Sähköistä viestintää on harjoitettu Suomessa vuodesta 1855 alkaen. Tällöin valmistui ensimmäinen lennätinyhteys Helsingin ja Pietarin välille. Sotilasviestitoiminnan alku ajoittuu vuoteen 1915, jääkäreiden aloittaessa puhelin- ja viittoilulippukoulutuksen Lockstedtin leirillä Saksassa. Myöhemmin koulutukseen lisättiin radiosähkötys.
Ylipäällikkö Mannerheim antoi 25.2.1918 perustaa Päämajaa varten tarkoitetun viestijoukko-osaston. Ensimmäinen itsenäinen viestijoukko-osasto, Kenttälennätinpataljoona, perustettiin 5.3.1918. Tätä vapaussodan aikaista päivää vietetään viestijoukkojen vuosipäivänä.
Kenttälennätinpataljoonan kouluttaminen viestijoukoksi oli alusta alkaen hankalaa. Viestikoulutusta rajoitti ankara kalustopuute sekä se, että koulutettaviksi ei saatu viestialan perustietoja omaavia henkilöitä. Lisäksi joukoissa palvelleet pelkäsivät, että Kenttälennätinpataljoonasta muodostuu vain  rintamantakainen koulutuskeskus, joka ei osallistu millään tavoin varsinaisiin sotatoimiin. Pataljoonan päällystö pyrkikin tämän vuoksi rintamalle haluten toteuttaa sitä tehtävää, jota varten jääkärit alun perin olivat Saksaan lähteneet. Perustettu Kenttälennätinpataljoona muutettiin huhtikuussa 1918 tavalliseksi jalkaväkijoukoksi – 3.Divisioonan Jääkäripataljoona XV:ksi.
Sodan jälkeen viestiaselajin kehitys jatkui jääkärien viitoittamaa tietä. Kehitys oli nopeaa, joka näkyi mm koulutusta antavien joukkojen nimissä ja organisaatioissa.
Ensimmäisten rauhanaikaisten viestijoukkojen perustaminen käynnistyi varsinaisesti Yleisesikunnan 5.8.1918 antamalla Armeijakäskyllä n:o 39, jolla käskettiin tiedonanto-osastojen muodostamisesta kolmeen divisioonaan ja vuoristoprikaatiin. Vuoden 1918 lopulla tiedonanto-osastot nimettiin tiedonantokomppanioiksi ja nämä puolestaan tiedonantovälinekomppanioiksi. Vuoden 1920 lopulla kaikki tiedonantokomppaniat koottiin Riihimäelle ja organisoitiin Kenttälennätinpataljoonaksi.
Radioalan koulutus ja muut toiminta eriytyi vapaussodan aikaisesta Kenttälennätinpataljoonasta jo keväällä 1918. Sotalaitoksen Kipinälennätinkoulu perustettiin 1.6.1918 Helsingin yliopiston fysiikan laitokselle. Heinäkuussa 1918 nimeksi tuli Sotalaitoksen Radiolennätinosasto, maaliskuussa 1919 Kipinälennätinlaitos, joulukuussa 1920 Radiojoukot ja vuonna 1924 Radiopataljoona.
Merkittävää oli, että siviiliradiotoiminta oli pitkälle 1920- luvulle asti radiojoukkojen johdossa. Viesti tuli sanana sotilaskäsitteistöön vuonna 1926. Alussa sotilasviestitoiminta jakaantui radio- ja kenttälennätinjoukkoihin, mikä sisältyi koulutushaarajakona vuoteen 1930 asti. Tällöin toiminnassa olleet Radio- ja Kenttälennätinpataljoonat muutettiin Viestipataljoona 1:ksi ja 2:ksi. Useiden välivaiheiden jälkeen viestijoukot yhdistettiin 1.1.1938 Viipuriin perustettuun Viestirykmenttiin. Lokakuussa 1939 aselaji sai itsenäisen aseman. Siihen asti se oli kuulunut teknillisiin joukkoihin yhdessä pioneeri-, auto- ja hyökkäysvaunujoukkojen kanssa.
Talvi- ja jatkosodan aikana viestitoiminta laajeni merkittävästi. Talvisodan viestitoiminta aloitettiin komppaniakokoonpanoissa, mutta sodan päättyessä kenttäarmeijaan kuului kaikkiaan 12 viestipataljoonaa, kymmeniä viestikomppanioita ja lukuisia erillisiä viestijoukkueita. Välirauhan aikana puolustusvoimissa toimi viisi koulutusta antavaa viestipataljoonaa. Talvisodan kokemusten perusteella jatkosodan aikaisten viestijoukkojen määrä kaksinkertaistettiin ja viestipataljoonien määrä nousi sodan aikana 27:ään.
Sotien jälkeen viestikoulutus keskitettiin muutamaan vahvaan koulutuskeskukseen. Ensimmäiset sodan jälkeiset viestiyksiköt olivat marraskuun puolivälissä 1944 Hämeenlinnaan perustettu Erillinen Viestikomppania sekä pari viikkoa myöhemmin perustetut Viestirykmentti ja Ilmavoimien Viestipataljoona. Sodan ajan laitoksista toimintaan jäivät Viestikoulu ja Viestivarikko.
Alueellisen viestitoiminnan tehostamiseksi perustettiin vuosina 1952 – 1967 erilliset viestikomppaniat Ouluun, Kouvolaan, Turkuun ja Keuruulle sekä Parolaan Panssariprikaatin Viestikomppania, myöhemmin Panssariviestikomppania, joka erinäisten vaiheiden jälkeen, Parolan pataljoona ja Panssariviestipataljoona, liitettiin Jääkäritykistörykmenttiin  Tulenjohto- ja viestipatterina. Koulutusta alettiin keskittää uudelleen 1970- luvun lopulla, jolloin kahdesta erillisestä viestikomppaniasta muodostettiin Keski-Suomen Viestipataljoona Keuruulle.  Vuonna 1960 Riihimäelle perustettiin Viestikeskuskorjaamo, joka toimi Elektroniikkalaitos nimellä vuoteen 2009 asti, jolloin Puolustusvoimien strateginen kumppaniyritys Millog  Oy otti laitoksen tehtävät ja Lylyn toimipisteen hoitaakseen perustamisensa myötä 1.1.2009.  1980- luvun suurimmat muutokset koskivat Viestirykmenttiä, johon yhdistettiin Viestikoulu ja Sähköteknillinen koulu.
Voimakas viestikoulutuksen keskittäminen jatkui seuraavalla vuosikymmenellä. Ouluun perustettiin Pohjois-Suomen Viestipataljoona. Turussa ja Mikkelissä toimineet Erilliset viestikomppaniat lakkautettiin.
Suuren rakennemuutoksen seurauksena viestijoukot järjesteltiin jälleen kerran uudelleen vuonna 1998. Viestirykmentin organisaatiota ja tehtäviä tarkistettiin. Keski-Suomen Viestipataljoona lakkautettiin ja Karjalan prikaatiin perustettiin Itä-Suomen Viestipataljoona. Porin prikaatiin muodostettiin Länsi-Suomen Viestipataljoona ja Pohjois-Suomen Viestipataljoona liitettiin Kainuun prikaatiin ja siirrettiin Kajaaniin. Reserviupseerikoulutus annettiin pääosin Reserviupseerikoulun Viestikomppaniassa Haminassa.
2000- luvulla jälleen viestijoukkoja järjesteltiin uudelleen. Länsi Suomen Viestipataljoonan nimi muutettiin Satakunnan Pioneeri- ja Viestipataljoonaksi. Viestirykmentti lakkautettiin 31.12.2012  ja Riihimäelle jäi Elektronisen sodankäynnin keskus, joka liitettiin Panssariprikaatiin. Viestikoulu liitettiin Maasotakouluun samoin Reserviupseerikoulu ja sen viestikomppania muutettiin Huolto- ja Viestikomppaniaksi. Panssariviestikomppania perustettiin uudelleen vuonna 2009 Jääkäritykistörykmenttiin.

Viestijoukot 1.1.2018

Viestitoiminnan tehtävänä on yhteyksien rakentaminen ja ylläpito johtamista, tiedustelua ja tulenkäyttöä varten. Yhteydet aikaansaadaan nykyaikaisilla viestijärjestelmillä ja -välineillä, joita ovat muun muassa yhtymän viestijärjestelmät, alueelliset viestijoukot sekä digitaaliset kenttäradiot. Viestijoukot perustavat, ylläpitävät ja suojaavat johtoportaansa komentopaikat sekä vastaavat niiden siirroista ja huoltamisesta. Komentopaikat perustetaan joko ajoneuvoihin tai siirrettäviin kontteihin ja niissä olevilla tietojärjestelmillä mahdollistetaan tilannetietoisuus sekä joukkojen tehokas johtaminen. Viestiaselaji tarjoaa mielenkiintoisia tehtäviä sinulle, joka olet kiinnostunut tekniikan tuomien mahdollisuuksien hyödyntämisestä erilaisissa kriisiajan olosuhteissa. Viesti- ja tietoliikennetekniikan koulutus on eduksi, mutta ei välttämätöntä, viestiaselajiin hakeutuvalle.

Viestiaselajin aliupseerit koulutetaan samoissa joukko-osastoissa miehistön kanssa. Reservinupseerit saavat koulutuksensa Maasotakoulun Reserviupseerikoulussa Haminassa ja Maasotakoulun Panssarikoulussa Hattulassa.

Viestiaselajin järjestelmäkoulutusta annetaan:

–  Jääkäriprikaatissa, Sodankylässä
–  Kaartin jääkärirykmentissä, Helsingissä
–  Porin prikaatissa, Säkylässä
    –  Karjalan prikaatissa, Kouvolassa
–  Kainuun prikaatissa, Kajaanissa
–  Panssariprikaatissa Hattulassa ja Riihimäellä

Sissiradiokoulutusta annetaan:

–  Karjalan prikaatissa, Kouvolassa
–  Kainuun prikaatissa, Kajaanissa
–  Jääkäriprikaatissa, Sodankylässä
    –  Porin prikaatissa, Säkylässä
–  Utin jääkärirykmentissä, Kouvolassa