{"id":281,"date":"2017-09-12T09:41:58","date_gmt":"2017-09-12T09:41:58","guid":{"rendered":"http:\/\/viestiupseeriyhdistys.online.fi\/?page_id=281"},"modified":"2017-11-06T17:30:24","modified_gmt":"2017-11-06T15:30:24","slug":"viestiupseeriyhdistyksen-historiaa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/viestiupseeriyhdistys.fi\/index.php\/etusivu\/viestiupseeriyhdistyksen-historiaa\/","title":{"rendered":"Viestiupseeriyhdistyksen historiaa"},"content":{"rendered":"

Viestiupseereiden keskuudessa virisi jo sotien aikana tarve perustaa oma yhteenliittym\u00e4. Sotien j\u00e4lkeen talvella 1945 tutkittiin Viipurissa olleen Viestirykmentin upseerikerhon omaisuuden uudelleensijoittamista. Omaisuus p\u00e4\u00e4tettiin koota viestiupseereiden yhteist\u00e4 kerhoa varten Riihim\u00e4elle.<\/p>\n

Tuon ajan hengen mukaisesti kaikki v\u00e4h\u00e4nkin sotilaalliset yhdistykset ja seurat pyrittiin lakkauttamaan. Viestiupseereiden yhteenliittymist\u00e4 perusteltiinkin paikallisen upseerikerhon toimintana.<\/p>\n

Toiminnan aloittaminen<\/h3>\n

Viestiupseerikerho ry :n perustava kokous pidettiin 23.9.1945, t\u00e4ll\u00f6in ensimm\u00e4iseksi puheenjohtajaksi valittiin everstiluutnantti V-M Virva. T\u00e4ss\u00e4 kokouksessa yhdistyksen j\u00e4seniksi liittyi nelisenkymment\u00e4 silloista viestiupseeria. Viestiupseerikerho toimi aluksi tukeutuen muodollisesti Riihim\u00e4en upseerikerhoon. Kun kerho rekister\u00f6itiin vuonna 1947, mahdollisuudet toiminnan laajentamiseksi aatteelliseksi yhdistykseksi lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t.<\/p>\n

\"Paraati
\nRuokailu Viestirykmentin ruokasalissa vuonna 1947 (kuva: Viestimuseo)<\/small>
\n<\/span><\/div>\n

Vuodesta 1952 alkaen voidaan puhua Riihim\u00e4en varuskunnan upseerikerhosta ja Viestiupseerikerhosta eri j\u00e4rjest\u00f6in\u00e4 – tosin kummankin kerhon hallituksessa toimivat osin samat henkil\u00f6t. Muutos kerhotoiminnasta yhdistykseksi toteutettiin 1955. Siit\u00e4 l\u00e4htien yhdistyksen nimen\u00e4 on ollut Viestiupseeriyhdistys ry. Oleellisin muutos toiminnassa oli yhdistyksen valtuuskunnan muodostaminen.<\/p>\n

Toiminnan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4<\/h3>\n

Viestiupseerikerhon alkuper\u00e4isten s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan toiminnan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rin\u00e4 olivat<\/p>\n

    \n
  • Yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 j\u00e4sentens\u00e4 keskuudessa sotilaan uskollisuuden, kunnian ja velvollisuuden tunnetta<\/li>\n
  • Kehitt\u00e4\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 yhteenkuuluvaisuutta, oikeaa asevelihenke\u00e4, -taitoa ja harrastuksia<\/li>\n
  • Antaa j\u00e4senilleen tilaisuus mieluisaan ja hy\u00f6dylliseen ajan viettoon sek\u00e4 keskin\u00e4iseen kanssak\u00e4ymiseen<\/li>\n<\/ul>\n

    Vuoden 1955 yhdistykseksi muuttumisen yhteydess\u00e4 julkistetuissa s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on esitetty pelkistetysti ja v\u00e4hemm\u00e4n aatteellisesti, mutta kuitenkin sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4 samanlaisena. Muutos aikaisempaan oli yhdistyksen tarkoituksen t\u00e4smentaminen. Yhdistyksen tuli jatkossa toimia yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 elimen\u00e4 sek\u00e4 vakinaisessa palveluksessa ett\u00e4 reserviss\u00e4 olevan viestip\u00e4\u00e4llyst\u00f6n keskuudessa. Samalla yhdistys muuttui valtakunnalliseksi telealan insin\u00f6\u00f6rien ja viestip\u00e4\u00e4llyst\u00f6n yhdistykseksi ja sen kotipaikaksi tuli Helsinki.<\/p>\n

    S\u00e4\u00e4nn\u00f6t ovat osoittautuneet toimiviksi. Yhdistyksen toiminnan p\u00e4\u00e4-m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tarkistettiin hieman vuonna 1978, kun s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin sis\u00e4llytettiin maininta yhdistyksen luonteesta maanpuolustusj\u00e4rjest\u00f6n\u00e4.<\/p>\n

    Yhdistyksen toimintamuodot<\/h3>\n

    Yhdistyksen er\u00e4\u00e4n\u00e4 toimintamuotona on ollut perinnetoiminta<\/b>. Vuonna 1948 aloitettiin viestijoukkojen perinteit\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4n aineiston kokoaminen ja viestitoiminnan kehitt\u00e4miseen vaikuttaneiden henkil\u00f6iden muiston tallentaminen j\u00e4lkipolville. Viestiupseerikerho ryhtyi totettamaan viestimuseon perustamisajatusta ja materiaalin kokoaminen aloitettiin Viestivarikolla Lylyss\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen viestimuseon perustamisesta teki viestitarkastaja kenrl O Huhtala kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1960 Viestiupseeriyhdistyksen aloitteesta.<\/p>\n

    Museota varten ker\u00e4tty materiaali siirrettiin Riihim\u00e4elle 1960 ja materiaali oli Viestirykmentin hallussa vuoteen 1965, jolloin se luovutettiin viestikillalle. Kilta on hoitanut museota siit\u00e4 l\u00e4htien ja vuonna 1973 Viestimuseo p\u00e4\u00e4si omiin tiloihin Riihim\u00e4en varuskunnassa.<\/p>\n

    Viestiupseeriyhdistyksen ohjelmaan on kuulunut my\u00f6s laaja-alainen j\u00e4senist\u00f6n koulutustoiminta<\/b>. Toimintamuodoksi on valittu seminaarity\u00f6skentely kulloinkin ajankohtaisen aiheen piiriss\u00e4. Ensimm\u00e4inen seminaari j\u00e4rjestettiin maaliskuussa 1973 Heimarissa aiheena ”automaattipuhelintekniikan mahdollisuudet liikkuvassa johtamistoiminnassa”.<\/p>\n

    Yhdistyksen j\u00e4senten teknillisten tietojen lis\u00e4\u00e4miseksi aloitettiin vuonna 1969 opintomatkat ulkomaille<\/b>. Ensimm\u00e4inen opintomatka tehtiin Ruotsiin, jossa tutustuttiin Svenska Radio Aktiebolagetin ja L M Ericssonin tehtaisiin ja tuotantoon sek\u00e4 Televerktin televisiotoimintaan.<\/p>\n

    Jo Viestiupseerikerhon perustamisvaiheessa virisi tarve aloittaa oma julkaisutoiminta<\/b>. Syksyll\u00e4 1945 p\u00e4\u00e4tettiin perustaa Viestimies-lehti ammattilehdeksi ja j\u00e4senist\u00f6n yhdyssiteeksi. Lehden ensimm\u00e4inen numero oli 13-sivuinen moniste, joka ilmestyi 4.6.1946. Lehden toinen numero, joka ilmestyi samana syksyn\u00e4 painettiin jo kirjapainossa. Perustamis-vuodestaan l\u00e4htien lehti on ilmestynyt nelj\u00e4 kertaa vuodessa.<\/p>\n

    Merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 saavutuksena yhdistyksen julkaisutoiminnassa on mainittava viestimiehen k\u00e4sikirja ”Viestimies”. Sen ensimm\u00e4inen 3000 kappaleen painos ilmestyi 1955. Kirjan saama vastaanotto on ollut niin suotuisa, ett\u00e4 siit\u00e4 on otettu keskim\u00e4\u00e4rin kahden vuoden v\u00e4lein uusi painos. T\u00e4m\u00e4 on mahdollistanut samalla kirjan pit\u00e4misen ajan tasalla. Kirjan myyntihinnan l\u00e4ht\u00f6kontana on ollut ns. omakustannusperiaate.<\/p>\n

    Eversti A R Saarmaan t\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4 50 vuotta 23.9.1942 esitettiin ajatus h\u00e4nen nime\u00e4ns\u00e4 kantavan s\u00e4\u00e4ti\u00f6n perustamisesta. Varsinainen s\u00e4\u00e4ti\u00f6 sai alkuna 6.9.1947 nimell\u00e4 ”Eversti A R Saarman s\u00e4\u00e4ti\u00f6 viestitoiminnan kehitt\u00e4miseksi”<\/b>. S\u00e4\u00e4ti\u00f6n hallitus on sama kuin Viestiupseeriyhdistyksenkin hallitus. S\u00e4\u00e4ti\u00f6 on palkinnut yhdistyksen toiminnassa ansioituneita j\u00e4seni\u00e4, yhdistyksen toimintaa merkitt\u00e4v\u00e4sti tukeneita henkil\u00f6it\u00e4 ja varusmiespalveluksessa ansioituneita upseerikokelaita.<\/p>\n

    Kirjoitus on lyhennelm\u00e4 majuri Jarmo Myyr\u00e4n Viestimies-lehdess\u00e4 v. 1985 julkaistusta kirjoituksesta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Viestiupseereiden keskuudessa virisi jo sotien aikana tarve perustaa oma yhteenliittym\u00e4. Sotien j\u00e4lkeen talvella 1945 tutkittiin Viipurissa olleen Viestirykmentin upseerikerhon omaisuuden uudelleensijoittamista. Omaisuus p\u00e4\u00e4tettiin koota viestiupseereiden yhteist\u00e4 kerhoa varten Riihim\u00e4elle. Tuon ajan hengen mukaisesti…<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":99,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-281","page","type-page","status-publish","hentry","post"],"acf":[],"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/P9I03o-4x","jetpack-related-posts":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/viestiupseeriyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/281","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/viestiupseeriyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/viestiupseeriyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/viestiupseeriyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/viestiupseeriyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=281"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/viestiupseeriyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/281\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":564,"href":"https:\/\/viestiupseeriyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/281\/revisions\/564"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/viestiupseeriyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/99"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/viestiupseeriyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=281"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}