Viestiupseeriyhdistys Viestiupseereiden keskuudessa virisi jo sotien aikana tarve perustaa oma yhteenliittymä. Sotien jälkeen talvella 1945 tutkittiin Viipurissa olleen Viestirykmentin upseerikerhon omaisuuden uudelleensijoittamista. Omaisuus päätettiin koota viestiupseereiden yhteistä kerhoa varten Riihimäelle.
Tuon ajan hengen mukaisesti kaikki vähänkin sotilaalliset yhdistykset ja seurat pyrittiin lakkauttamaan. Viestiupseereiden yhteenliittymistä perusteltiinkin paikallisen upseerikerhon toimintana.
Toiminnan aloittaminen
Viestiupseerikerho ry :n perustava kokous pidettiin 23.9.1945, tällöin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin everstiluutnantti V-M Virva. Tässä kokouksessa yhdistyksen jäseniksi liittyi nelisenkymmentä silloista viestiupseeria. Viestiupseerikerho toimi aluksi tukeutuen muodollisesti Riihimäen upseerikerhoon. Kun kerho rekisteröitiin vuonna 1947, mahdollisuudet toiminnan laajentamiseksi aatteelliseksi yhdistykseksi lisääntyivät.
Ruokailu Viestirykmentin ruokasalissa vuonna 1947 (kuva: Viestimuseo)
Vuodesta 1952 alkaen voidaan puhua Riihimäen varuskunnan upseerikerhosta ja Viestiupseerikerhosta eri järjestöinä – tosin kummankin kerhon hallituksessa toimivat osin samat henkilöt. Muutos kerhotoiminnasta yhdistykseksi toteutettiin 1955. Siitä lähtien yhdistyksen nimenä on ollut Viestiupseeriyhdistys ry. Oleellisin muutos toiminnassa oli yhdistyksen valtuuskunnan muodostaminen.
Toiminnan päämäärä
Viestiupseerikerhon alkuperäisten sääntöjen mukaan toiminnan päämäärinä olivat
- Ylläpitää jäsentensä keskuudessa sotilaan uskollisuuden, kunnian ja velvollisuuden tunnetta
- Kehittää ja ylläpitää yhteenkuuluvaisuutta, oikeaa asevelihenkeä, -taitoa ja harrastuksia
- Antaa jäsenilleen tilaisuus mieluisaan ja hyödylliseen ajan viettoon sekä keskinäiseen kanssakäymiseen
Vuoden 1955 yhdistykseksi muuttumisen yhteydessä julkistetuissa säännöissä päämäärä on esitetty pelkistetysti ja vähemmän aatteellisesti, mutta kuitenkin sisällöltää samanlaisena. Muutos aikaisempaan oli yhdistyksen tarkoituksen täsmentaminen. Yhdistyksen tuli jatkossa toimia yhdistävänä elimenä sekä vakinaisessa palveluksessa että reservissä olevan viestipäällystön keskuudessa. Samalla yhdistys muuttui valtakunnalliseksi telealan insinöörien ja viestipäällystön yhdistykseksi ja sen kotipaikaksi tuli Helsinki.
Säännöt ovat osoittautuneet toimiviksi. Yhdistyksen toiminnan pää-määrää tarkistettiin hieman vuonna 1978, kun sääntöihin sisällytettiin maininta yhdistyksen luonteesta maanpuolustusjärjestönä.
Yhdistyksen toimintamuodot
Yhdistyksen eräänä toimintamuotona on ollut perinnetoiminta. Vuonna 1948 aloitettiin viestijoukkojen perinteitä käsittelevän aineiston kokoaminen ja viestitoiminnan kehittämiseen vaikuttaneiden henkilöiden muiston tallentaminen jälkipolville. Viestiupseerikerho ryhtyi totettamaan viestimuseon perustamisajatusta ja materiaalin kokoaminen aloitettiin Viestivarikolla Lylyssä. Päätöksen viestimuseon perustamisesta teki viestitarkastaja kenrl O Huhtala keväällä 1960 Viestiupseeriyhdistyksen aloitteesta.
Museota varten kerätty materiaali siirrettiin Riihimäelle 1960 ja materiaali oli Viestirykmentin hallussa vuoteen 1965, jolloin se luovutettiin viestikillalle. Kilta on hoitanut museota siitä lähtien ja vuonna 1973 Viestimuseo pääsi omiin tiloihin Riihimäen varuskunnassa.
Viestiupseeriyhdistyksen ohjelmaan on kuulunut myös laaja-alainen jäsenistön koulutustoiminta. Toimintamuodoksi on valittu seminaarityöskentely kulloinkin ajankohtaisen aiheen piirissä. Ensimmäinen seminaari järjestettiin maaliskuussa 1973 Heimarissa aiheena ”automaattipuhelintekniikan mahdollisuudet liikkuvassa johtamistoiminnassa”.
Yhdistyksen jäsenten teknillisten tietojen lisäämiseksi aloitettiin vuonna 1969 opintomatkat ulkomaille. Ensimmäinen opintomatka tehtiin Ruotsiin, jossa tutustuttiin Svenska Radio Aktiebolagetin ja L M Ericssonin tehtaisiin ja tuotantoon sekä Televerktin televisiotoimintaan.
Jo Viestiupseerikerhon perustamisvaiheessa virisi tarve aloittaa oma julkaisutoiminta. Syksyllä 1945 päätettiin perustaa Viestimies-lehti ammattilehdeksi ja jäsenistön yhdyssiteeksi. Lehden ensimmäinen numero oli 13-sivuinen moniste, joka ilmestyi 4.6.1946. Lehden toinen numero, joka ilmestyi samana syksynä painettiin jo kirjapainossa. Perustamis-vuodestaan lähtien lehti on ilmestynyt neljä kertaa vuodessa.
Merkittävänä saavutuksena yhdistyksen julkaisutoiminnassa on mainittava viestimiehen käsikirja ”Viestimies”. Sen ensimmäinen 3000 kappaleen painos ilmestyi 1955. Kirjan saama vastaanotto on ollut niin suotuisa, että siitä on otettu keskimäärin kahden vuoden välein uusi painos. Tämä on mahdollistanut samalla kirjan pitämisen ajan tasalla. Kirjan myyntihinnan lähtökontana on ollut ns. omakustannusperiaate.
Eversti A R Saarmaan täyttäessä 50 vuotta 23.9.1942 esitettiin ajatus hänen nimeänsä kantavan säätiön perustamisesta. Varsinainen säätiö sai alkuna 6.9.1947 nimellä ”Eversti A R Saarman säätiö viestitoiminnan kehittämiseksi”. Säätiön hallitus on sama kuin Viestiupseeriyhdistyksenkin hallitus. Säätiö on palkinnut yhdistyksen toiminnassa ansioituneita jäseniä, yhdistyksen toimintaa merkittävästi tukeneita henkilöitä ja varusmiespalveluksessa ansioituneita upseerikokelaita.
Kirjoitus on lyhennelmä majuri Jarmo Myyrän Viestimies-lehdessä v. 1985 julkaistusta kirjoituksesta.