleet sekaisinviime talvesta lähtien. Hinta on  noussut Suomessakin moninkertaisesti. Vaikka sota ei olekaan välittömästi Suomen naapurissa, sen vaikutukset ulottuvat niin yksityisiin henkilöihin kuin yrityksiinkin. Yleinen kustannustason nousu vaikuttaa kaikkeen ja kaikkiin. Inflaatio on noussut jo 9% tietämille ja myös viitekorot ovat nousussa. Sekä yksityistalouksien että yrityksien talouden tasapainottaminen tulee olemaan haastavaa.

Eri tuotantolaitokset ovat saaneet palautettua tuotantoansa koronatilanteenhelpotuttua. Komponenttien tuotanto on vähitellen elpymässä, mikä helpottaa pitkään jatkuneita laitetoimituksien viivästymisiä ja saatavuutta. Vaikka nykyinen maailman tilanne vaikuttaakin monessa mielessä hyvin epävakaalta, maailma ei silti pysähdy. Epävakaassakin tilanteessa meidän on katsottava tulevaisuuteen. Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut juuri huoltovarmuuden selonteon, jossa määritetään suuntaviivoja aina 2030 vuoteen asti. Selonteossa peräänkuulutetaan entistä kokonaisvaltaisempaa huoltovarmuutta ja toimintamallien kehittämistä.
Sen keskeisin sisältö liittyy huoltovarmuuden taloudellisiin resursseihin,
sääntelyyn, osaamisen varmistamiseen ja yhteistyön tiivistämiseen. Selonteon
tuominen käytäntöön on tärkeämpää nyt kuin koskaan.

Suomen Nato-jäsenyys edistyy pienin askelin. Tätä kirjoittaessa enää kolme
maata on ratifioimatta Suomen jäsenyyden. Vaikka Suomi on ollut ePFP-maa
(Enhanced Partnership for Peace) Ruotsin kanssa jo pitkään, nyt tarkkailijajäsenyyden myötä on avautunut monia mahdollisuuksia ja yhteistyöohjelmia Naton sisällä. Aiemmin Suomella ei ole ollut näihin asiaa. Tämä vaikuttaa luonnollisesti siihen, ettei aiemman yhteistyön mukaisesti määritetty henkilöstö enää riitä osallistumaan kaikkiin tilaisuuksiin,
joihin Suomella olisi intressejä. Esimerkiksi Upseeriliitto on esittänyt merkittävää henkilöstölisäystä Nato-tehtäviin. Tulevaisuus näyttää, kaikki ne yhteistyöfoorumit ja työryhmät, joihin Suomi katsoo tarpeelliseksi osallistua ja kuinka paljon niihin henkilöstöä tarvitaan. Suomi ja Ruotsi ovat olleet hyvin esillä kansainvälisillä foorumeilla puolustuksen suorituskykyjen osalta. Suomessa on järjestetty viime kuukausien kuluessa useita, nopeallakin aikataululla toteutettuja harjoituksia. Näillä harjoituksella on osoitettu kaikille kiinnostuneille tahoille kykyä vastata nopeastikin muuttuvan
turvallisuusympäristön vaikutuksiin. Kesän aikana Suomen maaperällä on
ollut yhdysvaltalaisia, brittejä, norjalaisia ja ruotsalaisia sotilaita harjoittelemassa yhdessä suomalaisten kanssa. Näissä harjoituksissa on harjoiteltu erityisesti yhteisoperointia ja kykyä toimia yhden, suomalaisen johdon alaisuudessa. Samaa yhteisoperointia on toki tehty ennenkin,
mutta suomalaiset joukot ovat olleet silloin muun maan johdossa.

Yhteisoperointi vaatii joukoilta ja järjestelmiltä paljon. Yhteinen kieli, toimintatavat, johtaminen ja johtamisjärjestelmät sekä huolto ovat merkittävimpiä operoinnin edellytyksiä. Vaikka Suomi onkin ollut jo pitkään Nato-yhteensopiva, eivät kaikki suomalaisetkaan joukot ole tottuneet toimimaan yhdessä ulkomaalaisten joukkojen kanssa. Viime aikojen harjoitukset ovat lisänneet merkittävästi varmuutta ja osaamista yhteisoperoinnista kaikilla tasoilla. Vaikka joukkoja saattaa aluksi arveluttaa toimiminen vieraalla kielellä, ei suomalaisilla ole yhtään hävettävää osaamistasossa. Taktinen, taistelutekninen ja tekninen osaaminen ovat huippuluokkaa, eikä kielitaitokaan ole este. Jos heti ei löydy oikeita sanoja,
niin keskustelemalla löytyy oikeat termit ja yhteinen ymmärrys mitä ollaan
tekemässä. Kansainvälinen toiminta ei eroa paljoakaan toiminnasta kotimaassa. Siinä tulee vain huomioida erilaiset lähestymistavat ja terminologia. Toki väärinymmärryksen mahdollisuus on aina olemassa, mutta yhteistyöllä ja yhdessä tekemällä nämäkin sudenkuopat ovat väistettävissä. Se edellyttää opettelua ja yhdessä tekemistä, mutta luotan suomalaiseen sotilaaseen. Suomalainen sotilas on ennenkin mennyt läpi harmaan kiven saavuttaakseen päämäärän ja täyttääkseen annetun tehtävän.

Hyvää syksyn jatkoa kaikille!

Päätoimittaja
Samuli Terämä

Tässä numerossa

4  Pääkirjoitus.
6  2.pääkirjoitus: Johtamisjärjestelmäpäällikön puheenvuoro.
9   Merivoimien johtamisjärjestelmä – merellisen iskukyvyn takaaja.
15  Ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmä elää ajassa.
19  Viestiupseeriyhdistyksen syyskokous 23.9.2022.
22  Uuden puheenjohtajan haastattelu.
24  A.R. Saarmaa -seminaari 23.9.2022.
32  Kyberpuolustus Ukrainan-Venäjän sodassa sotataidollisesta
näkökulmasta.
36  Analysaattori: Sitä tikulla silmään …
38  Vuonna 2022 myönnetyt viestiristit ja soljet viestiristeihin.
43  Upseeri elinikäisen oppimisen polulla

Uusia tuulia kohti…

Globaali, tai edes rauha Euroopassa, on edelleenkin toiveajattelua. Ukrainan sota ei valitettavasti näytä laantumisen merkkejä. Heijastevaikutukset ovat olleet jo nyt mittavia.
Tuleva talvi näyttää kuinka dramaattisia vaikutukset ovat myös meillä Suomessa. Onneksi tilanne näyttää siltä, että koronan vaikutus elämään ja arkeen on laantumassa. Teollisuuden elpymistä on osittain näköpiirissä. Komponenttien valmistus on lähtenyt käyntiin, mutta toisaalta globaalit jännitteet saattavat
muuttaa tilanteen nopeasti toiseen suuntaan. Varautuminen ja valmistautuminen on noussut konkretian tasolle. Sähkön säännöstelystä puhutaan tiedotusvälineissä jatkuvasti, ”näin varaudut sähkökatkoihin tulevana talvena” ja niin edelleen. Sähkön hinta on noussut ennätyskorkeaksi. Pitääkö olla huolissaan? Vastaus on osittain kyllä.

Olen käsitellyt varautumista omissa pääkirjoituksissani aiemminkin ja myös
siihen liittyviä artikkeleita on julkaistu. Varautumisen asteet vaihtelevat suuresti riippuen siitä puhutaanko kotitalouksista, yrityksistä vai viranomaisista. Venäjän hyökkäys Ukrainaan johti eri tasoilla nopeaan havahtumiseen. Ja hyvä niin. Puolustusvoimissa tietyt materiaalisen
varautumisen hankinnat saatiin toteutettua myönnetyn lisärahoituksen turvin
nopealla aikataululla. Lisäksi on hankittu myös uusia suorituskykyjä, joilla saadaan nostettua kynnysarvoa mahdollista aggressiota tai hyökkäystä vastaan. Tällä hetkellä, kuten valtion johtokin on viestinyt, Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Ennen talvisotaa ei oltu yhtä valmiita kuin mitä  nyt ollaan.

Johtamisjärjestelmäalalla varautumisen ja valmiuden harjoittelu on lähes jokapäiväistä. Harjoitellaan palvelujen palauttamista ja laaditaan suunnitelmia, miten toivutaan mahdollisista kyberhyökkäyksistä tai muista  häiriöistä. Väitöstutkimuksessa on esitetty kyber- ja hybridiuhkia vastaan erityistä hälytysmallia tilannetietoisuuden tehostamiseksi. Tutkimuksessa korostetaan erityisesti saatavilla olevan tiedon luotettavuutta ja reaaliaikaisuutta. Viranomaistahot harjoittelevat yritys- ja tiedemaailman kanssa vuosittain digiturvallisuuden parissa. Tänä vuonna Taisto-harjoitus
järjestettiin viidettä kertaa marraskuun lopulla. Harjoitus keskittyi tietosuoja- ja tietoturvaloukkauksien simulointiin. Osallistujia oli yhteensä 360 tiimiä, joista yli kolmasosa oli mukana harjoituksen viimeisen päivän kliimaksissa.

Uusi vuosi tuo mukanaan uusia tuulia. Viestiupseeriyhdistyksen puheenjohtaja vaihtuu vuoden taitteessa. Tämän lehden sivuilla uusi puheenjohtaja kertoo hieman itsestään ja siitä, miten Viestiupseeriyhdistystä ja sen toimintaa tullaan kehittämään. Vuoden vaihtuessa päättyy myös allekirjoittaneen viisivuotinen päätoimittajakausi. Näihin vuosiin on mahtunut useita historiallisesti merkittäviä asioita, kuten koko maailmaa ravisuttanut koronapandemia, Ukrainan sota sekä Suomen Nato-jäsenyyden hakeminen. Vaikka edellä mainitut tapahtumat eivät suoraan kohdistukaan viestimiehiin tai johtamisjärjestelmäalaan, niin välilliset vaikutukset ovat olleet hyvinkin vaikuttavia. Kesän aikana kansainvälisiä joukkoja on osallistunut, varsin isolla panoksella, erilaisiin harjoituksiin Suomessa.

Haluan kiittää yhdessä ja erikseen kaikkia teitä, jotka olette olleet osallisena
välittämässä johtamisjärjestelmäalan ilosanomaa Viestimies-lehden palstoilla
tai toimituksessa. Koen olleeni etuoikeutettu saadessani omalta osaltani luotsata lehteä ja sen toimitusta. Nyt on aika siirtyä uusiin haasteisiin. Toivotan myös uudelle päätoimittajalle Pasi Puhakalle onnea ja menestystä lehden luotsaamiseen seuraavina vuosina. Väistyvän päätoimittajan roolissa esitän vielä toiveen, että lehtemme lukijat ja muut innokkaat jatkaisivat ansiokkaiden artikkelien kirjoittamista myös jatkossa. Erityisesti haluan kannustaa nuorempia henkilöitä henkilöstöryhmästä riippumatta, kirjoittamaan omasta työstään tai erikoisalastaan, koskeepa se sitten vaikka radioamatööriharrastusta tai koodaamista ja sen haasteita. Uskon, että on kaikkien etu, jos lehti voi jatkossakin tarjota monipuolista luettavaa johtamisjärjestelmäalasta.

Toivotan kaikille lehden lukijoille rauhaisaa joulun odotusta ja menestystä
tulevalle vuodelle.

Päätoimittaja
Samuli Terämä

Tässä numerossa

4    Pääkirjoitus: Uusi vuosi – uudet tuulet
7    2. pääkirjoitus: Viestiupseeriyhdistys elää ajassa
8   NATO – jäsenyyden valmistelu
10  Viestikiltojen liitto 60 vuotta
15  Johtamisjärjestelmäkoulun ensimmäinen toimintavuosi
19  Koulutus maavoimien viestiaselajissa
24  Kohti ajasta riippumattoman koulutustarjonnan lisäämistä
27  Itä-Suomen viestipataljoonan 25-vuotinen historia
33  Turvallisesti pilveen
36  Huomio käyttäjäkokemukselle – linnunpöntöistä tietojärjestelmiin
39  Vuoden 2022 Viestiupseeri majuri Markus Töhönen
40  Viestimies 50 vuotta sitten
41  Viestipataljoona 15 ja viestikomppania 3 perustettiin Kouvolassa
42  Viestipataljoona 15:n muistolaatta paljastettiin Kouvolassa
43  Kutsu Viestiupseeriyhdistyksen kevätkokoukseen

UUSI VUOSI – UUDET TUULET

Vuosi vaihtui ja vauhti kiihtyy. Muutoksen tuulet ovat puhaltaneet viime vuosina niin maailman turvallisuuspolitiikassa kuin terveysturvallisuuden kentässä koronaepidemian muodossa. Olemme kokeneet historialliset poikkeusolot ja testanneet johtamisrakenteidemme kykyä sopeutua uusiin asentoihin, mutta myös aktiivisesti palautuneet murroksista niin yksilöinä kuin yhteiskuntanakin. Muutos on ainoa pysyvä olotila ja sellainen on meneillään myös Viestimieslehden toimituksessa. Ansiokkaan päivätyön lehden päätoimittajana tehnyt Samuli Terämä kutsui allekirjoittaneen jatkamaan tehtävässään. Kunniatehtävä, joka harvalle viestiupseerille osuu kohdalle!
Nöyrin mielin ja otettuna jatkan siitä mihin Samuli työnsä päätoimittajana saattoi. Samalla esitän vilpittömän suuret kiitokset väistyvälle päätoimittajalle lehden luotsaamisesta läpi historiallisesti mullistavien aikojen. Olen vaikuttunut siitä, kuinka vakaalta pohjalta ja laajan verkoston tukemana saan aloittaa päätoimittajan haasteellisessa tehtävässä toimialamme lehden parissa. Kiitän luottamuksen osoituksesta, käärin hihat ja käyn työhön.

Mitä siis kuluvalle vuodelle on luvassa? Maailmanpolitiikan ja luonnonilmiöiden ennustamisen olemme nähneet kuluvien vuosien aikana olleen, jos ei mahdotonta, niin ainakin erittäin haastavaa. Pari kappaletta mustia joutsenia ilmestyi, kun ensin covid-19 sekoitti maailmanjärjestystä. Heti perään sota Ukrainassa järkytti sekä globaalia että kansallista ajattelua turvallisuusjärjestelmien tilanteesta. Suomi vastasi muutokseen muotoilemalla turvallisuuspolitiikkansa perusteesit uudelleen. Historiallinen muutos käänsi yleisen keskustelun vuosikymmeniä kestäneestä puolueettomuuspolitiikasta kohti alati tiivistyvää kansainvälistä yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla. Kahdenkeskiset, trilateraaliset sekä liittokunnan rakenteet nähdään tämän päivän julkisessa keskustelussa tiiviinä osana kansallista kokonaisturvallisuutta ja pidäkettä. Selvää on tietysti se, että viime kädessä Oy Suomi Ab vastaa kansallisesta turvallisuudestaan ja pidäkkeestään itsenäisesti ja pitkäjänteisesti kehitetyllä puolustusratkaisullaan. Ratkaisu nojaa tulevaisuudessakin vahvan maanpuolustustahdon omaavaan asevelvolliseen, joka on saanut laadukkaan
koulutuksen sekä suorituskykyisiin taistelujärjestelmiin. Lisäarvo kansalliselle
puolustukselle tuotetaan kansainvälisellä yhteistyöllä ja huolehtimalla riittävästä huoltovarmuudesta.

Vastatakseni omaan kysymykseeni on myönnettävä, että ennustajaksi ei allekirjoittaneesta ole. Sen kuitenkin pystyn takaamaan, että vuosikerran sivuilla tulevat palstatilaa saamaan ajankohtaisaiheet Natosta ja Ukrainasta sekä toimialan operaatiotaito ja taktiikka sekä koulutus. Lisäksi luvassa on nostoja nousevista teknologioista ja tietojärjestelmillä operoivista yrityksistä ja yhteisöistä. Kuluvan vuoden ajankohtaisiin asioihin lukeutuu myös Viestikiltojen liiton 60-vuotinen taival. Liitolla ja sen alayhdistyksillä on merkittävä rooli asevelvollisten, palveluksessa olevien sekä viestitoiminnasta kiinnostuneiden kansalaisten yhdistystoiminnan ja viestimieshengen ylläpitämisessä. Lehden toimitus onnittelee!

Lehden pääteemaksi vuoden ensinumeroon valikoitui koulutus. Toimialan koulutusjärjestelmä on saanut uuden tekijän kentälle Johtamisjärjestelmäkoulun muodossa. Koulun ensimmäinen toimintavuosi on takana ja suorituskyvyn rakentaminen jatkuu. Koulutusjärjestelmä kaikkine toimijoineen tuottaa viesti- ja johtamisjärjestelmätoimialan tarvitsemat
viestijoukot poikkeusolojen organisaatioille. Käytännön työn ja vastuun toimialan asevelvollisten ja henkilöstön koulutuksesta kantavat puolustushaarojen joukko-osastot, Viestikoulu, Maanpuolustuskorkeakoulu sekä edellä mainittu Johtamisjärjestelmäkoulu toimialajohdon ohjauksen mukaisesti. Kahden – kolmen vuosikymmenen aikana toimialalla toteutunut digiloikka on haastanut sekä joukkotuotanto- että koulutusjärjestelmät.
Asevelvollisuuteen perustuvan puolustusjärjestelmän ja toimialan näkökulmasta koulutuksen kehittyminen loikan aikana on elänyt, hengittänyt ja voinut hyvin laadukkaan toiminnanohjauksen, ammattitaitoisen ja motivoituneen kouluttajahenkilöstön sekä ajanmukaisen henkilökunnan koulutuksen ansiosta. Annetaan artikkelien kertoa lisää toimialan koulutusjärjestelmän historiasta ja ajankohtaisista asioista. Koulutus-, perehdytys- ja käyttäjälähtöisyyden näkökulmaa avataan hieman myös yritysmaailman silmin katsottuna.

Lehden sivuilla luodaan katsaus myös Natoon ja käynnistetään draaman kaari
vuoden seuraaviin lehtiin. Naton osalta jäsenyysprosessin eteneminen on tätä
kirjoitettaessa edennyt vaiheeseen, jossa odotamme edelleen Unkarin ja Turkin päätöksiä Suomen sekä Ruotsin hyväksymiseksi liittokunnan täysvaltaisiksi jäseniksi. Epävarmuudesta huolimatta Puolustusvoimien ja toimialan on elettävä ajassa ja valmistauduttava uuteen aikakauteen. Tiedon jakaminen tässäkin mielessä on merkityksellistä ja Natoon liittymisen valmistautumisesta sekä yhteensopivuuksien rakentamisesta toimialalla suorastaan janotaan informaatiota, olipa se sitten murusia tai laajempia kokonaisuuksia. Naton avaaminen eri tasoilta toivon mukaan valottaa  salaisuuksien verhoa hieman etäiseltäkin tuntuvan kokonaisuuden ymmärtämiseksi kentän toimijoiden piirissä.

Yhteenvetona vuoden pääteemat lehdissä käsittelevät Naton ja Ukrainan ajankohtaisia asioita, toimialan koulutusta, operaatiotaitoa ja taktiikkaa, nousevia teknologioita sekä puolustusjärjestelmän suorituskykyjen ja toimialan yhteistoimintaa. Luvassa on myös nippu yritysmaailmasta kumpuavia artikkeleita aselajia ja toimialaa koskevista ajankohtaisteemoista unohtamatta Viestikiltojen liiton juhlavuoden asioita. Nähtäväksi jää, järjestääkö alkanut vuosi vielä mustan joutsenen tai pari ajankohtaisten aiheiden listalle lisättäväksi.

Toivotan lehtemme lukijoille ja yhteistyökumppaneille mitä menestyksekkäintä alkanutta vuotta! Antoisia lukuhetkiä.

Päätoimittaja Pasi Puhakka

Tässä numerossa
4   Pääkirjoitus:Suomi Natoon!
6   North Atlantic Treaty Organization
11   Digitaalinen turvallisuus uudessa maailmantilanteessa
18   Siviiliosaajat ja arjen ratkaisut Ukrainan suorituskykyjen takana
22   Informaatiopuolustus
26   Yritysten (yritysorganisaation) toiminta kyberhäiriötilanteissa
30   Tiedolla johtaminen ja ”tukiäly”
33   Aselajin vapaaehtoistyötä 60 vuotta – eikä suotta
38   Tietojärjestelmät avainasemassa verohallinnon operatiivisessa johtamisessa
42   5.3.2023 myönnetyt viestiristit
45   A.R.Saarmaa -seminaari-ilmoitus
47   Viestimies 50 vuotta sitten

Suomi Natoon!

Pohjois-Atlantin sopimus
Tämän sopimuksen osapuolet vahvistavat luottavansa Yhdistyneiden Kansakuntien
peruskirjan päämääriin ja periaatteisiin
sekä tahtovansa elää rauhassa kaikkien
kansojen ja kaikkien hallitusten kanssa.

Osapuolet ovat päättäneet turvata kansojensa vapauden, yhteisen perinnön ja sivistyksen, jotka perustuvat demokratian, yksilönvapauden ja oikeusvaltion periaatteisiin. Ne pyrkivät edistämään vakautta ja hyvinvointia Pohjois-Atlantin alueella.

Osapuolet ovat päättäneet yhdistää pyrkimyksensä yhteisen puolustuksen aikaansaamiseksi sekä rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Sen vuoksi osapuolet tekevät tämän Pohjois-Atlantin sopimuksen:

3 artikla
Jotta tämän sopimuksen tavoitteet saavutettaisiin tehokkaammin, osapuolet ylläpitävät ja kehittävät yhdessä ja erikseen, jatkuvan ja tehokkaan oman valmistautumisen ja keskinäisen avun pohjalta, kansallista ja yhteistä kykyään puolustautua aseellisia hyökkäyksiä vastaan.

5 artikla
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että yhteen tai useampaan osapuoleen kohdistettu aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa katsotaan hyökkäykseksi kaikkia osapuolia vastaan, ja tämän vuoksi osapuolet sopivat, että jos tällainen aseellinen hyökkäys tehdään, kukin osapuoli käyttää Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklassa tunnustettua oikeutta erilliseen tai yhteiseen puolustautumiseen ja auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta yhtä tai useampaa osapuolta ryhtymällä viipymättä erikseen
ja yhdessä muiden osapuolten kanssa tarpeelliseksi katsomiinsa toimiin, mukaan lukien aseellisen voiman käyttö, Pohjois-Atlantin alueen turvallisuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Kaikista tällaisista aseellisista hyökkäyksistä ja kaikista toimenpiteistä, joihin niiden vuoksi ryhdytään, ilmoitetaan välittömästi turvallisuusneuvostolle. Kyseiset toimenpiteet lopetetaan, kun turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarvittaviin
toimenpiteisiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Huhtikuun neljäntenä päivänä kirjoitettiin uusi lehti Suomen turvallisuuspolitiikan historiankirjoihin. Edellä mainittu Pohjois-Atlantin liiton sopimusteksti sekä velvoittaa että oikeuttaa Suomea Naton täysjäsenyyden myötä. Historiallista tapausta on syytä pohtia hieman tarkemmin. Suomen, Pohjois-Euroopan ja Naton geopolitiikka uusiutui, kun Suomen Nato-jäsenyys tuli ratifioiduksi kaikkien jäsenvaltioiden toimesta ja Suomi toimitti liittymisasiakirjansa. Kartalla tapahtuneen muutoksen lisäksi Suomi liittyi sopimuksen viidennen artiklan turvatakuiden piiriin. Viidennen artiklan
merkitys kansallisen turvallisuuspolitiikan näkökulmasta tarkoittaa merkittävää pidäkkeen ja pelotteen kasvua. Pelote uutena sotilasstrategisena työkaluna avannee uusia mahdollisuuksia viestiä puolustusjärjestelmämme perusratkaisua.

Kansallinen perusviestimme pidäkkeestä tuskin radikaalisti muuttuu jäsenyyden myötä. Strategisessa viestinnässä olemme jo pitkään asemoineet itsemme Naton läheiseksi kumppaniksi. Nyt eteemme tuli hetki, jossa viesti pidäkkeestä vahvistui liittyessämme osaksi vahvaa ja yhtenäistä liittokuntaa. Samalla hetkellä ilmaisimme halumme tehdä yhä tiivistyvää yhteistyötä kollektiivisen puolustuksen päämäärien eteen periaatteella Suomi ei ole turvallisuuden kuluttaja vaan tuottaja. Yhteisten päämäärien saavuttaminen tarkoittanee tulevaisuudessa yhteensopivien suorituskykyjen rakentamisen ja yhteisen harjoittelun lisääntyvää volyymia ja laatua. Hyvää tiivistyvässä yhteistyössä on se, että yhdessä tekeminen ja yhteiset kyvyt vahvistavat samalla sekä kansallista puolustusta että liittokuntaa!

Tiivistyvä yhteistyö ja yhteiset suorituskyvyt eivät kuitenkaan saa sulkea
silmiämme kansallisen pidäkkeen ylläpitämisen ja kehittämisen näkökulmasta. Kansallisen puolustuksen järjestäminen on edelleen vastuullamme, aivan kuten ennenkin. Pohjois-Atlantin sopimus alleviivaa kyseistä velvoitetta kolmannessa artiklassaan. Suomi ei ole vapaamatkustaja. Uskon, että tämä ymmärretään laajasti pelkästään vilkaisemalla geopoliittista karttaa. Kartta on kertonut meille vuosisatojen ajan suuntaviivat puolustusjärjestelmäratkaisun valitsemiseksi. Suomen tapauksessa ratkaisu on pitkässä juoksussa aina tähdännyt kykyyn käydä pitkäkestoisesti sotaa. Valmistautuminen pitkäkestoiseen sodankäyntiin taas on edellyttänyt vahvuudeltaan riittävää kenttäarmeijaa ja siksi asevelvollisuus on valikoitunut ratkaisuksi. Järjestelmämme perusta on asevelvollisuus ja siihen liittyvä vahva maanpuolustustahto. Osaavat ja motivoituneet asevelvolliset muodostavat
myös tulevaisuudessa peruskiven sopimuksen kolmannen ja viidennen artiklan puolustusratkaisujen ja suorituskykyjen ylläpitämiselle ja kehittämiselle. Panostaminen kansalliseen puolustukseen tuottaa ohessa valmiudet viidennen artiklan velvoitteiden täyttämiselle ja suorituskyvyt liittokunnan muiden jäsenvaltioiden mahdolliselle tukemiselle.

Siinä missä liittoutumisen eteen tehty työ näyttää lähes loppuun viedyltä valtiovallan toimesta, sotilaat käärivät hihansa vieläkin päättäväisemmin ylös ja jatkavat turvallisuusmekanismien yhteen sovittamista. Johtamisjärjestelmien yhteensopivuuksien rakentamisessa Suomi on ollut
ennakoiden liikkeellä. Yhteensovittamista on tehty Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston sateenvarjon alla vuodesta 1992 lähtien, kun Suomi liittyi mukaan Partnership-for-Peace rauhankumppanuusohjelmaan tarkkailijajäseneksi ja varsinaiseksi jäseneksi 1994. Hyvä näin, että siirtymää liittokunnan jäseneksi on valmisteltu pitkään ja huolellisesti. Näköpiirissä ei ole tarvetta kuroa kiinni suorituskykyloikkaa valtavalta takamatkalta ainakaan johtamisjärjestelmien osalta. Viesti- ja johtamisjärjestelmäala jatkaa
kansallisten sekä kansainvälisten johtamisjärjestelmäsuorituskykyjen rakentamista Federated Mission Networking -kehyksessä ja stanagien mukaisesti kansalliset tarpeet huomioiden. Todettakoon, että Suomi on eturintamassa FMN-työssä. Tästä on hyvä jatkaa tiivistyvän yhteistyön hengessä.

Päätoimittaja
Pasi Puhakka

Tässä numerossa
4   Pääkirjoitus: “DIANA Vision”
6   NATO – yhteisen rahoituksen edut ja haasteet
8   5G NTN – uusi merkittävä suorituskyky sotilasviestintäverkkoihin?
13  Tekoälyn mahdollisuudet turvallisuuskriittisissä ympäristöissä
17  Alustariippumattomat ratkaisut taktisessa käytössä – konttiteknologia mahdollistajana
22  Ilmavoimien tiedustelua ja viestijärjestelmien kansainvälistymistä – Sotilasradiopäivä 2023
26  Pilvipalvelut ja huoltovarmuus – järkeviä päätöksiä
30  Kvanttilaskenta
33  Kyberpuolustus täydennyskoulutuksen näkökulmasta
38  Kyberturvallisuuden osaamiskeskittymä Jyväskylään
42  Aselajivärien vaiheita Suomessa
44  Software engineering Management
47  Ohjelmistoyrityksen näkökulma vesiputousmallin ja ketterän ohjelmistokehitysmallin vertailussa
49  Viestimies 50 vuotta sitten

Loppuvuoteen Naton ensiaskelia ottaen ja uusia teknologioita tutkaillen

”DIANA vision”
“Emerging and disruptive technologies present opportunities and threats – the NATO Alliance will continue to adapt to keep pace. Our Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic seeks to unite the best and brightest innovators across the Alliance to ensure that we protect our one billion citizens.

DIANA provides deep tech and dual-use innovators with access to NATO resources including grant funding, acceleration services, and pathways to adapt their solutions for defence and security needs.”

Yllä kirjoitettu on suora lainaus Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic (DIANA) sivustolta –

Vuosi on kääntynyt vääjäämättä jälkimmäiselle puoliskolleen ja Suomi sekä
suomalaiset palanneet kesälomiltaan tuottamaan yhteistä hyvää yhteiskunnalle, yhteisöille ja yksilöille. Kesäkausi on perinteisesti uutismedioille hiljaiseloa ja uutisten kaivelua sieltä mistä jutun juurta sattuu löytymään. Uutisointi Suomen Natoon liittymisen jälkeen on myös ollut
laantuvalla käyrällä hetkittäistä Vilnan kokouksen uutisointia lukuun ottamatta. Viesti ”Yhtä jalkaa” Ruotsin kanssa on muuttanut muotonsa, mutta strategisen viestinnän perusajatus tukee yhä vahvasti narratiivia Naton pohjoisen ulottuvuuden yhtenäisyydestä. Valoa tunnelin päähän
ruotsalaisten näkökulmasta toi Vilnan kokouksesta uutisoitu Turkin myönteinen suhtautuminen Ruotsin liittymiseen. Mitä sitten ikinä tarkoittaakaan Erdoganin ”mahdollisimman pikainen ratifiointi”? Se selviää – jos ei tätä kirjoitettaessa – niin lähitulevaisuudessa. Valmistautukaamme toivottamaan Ruotsi ja ruotsalaiset Nato -perheeseen sekä samalla tiivistämään viesti- ja johtamisjärjestelmäkehitystä tulevan lähimmän kumppanimaan kanssa.

Muutama yksittäinen Nato -uutisointi nousi kesän aikana julkisuuteen koskien
Suomen johtosuhdetta Naton komentorakenteessa. Lisäksi muutamassa uutisoinnissa raotettiin ovea ajatuksille Pohjoisen Euroopan komentorakenteen kehittämisestä. Suomen Nato -kumppanuus joka
tapauksessa sai alkunsa johtosuhteen osalta Brunsumissa sijaitsevan esikunnan alaisuudessa. Pidemmällä tähtäimellä tarkasteltuna johtosuhteen muutokset ovat vielä auki, sillä Naton komentorakenteen uudistamisen myötä uudet avaukset ovat mahdollisia. Vaikuttaa ainakin pohjoismaisten medioiden seurannan perusteella, että jonkinasteista keskustelua halutaan käydä mahdollisesta pohjoisen esikunnan perustamisesta. Tarkemmin sanottuna keskustelua uudelleenperustamisesta, sillä AFNORTH (Allied Forces Northern Europe) esikunta toimi vuosina 1952–1994 Norjan Kolsåsissa, kunnes johtovastuut siirtyivät Brunsumin alaisuuteen. Suomen tulee aktiivisesti
vaikuttaa Nato -päämääriensä saavuttamiseksi organisaation sisältä käsin ja
strategisen johdon toimesta kilpailtaessa Naton laitoksien, rakenteiden, suorituskykyjen, joukkojen ja tukeutumisen rakentumisesta parhaalla mahdollisella tavalla omalle ja lähialueellemme. Kyse on turvallisuuspoliittisesti ja kansantaloudellisesti merkittävistä asioista.

Kilpailtaessa resursseista ja täyttäessämme velvoitteitamme olemme varmasti
jokainen kuulleet joskus mantraa hoettavan Naton rahoituksen järjestämisestä varaamalla 2% osuuden bruttokansantuotteesta puolustusmenoihin. Tämä hokema onkin sitten useimmiten se totuus
ja koko totuus asiasta, joka julkisuudessa kerrotaan. Kehotan yleissivistämään Naton rahoitusmekanismista kiinnostuneita ja tiedonjanoisia lukemalla artikkelin Naton yhteisrahoituksen eduista ja haasteista. Samainen artikkeli johdattaa lukijan ymmärtämään Naton mukanaan tuomat mahdollisuudet uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehittämiseksi (Diana).

Aasinsiltana Natojohdatuksesta nostan esille vähän julkisuutta saaneen nousevan teknologian. 5G teknologia on kuluttajalle tuttua kauraa vuosien takaa ja kiivaasti edetään kohti 6G-teknologoiden sisäänmarssia. Laitetoimittajat ja yhteenliittymät, kuten Nokia ja Next G Alliance ovat 6G-teknologioiden roadmapeissaan asettaneet tavoitteeksi teknologian käyttöönotolle 2030-luvun. Tavallisina teknologiakuluttajina olemme tottuneet tarkastelemaan mobiiliteknologiaa omasta perspektiivistämme, joka tavallisesti on enemmän tai vähemmän kahdessa avaruuden dimensiossa toimimista. Toisin sanoen siirrämme kuluttajabittivirtaamme maan pinnalta käsin tai hyvin rajoitetun korkeuden päässä Telluksen pinnasta.

Irtautuaksemme kuluttajanäkökulmasta viestimiehen ja -naisen on ajateltava
boxin ulkopuolella olevia asioita. Mainitsemani nouseva teknologia on sanan
varsinaisessa merkityksessä nouseva, sillä 5G NTN -teknologia ja siihen liittyvät suorituskyvyt tulevat kuluttaja- ja viranomaiskäyttöön nimenomaan tuosta kolmannesta dimensiosta. Sotilaallisessa viitekehyksessä puhumme avaruusdimension hyödyntämismahdollisuuksista sekä siitä, että 5G NTN voi tulevaisuudessa olla osa puolustusjärjestelmän johtamis- ja viestijärjestelmiä. Toinen syy miksi kyseessä on nouseva teknologia.
Teknologiaan pohjautuvia kaupallisia ratkaisuja ei toistaiseksi ole saatavilla
kuluttajakäyttöön. Läpimurtoa odotellessa kehotan jokaista viestimiestä ja -naista ottamaan teknologian seurantaan ja tutkimaan asiaa kykyjensä mukaan ollaksemme valmiita hyödyntämään teknologian, kun sovellutukset ovat riittävän kypsiä. Voihan olla, että 5G NTN -teknologia
on yksi taistelukentän Game changereista tai multipliereista, kuka tietää. Tästä, ja muista nousevista teknologioista lisää lehden sivuilta.

Toivotan mukavaa syksyä ja antoisia lukuhetkiä.

Päätoimittaja
Pasi Puhakka