Viestimies 1/2017

Sisällysluettelo | Pääkirjoitus

Viestimiehen päätoimittaja Tero Palokangas Pääkirjoitus, Viestimies 1/2017:

Tutkimus mahdollistajana

Uusien ratkaisuiden etsiminen on keskeinen jokaisen itseään kunnioittavan ja aktiivisesti kehittävän toimijan merkki. Taloudellisesti heikkoina aikoina ja eritasoisten organisaatiouudistusten yhteydessä tutkimus- ja kehittämistoiminta on syystä taikka toisesta monesti ollut kuitenkin ensimmäisenä niin sanotusti ”liipaisimella”. Inhimillisesti ajateltuna tämä on ymmärrettävää siinä mielessä, että juuri käsillä olevaan operatiiviseen toimintaan puuttuminen ja toiminnan tason laskeminen olisi varmasti tietyiltä osin vaikeaa ja osin ”kipeitäkin” päätöksiä vaativaa. Sen sijaan osin jalat irti maassa olevan tutkimus- ja kehittämistoiminnan alasajaminen tai tason laskeminen saattaakin äkkiseltään vaikuttaa kivuttomimmalta vaihtoehdolta. Valitettavasti vaan näissä tapauksissa mitä suurimmalla todennäköisyydellä on samalla sahattu oksaa jolla istutaan poikki: pitkässä juoksussa tutkimus- ja kehittämistoimintaan satsaaminen on edellytys toiminnan tason ylläpitämiselle ja omassa bisneksessä pärjäämiselle.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaa on kiistatta toisaalta eri tasoilla ehkä vaivannut aina viime vuosiin asti tietynlainen eristäytyminen operatiivisesta toiminnasta. Tällöin onkin ehkä välillä ollut vaikeaa nähdä suoria hyötyjä useita vuosia sitten aloitetuille tutkimusprojekteille, jotka ovat ajautunet ”tutkimusta tutkimuksen vuoksi” –tilaan. Tietyiltä osin operatiivisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan tiukempi yhteen sovittaminen onkin ehkä vastaus kustannustehokkuuden kanssa kamppailevien organisaatioiden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn varmistamisessa myös tulevaisuudessa. Johtamisjärjestelmäalalla eräs konkreettinen tapa tutkimus- ja kehittämistoimintaan satsattujen resurssien takaisinsaamisen varmistamisessa on ollut siirtyminen yhä enemmän ”ketterien” tutkimus- ja kehittämisohjelmien hyödyntämiseen. Samoin resurssien tehokkaampi yhdisyhdistäminen eri toimijoiden kesken sekä jo muilla aloilla testattujen hyväksi havaittujen ratkaisuiden hyödyntäminen ja sovittaminen omaan toimintaan ovat alati merkitystään lisänneitä näkökulmia.

Laadukkaalla akateemisella tutkimuksella on edelleen oma tärkeä merkityksensä, mutta lisäksi toteuttavalla ”pragmaattisemmalla” soveltavalla tutkimuksella on varmistettavissa tutkimustulosten hyödynnettävyys operatiivisen toimintaan aikoinaan käynnistettyjen tutkimusprojektien osalta. Tämä on huomattu myös Puolustusvoimissa ja edellä mainitut näkökulmat ovat vahvasti esillä johtamisjärjestelmien nykyisessä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Tässä lehdessä esitellään Puolustusvoimissa käynnissä olevia erityyppisiä tutkimushankkeita sekä niiden alustavia tuloksia. Kokonaisuuden ideoinnissa sekä artikkeleiden kokoamisessa auttoi omalla merkittävällä panoksellaan Teemu Metsola Puolustusvoimin tutkimuslaitokselta, jolle lämmin kiitos tuesta ja vaivannäöstä. Tämän numeron käsikirjoitettua sisältöä täydentävät hienosti Jukka-Pekka Virtasen, Sakari Ahvenaisen ja Jyrki Penttisen artikkelit sekä lehden tutut vakio-osuudet.

Mika Hyytiäisen sekä Mika Latikan ja Masi Montosen artikkelit käsittelevät arjessa käytössä olevien johtamisjärjestelmäratkaisuiden perus- ja soveltavaa tutkimusta sekä niiden tarjoamien mahdollisuuksien sovittamista Puolustusvoimien toimintakenttään ja viestintätarpeisiin. Seppo Vainio puolestaan kirjoittaa siitä, miksi viesti- ja johtamisjärjestelmäalan ihmisten on syytä olla mukana tutkimus- ja kehittämishankkeissa niiden alusta lähtien. Valtteri Vuorisalo tuo tutkimusnäkökulmaan yritysmaailman näkökulman, jossa korostuu muun muassa ketterien kehitysprojektien hyödyntäminen perinteisten kehitysmallien sijaan. Heikki Rantanen ja Sami Peltotalo puolestaan kirjoittavat tiedonsiirron tutkimuksesta, joka on ollut merkittävässä roolissa kehitettäessä tämänkin lehden sivuilla jo aikaisemmin useampaan otteeseen esiteltyä maavoimien uutta M18-johtamisjärjestelmää ja siihen valikoituneita tiedonsiirtoratkaisuja.

Tämän lehden tutkimus-teemasta on tarkoitus jatkaa 72. vuosikertamme lopuissa numeroissa ainakin digitaalisuuden, tekniikan murroksen ja kyberturvallisuuden eri tulokulmilla. Vuoden vaihteessa vaihtuivat lehden henkilötoimittaja ja sihteeri. Haluankin toivottaa Liitolan Janin ja Reinin Harrin lämpimästi tervetulleeksi lehden toimintaan mukaan. Samalla nöyrä ja lämmin kiitos Töhösen Markukselle ja Ahon Martille lehden eteen tekemästänne upeasta työstä. Lopuksi haluan toivottaa hyvää Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta kaikille lukijoille!

Tero Palokangas

Viestimies-lehden päätoimittaja


Page updated: 04. 03. 2017