Viestiupseeriyhdistys Viestiupseeriyhdistyksen vuoden 2017 opintomatka tehtiin syyskuun alussa Viroon, Tallinnaan ja Tarttoon. Ensimmäisenä ja toisena matkapäivänä tutustuttiin Tallinnaan, kolmantena Tarttoon ja neljäntenä palattiin Tallinnaan, jossa kaikilla oli oma ohjelmansa lähinnä ostosten parissa. Matkalle osallistui 23 yhdistyksemme jäsentä.
Matkan oli valmistellut yhdistyksen matkajaosto toiminnanjohtaja Harri Reinin johdolla. Helsingistä matka aloitettiin TallinkSiljan uudella Megastarilla ja paluumatkalla laivaksi oli vaihtunut saman yhtiön Star. Siirtymisiin Virossa käytettiin paikallista tilausajobussia. Artikkelin lopussa kuvia matkan varrelta.
Iltapäivän ohjelma aloitettiin tutkimusjohtaja Pauli Järvenpään (Viron kansainvälinen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskus, ICDS) esityksellä Viron nykytilanteesta. Esityksensä aluksi Järvenpää palautti mieleemme Suomen sotahistoriaa, nimittäin Sinimäen taistelut Virossa syksyllä 1944. Sinimäen taistelut heinä- syyskuussa vaikuttivat myös siihen, että Suomi säilytti itsenäisyytensä Jatkosodan jälkeen. Sinimäet sijaitsee jonkin verran Narvasta länteen. Vuosina 1940 – 1991 Viro oli vuoroin Neuvostoliiton ja Saksan miehittämä. Vuonna 1991 Viro itsenäistyi toistamiseen ja liittyi EU:n ja Nato:n jäseneksi 2004. Viron runsaasta 1,3 miljoonasta asukkaasta vajaat 300 000 on venäjänkielisiä. Päivän päätteeksi vierailimme KGB-museossa, joka sijaitsee suomalaisten rakentaman Viru-hotellin ylimmässä kerroksessa, jota kerrosta ei virallisesti koskaan ollut olemassa. Sieltä käsin valvottiin Neuvostoliiton aikana kaikkia Tallinnassa käyneitä ulkomaalaisia. Vuonna 1972 hotellin valmistuttua suomalaisten rakennusmiesten poistuessa tilalle tuli venäläisten ryhmä viimeistelemään rakennus kuuntelu- ja valokuvauslaitteilla, joilla mahdollistettiin hotellivieraiden vakoileminen. Hotellin ylimpään kerrokseen sisustettiin KGB:n komentokeskus, jonne hotellin työntekijöiltä oli pääsy ehdottomasti kielletty. Perjantaiaamuna suuntasimme Eesti Kaitsevägin Staabi- ja Sidepataloonaan, jossa aluksi pataljoonan komentaja everstiluutnantti René Innos toivotti meidät tervetulleeksi ja kertoi pataljoonastaan. Pataljoona on alkujaan perustettu marraskuussa 1918 ja uudelleen lokakuussa 1993. Komentajan esityksen jälkeen saimme kuulla kapteeni Erko Iljin mielenkiintoisen esityksen pataljoonan koulutuksesta. Lyhyen tauon jälkeen meille pidettiin esitys Kyberturvallisuuskeskuksesta NATO CCD COE Siim Alatalun ja Jarkko Kuusijärven toimesta. Vierailumme päätteeksi saimme seurata Staabi- ja Sidepataljoonan valatilaisuutta ja sitä seurannutta ohimarssia. Seuraava matkakohteemme oli Kadriogin palatsi, joka on yksi Viron arkkitehtuurin ylväimmistä linna- ja puistoalueista. Palatsin rakennutti Pietari Suuri vaimolleen yli 300 vuotta sitten kesäasunnoksi. Italialaisten esikuvien mukaisesti pengerterassille rakennetun barokkipalatsin etujulkisivu on kolmikerroksinen ja takajulkisivu kaksikerroksinen. Etujulkisivun arkkitehtuurissa dominoi barokkityylinen keskirisaliitti parvekkeineen. Nykyisin rakennuksessa on Viron taidemuseo ja saimmekin oppaamme avustuksella mielenkiintoisen esityksen venäjän keisarillisen ajan taiteesta. Palatsista suuntasimme Tallinnan maamerkkiin Teletorniin, joka rakennettiin Moskovan olympialaisiin vuonna 1980 ja joka on 300m korkea, näköalatasanne on 170 m korkeudessa. Tornista on hulppeat näkymät. Paluumatkalla poikkesimme vielä Tallinnan Metsäkalmistossa, jossa on Viron Suomi-poikien- Soomepoisid- muistomerkki Jatkosodassa taistelleitten virolaisten vapaaehtoisten muistoksi. Heitä on elossa vielä vajaat 50. Sytytimme muistomerkille kynttilän.
Lauantaiaamulla aamiaisen syötyämme suuntasimme bussimme nokan kohti yliopistokaupunki Tarttoa, Viron toiseksi suurinta. Matkan aikana toiminnanjohtaja tenttasi matkalaisten Suomi-tietämystä viidellätoista pikkukysymyksellä. Tarttoon saavuttuamme majoittumisen jälkeen suuntasimme matkamme Viron kansallismuseoon, joka on avattu 2016 ja rakennettu vanhalle neuvostoajan lentotukikohdan alueelle ja joka kertoo Viron maan ja kansan historiasta. Vaihtuvien näyttelyiden lisäksi museossa on kokoelmia, jotka kertovat Viron historiasta ja suomalais-ugrilaisten kansojen tarinaa. Lauantai-illan päätteeksi nautimme yhteisen maittavan illallisen Tarton Toomemäen alarinteessä sijaitsevassa Püssirohukelderissa, joka toimi ruutikellarina vuoteen 1809 asti. Ruutikellari rakennettiin piispanlinnaa esilinnoituksesta erottaneeseen vallihautaan vuonna 1767. Tiiliskivet saatiin keskiaikaisen Mariankirkon raunioista sekä piispanlinnan muureista. Tarton ruutikellari on ainutlaatuinen korkean kattonsa vuoksi. Ruutikellari kuului aikanaan Tarton yliopiston matematiikan-fysiikan tiedekunnalle, joka vuonna 1896 aloitti siinä maanjäristysten ja magneettisten ilmiöiden tutkimisen.
Sunnuntaiaamupäivällä palasimme takaisin Tallinnaan, jossa matkalaisilla oli vielä aikaa kierrellä kaupungilla ja tehdä ostoksia ja iltapäivän päätteeksi suuntasimme matkamme kohti Suomea.
Kiitokset matkajaostolle taas kerran hyvin järjestetystä matkasta.
Kuvia matkan varrelta.