Viestimies-lehti on Viestiupseeriyhdistys ry:n julkaisu, jonka tehtävänä on

  • Edistää jäsenistön maanpuolustustietoutta viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla
  • Tiedottaa alan koulutuksen, tekniikan, organisaatioiden ja muun toiminnan kehityksestä sekä
  • Toimia Viestiupseeriyhdistys ry:n tiedotusjulkaisuna.

Viestimies-lehti on ilmestynyt vuodesta 1946 alkaen neljä kertaa vuodessa. Lehti lähetetään jäsenetuna kaikille Viestiupseeriyhdistys ry:n jäsenille. Lehden voi myös tilata erikseen 35 euron vuosihintaan tuotteet sivulta.

Viestimies-lehden aineisto- ja ilmestymisaikataulu ovat mediakortissa.

Palautetta Viestimies-lehteen liittyvissä asioissa pyydetään lähettämään lehden päätoimittajalle.

Viestiupseeriyhdistys julkaisee noin neljän vuoden välein Viestimies-kirjaa. Voit tilata ko. kirjan tuotteet sivulta.

Viestimies-lehden ilmoitushankkijana toimii Markkinointi- ja Mainospalvelu Halminen Ky, Juha Halminen, gsm 050 592 2722, juha.halminen(at)kolumbus.fi


Viimeisimmät lehdet

Viestimies 3/20

Lehden pdf-versio
Sisällysluettelo
Sulje

Tässä numerossa:
5   Pääkirjoitus: Maskilla vai ilman?
6   5-G tietoturvallisuuden haasteet.
10  Potilaskortit sähköisiksi.
16  Tietotulvaa ja tietoturvaa arjen ehdoilla.
21  Matrix-protokolla ja arjen ratkaisuista koottujen viestijärjestelmien mahdollisuuksia.
25  Jääkärieversti Birger Homén – viestikoulutuksen uranuurtaja.
27  Kybernetiikka: Informaatioaikakauden ja kybersodankäynnin
ajattelumalli? (osa 2/2)
33  Lyhyesti.
35  Analysaattori.
36  Henkilöasiat.
37  Viestimies 50 vuotta sitten.
38  Vuoden viestiupseeri: Raija Pihlainen.

Pääkirjoitus
Sulje

Maskilla vai ilman? 

Koronakeväästä selvittiin vaihtelevalla menestyksellä ja yhteiskuntaa avattiin vähitellen tartuntalukujen hiipuessa. Nyt syksyn saapuessa pandemia näyttäisi nostavan taas päätään. Suomalaiset ovat kurinalaista kansaa – noin lähtökohtaisesti. Käsiä on pesty, on yskitty hihaan ja niin edelleen. Epävarmuus leijuu kuitenkin ilmassa, miten tilanne kehittyy syksyn aikana. Voidaanko rajoituksia purkaa vai tuleeko kiristyksiä taas kevään malliin. Mahdollisilla kiristyksillä on vaikutuksia koko yhteiskuntaan ja sen toimintakykyyn. Keväällä lanseerattu ”Korona-appi” eli Koronavilkku julkaistiin 31.8.2020. Kahden ensimmäisen päivän aikana sovellusta ladattiin jo miljoona kertaa. Tätä kirjoittaessa konkreettisia tuloksia sovelluksen toimivuudesta tartuntaketjujen jäljittämisessä ei vielä ole, mutta toivottavasti se tuo merkittävän lisän potentiaalisten altistuneiden jäljittämisessä sekä lisätartuntojen ehkäisemisessä. Toisin sanoen perus arjen väline hyödynnettäväksi koko kansan kriisinsiedon parantamiseksi.

Tämän lehden teemana on arjen välineiden hyödyntäminen. Paneudumme
aihepiiriin kolmessa eri artikkelissa. Arjen välineet, kuten kaikki muukin tietotekniikkaan liittyvä, koskettelee aina myös tietoturvaa. Miten suojaudumme kaikilta niiltä mahdollisilta hyökkäysvektoreilta, joita käyttämämme palvelut ja laitteet käyttävät? Tähän tuskin löytyy
aukotonta vastausta, mutta jo maalaisjärjen käyttö ja sopiva ennakkoluuloisuus sähköpostiin kilahteleviin tarjouksiin auttaa pitkälle. Lisäksi on syytä huolehtia perusvirustorjunnasta ja ehkä hyödyntää saatavilla olevia VPN-ratkaisuja sekä salasanageneraattoreita ja taltioita. Jokaiseen käytettävään tiliin tai palveluun ei ole syytä käyttää samaa salasanaa tai sen
varianttia.

Jyväskylän yliopistossa elokuun lopussa julkaistussa väitöskirjassa Jouni
Pöyhönen (insinöörieversti evp) käsitteli kyberturvallisuuden johtamista
kriittisen infrastruktuurin yrityksissä ja organisaatioissa. Pöyhönen tutkii
väitöksessään, miten organisaatiokohtaisilla toimenpiteillä kyetään lisäämään
kriittisen infrastruktuurin suojaamista ja sitä kautta muun muassa kokonaisturvallisuutta, huoltovarmuutta ja kilpailuetua. Tutkimuksessa korostetaan ihmisten eli organisaatioiden työntekijöiden osuutta
kyberturvallisuuden rakentamisessa. Yhteistyötä ja kumppanoitumista unohtamatta. Ihmiset ovat usein heikoin lenkki kyberturvallisuuden varmistamisessa.

Turvallisuudesta puhuttaessa on hyvä muistaa myös terveyteen liittyvät asiat
osana kokonaisturvallisuutta. Edellisessä numerossa kerroin ilmiöstä, jossa esitettiin väitteitä 5G-verkon tukiasemien kytköksestä koronaviruksen leviämiseen. Asioilla ei liene yhteyttä, mutta huoli elää edelleen 5G:n turvallisuudesta ja terveysvaikutuksista. Tutkimustietoa on vielä varsin vähän tarjolla käytännön ympäristöistä. Asian tiimoilta on vireillä kansalaisaloite. Aika näyttää eteneekö asia eduskuntakäsittelyyn asti.

Riskit lisääntyvät, kun 5G vähitellen yleistyy ja sen hyödyntämän tekniikan
sovellutukset kehittyvät. IoT (Internet of Things) eli esineiden internet lisääntyy kodeissa ja yhteiskunnassa. Turvallisuuskysymykset puhuttavat enenevissä määrin. Tietoturvayhtiöt tutkivat jatkuvasti sovelluksia mahdollisten tietoturva-aukkojen varalta. Mitä enemmän tutkitaan, sitä enemmän aukkoja löytyy. Tämä lienee luonnollinen seuraus. Esimerkkinä voidaan mainita puheohjattavat älykaiuttimet ja niiden ohjelmistot, kuten
Alexa-virtuaaliavustajaohjelmisto. Ohjelmistoa voidaan käyttää muun muassa kodin automaatiojärjestelmien ohjaamiseen. Murtauduttuaan järjestelmään hyökkääjän olisi mahdollista käyttää uhrinsa henkilökohtaisia tietoja, kuten pankkitietoja, käyttäjätunnuksia, puhelinnumeroita ja niin edelleen. Kyseiset laitteet yleistyvät hiljalleen, ja mitä enemmän annamme tekniikalle valtaa ohjata kaikkea kodin elektroniikkaa, sitä suuremmaksi riskit niiden väärinkäytöksestä kasvavat. Suojautuminen vaatii paneutumista riskeihin ja niiden ennaltaehkäisyyn. 5G:n turvallisuudesta olemme saaneet lukea
lehden palstoilla aiemmin ja aihepiiristä tulemme varmasti kuulemaan jatkossakin. Kokonaisuus on otettava haltuun, ettei yksi osa vaaranna kaikkea muuta hyödyllistä.

Uudelle polulle astuttiin myös Vuoden Viestiupseerin valinnassa. Vuoden Viestiupseeri on valittu vuodesta 2004 asti, ja olemme tottuneet siihen, että palkittu henkilö on toiminut sotilasvirassa. Nyt palkittu henkilö on siviili. Tehtävässään hän on edistänyt merkittävästi johtamisjärjestelmäalan kehitystä kaupallisen toiminnan kautta. Hankintapäällikkö Raija Pihlaisen haastattelu on luettavissa tämän lehden sivuilla.

Päätoimittaja
Samuli Terämä

Viestimies 1/2020

Lehden pdf-versio
Sisällysluettelo
Sulje

Tässä numerossa

4 Pääkirjoitus: Talviko?
5 2. pääkirjoitus: Korona-peliä.
6 Kenrm Ekberg sai muistomerkin Kulosaareen.
10 Jääkärikenraalimajuri Leo Ekbergin muistomerkki
paljastettiin Helsingissä.
12 40 vuotta sotilasradioamatööritoimintaa Suomessa.
16 Varautumisen historia ja nykyhetki.
20 5G:n taajuudet.
25 Matkalla viestikiltatoiminnan minimitason vakiointiin.
29 Bold Questin henki – yhteistoimintaa sekä päätöksenteon ja tilanneymmärryksen mahdollistamista.
33 Viestimies 50 vuotta sitten.
34 Analysaattori: Heikoin lenkki ja xs-ongelmia.
38 Henkilötoimittaja on vaihtunut.
38 Henkilöasiat.
39 Vuonna 2019 myönnetyt viestiristit

Pääkirjoitus
Sulje

 

Talviko?

Talvisodan alkamisesta tuli viime marraskuussa kuluneeksi 80 vuotta. Pian lehden ilmestymisen jälkeen sen päättymisestä tulee niin ikään kuluneeksi 80 vuotta – 105 kunnian päivää kestäneen suomalaisen sotahistorian merkittävän koettelemuksen päättymisestä. Historia on osoittanut lukuisia kertoja, mitä varautumisen laiminlyöminen voi tarkoittaa. Reilu kahdeksan vuosikymmentä sitten varautuminen oli jäänyt pahasti vaiheeseen. Erityisesti viestiaselajin osalta puutetta oli lähes kaikesta. Onneksemme viestikoulutetut upseerimme eivät jääneet laakereille lepäämään, vaan lähtivät määrätietoisesti kehittämään varustelua, ohjeistusta ja taktiikkaa. Kokemukset talvisodasta osoittivat, miten tärkeää on valmistella mahdolliset kiinteät toimipisteet ja niiden yhteydet jo rauhan aikana. Periaatteet viestiasemien sijoittamisesta perustuivatkin käytännön kokemuksiin. Organisaatiot ja niiden toimivuus sekä tarkoituksen mukaisuus on huomioitava varautumisessa. 

Tilanne tänä päivänä on toisenlainen. Välitöntä sodan tai konfliktin uhkaa ei ole näköpiirissä, mutta varautumisen näkökulmasta ei tarvitsekaan. Nykytekniikan lyhyt elinaika tarkoittaa jatkuvia hankintoja ja päivityksiä. Tämä puolestaan aiheuttaa haasteen yksittäisten laitteiden ja lopulta järjestelmien yhteensopivuudelle. Mikäli päivitetään vain osa järjestelmästä, saattaa se aiheuttaa merkittäviä yhteensopivuus haasteita. Toisaalta menopaineiden ristiaallokossa määrärahat riittävät vain osaan tarvittavista hankinnoista. Olemassa olevien legacy-järjestelmien ylläpito ja uusien ominaisuuksien sovittaminen siihen, ei aina ole helppoa tai varsinkaan yksinkertaista taikka nopeaa. Osaaminen on myös haaste. Osaamisprofiili muuttuu jatkuvasti johtamisjärjestelmäalalla. Tänä päivänä pitäisi osata niin legacy-järjestelmien kuin pilviteknologioiden ylläpidossa tarvittavaa osaamista. Toisaalta kumppanoituminen mahdollistaa oman henkilöstön osaamisen kohdentamisen siihen, mikä on oleellista poikkeusolojen järjestelmien ylläpidon kannalta – siis varaudumme siihen mikä on oleellista osaamisen kannalta. 

Uhkat tietojärjestelmissä ovat moninaiset. Rikolliset ryhmittymät ja henkilöt pyrkivät taloudelliseen hyötyyn. Tietojen kalastelu taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi on jatkuvaa toimintaa. Yhä useammin kalasteluyritykset on verhottu tunnettujen yritysten nimiin. Valtiollisilla toimijoilla tavoitteet ovat osin toisia. Uhkat kohdistuvat niin yrityksiin, yksittäisiin verkon käyttäjiin kuin valtion virastoihin.  Huoltovarmuusorganisaation Digipooli ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry ovat julkaisseet ohjeistusta ja suosituksia kyberturvallisuuden varautumiseen liittyen. Suositukset ovat tarkoitettu yrityksille ja IT- ja tietoturvapalveluita tarjoajille tahoille. Tietoa on tarjolla palautumiseen, jatkuvuuden hallintaan sekä siihen miten varautua kyberhäiriötilanteisiin. Palautumisen A ja O on valmistautuminen ja sopimuksien varmistaminen, jotta pahimman skenaarion toteutuessa, vahingot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. 

TIETO20- harjoituksessa tavoitellaan yhdessä yritysten ja viranomaisten kanssa yhteisiä toimintamalleja sekä yhteistyökulttuuria jatkuvuuden hallintaan, varautumiseen ja selviytymiseen kyberhäiriöistä. Lisäksi harjoitellaan kriisiviestintää kyberhäiriötilanteissa. 

Varautumista voi toteuttaa monella eri tasolla. Usein kyse on periaatteesta tai pikemmin asenteesta. Yksilötason varautuminen ilmenee tavallisesti kotioloissa vakuutuksina – varautuen mahdollisiin kodin vahinkoihin, auton vakuutuksin ja ehkä henkivakuutuksen muodossa. Puolustusvoimat on yksi  yhteiskunnallisen varautumisen tekijä. Puolustusvoimat toimii koko Suomen yhteiskunnan vakuutuksena muodostaen kynnystä mahdollisten sotilaallisten konfliktien varalta ja näin ennaltaehkäisten sekä suojaten suomalaista yhteiskuntajärjestystä. Myös muilla hallinnonaloilla varaudutaan ja valmistaudutaan. Viisas siis varautuu ajoissa.


Päätoimittaja
Samuli Terämä

Viestimies 2/2020

Lehden pdf-versio
Sisällysluettelo
Sulje

Tässä numerossa

5 Pääkirjoitus,Varautumisesta tositoimiin
6 Ylijohdon viestiverkot Suomen sodissa.
10 Talvisota.
12 Viestijoukot välirauhan aikana 1940 – 41.
14 Kybernetiikka: Informaatioaikakauden ja kybersodankäynnin
ajattelumalli?
20 Esineiden Internet ja ajoneuvojen tietoliikenne.
27 Pilvipalvelut puolustussektorilla.
29 Cyber Ranges Federation – yhteistyöllä kohti parempaa kyberkyvykkyyttä.
31 Kutsu Viestiupseeriyhdistyksen kevät- ja syyskokoukseen.
32 Analysaattori: Asiantuntijoita ja eskalointia.
33 Henkilöasiat.
34 Viestimies 50 vuotta sitten.
35 Lyhyesti.
36 Viestiupseeriyhdistyksen seminaari 2021.
37 A.R.Saarmaa -seminaari 25.9.2020

Pääkirjoitus
Sulje

Varautumisesta tositoimiin

Tätä kirjoittaessa olemme eläneet poikkeusoloissa korona pandemian takia jo liki kaksi kuukautta. Edellisestä poikkeusolojen julistuksesta Suomessa kului 80 vuotta, 3 kuukautta ja 21 päivää. Poikkeusolojen myötä Uusimaa eristettiin tautihuipun hillitsemiseksi, ravintolat suljettiin, massakokoontumiset kiellettiin, kouluissa siirryttiin etäopiskeluun, yli 70-vuotiaat ja riskiryhmäläiset eristettiin kotikaranteenin kaltaisiin olosuhteisiin, yrityksissä on jouduttu poikkeusjärjestelyihin, lomautuksiin ja jopa irtisanomisiin. Paljon on tapahtunut. Voidaan sanoa, että pandemia on koetellut koko yhteiskuntaa yhteismitallisesti ja vaikuttanut meidän kaikkien elämään jollakin tavalla. Elämme historiallisestikin hyvin poikkeuksellisia aikoja.

Kuten edellisessä pääkirjoituksessa mainitsin, varautuminen poikkeusoloihin tulee tehdä jo normaalioloissa, en uskonut asian konkretisoituvan näin nopeasti. Pandemian seurauksena terveydenhuoltojärjestelmä on joutunut tiukan paikan eteen. Tarvikkeita kuluu ennen näkemätöntä vauhtia. Erityisesti suojavarusteet ovat olleet vähällä loppua. Suojavarustehankintaa on  pyöritetty median hampaissa jonkin aikaa. Todettakoon, että ilman suomalaista huoltovarmuusorganisaatiota olisimme olleet huomattavasti tukalammassa tilanteessa jo paljon aiemmin. Nämä poikkeusolot tuovat korostetusti tarpeen Huoltovarmuuskeskuksen olemassa ololle.

Puolustusvoimien tehtävänä on toimia erityisesti sotilaallisia uhkia vastaan,
mutta myös tukea yhteiskunnan kriittisiä toimia ja tukea muita viranomaisia resurssiensa mukaan. Uudenmaan eristykseen liittyen puolustusvoimat tuki poliisia mm. tarkastuspisteillä. Tilanne on vaatinut huomattavaa joustoa, luovuutta ja muuntautumista koko organisaatiossa. Varusmieskoulutuksen järjestelyt muutettiin hyvin nopeassa aikataulussa 2+2+2-järjestelmään, missä kaksi viikkoa harjoitellaan kasarmilla, kaksi viikkoa maastoharjoituksissa ja kaksi viikkoa ollaan vapaalla. Tämä aiheutti muutoksen niin varusmiesten kuin kouluttavan henkilökunnankin arkeen. Esikunnassa siirryttiin etätyöskentelyyn kaikissa niissä tehtävissä, joissa se suinkin oli mahdollista.

Myös siviiliyrityksissä merkittävä määrä henkilöstöä siirtyi pandemian myötä
etätöihin. Tämä sai aikaan huomattavan piikin tietoliikenneverkoissa, eritoten
mobiilipuolella. Etäkoululaiset ja toimistotyöntekijät kuormittivat verkkoa
samassa osoitteessa. Verkkojen kuormitus on havaittu monella eri taholla, niin yrityksissä kuin viranomaiskentässä. Videoneuvottelut ovat lisääntyneet huomattavasti, kun työntekijät ovat hajallaan, eivätkä kuormittamassa normaaleja yhteyksiä työpaikoillaan. Etäyhteyksien mitoitukset on laadittu normaalien käyttäjämäärien mukaan pienellä puskurivaralla, mutta ei aidosti poikkeusoloja varten. Pandemia-ajan etäkäyttöprofiilit eivät välttämättä peilaa suoraan sotilaallisiin poikkeusoloihin, mutta yhtäläisyyksiä varmasti löytyy. Lieveilmiöinä ovat olleet esimerkiksi laajatkin yhteyskatkokset operaattoriverkoissa ja jopa mobiiliverkkojen tukiasemien tuhopolttoyrityksiä siinä luulossa, että 5G tukiasemat kylvävät koronavirusta ympärilleen.

COVID-19 pandemia on aiheuttanut paljon huolta, murhetta ja surua, mutta ehkä jotain positiivistakin. Eristyksissä olo on lisännyt perhekeskeisyyttä ja lähentänyt ihmisiä, kun kiire ja matkustaminen on vähentynyt. Ilmanlaatu on parantunut maailmanlaajuisesti eritoten lentomatkustamisen vähentymisen, mutta myös autoilun vähentymisen myötä. Uusia innovaatioita tavoissa työskennellä ja tuottaa palveluja on syntynyt monella eri alalla. Toisaalta lisääntynyt etätyöskentely on konkretisoinut myös verkkoon liittyviä uhkia. Kotien Wifi-verkot ovat vaarassa, mikäli suojauksista ei ole huolehdittu ja käytössä on oletussalasanat. Vahva tunnistautuminen, vahvat salasanat, VPN-yhteyksien käyttö ja vain hyväksyttyjen laitekokoonpanojen käyttö lisäävät turvallisuutta. Huomioitava on myös sähköpostien välityksellä leviävät haitta- ja urkintaohjelmat. Erityisesti kiristyshaittaohjelmien uusi tuleminen on nähty pandemian seurauksena.

Monet tilaisuudet peruttiin helmikuun puolivälistä alkaen pandemian takia.
13.2.2020 tuli kuluneeksi 80 vuotta talvisodan päättymisestä. Tässä numerossa
saamme tutustua muutamaan talvi- ja jatkosodan aikaisen viestitoiminnan artikkeliin.

Turvallista ja tervettä kesää kaikille!

Päätoimittaja
Samuli Terämä

Viestimies 3/2019

Lehden pdf-versio
Sisällysluettelo
Sulje

Tässä numerossa

5 Pääkirjoitus: Tuulet puhaltaa…. mutta minne?
6 Viestimies kybertoimintaympäristössä
11 5G-aikakausi alkoi
15 5G-teknologia tuo nopeata datasiirtoa, suurta luotettavuutta ja pientä viivettä
21 Digitalisoinnin työkalupakki – Lohkoketjuteknologia ja Arvon internet
24 Merivoimien johtamisjärjestelmä 2025
26 Viestimiespäivillä Lylyssä 10.-11.8.2019
29 Analysaattori:Houston, meillä on tietokone!
31 Viestimies 50 vuotta sitten
32 Onnittelemme: Viestiupseeriyhdistyksen kunniajäsen
Olli Vuorio 100 vuotta.
34 Henkilöasiat

Pääkirjoitus
Sulje

Tuulet puhaltaa….mutta minne?

Mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos. Puolustusvoimien johto vaihtui elokuun alussa.
Uusi hallitus painii ensimmäisen budjettiriihensä kanssa. Valtion rahoituksen
painopisteet vaihtuvat hallituksien
myötä. Nämä ovat kuitenkin usein aikaan sidottuja muutoksia. Teknologian
muutos ruokkii itse itseään. Lisääntynyt
laskentateho luo mahdollisuuksia mallintaa asioita eri tavalla ja tehokkaammin lyhyemmässä ajassa. Laskentateho lisääntyy  jatkuvasti. Älypuhelimissa on nykyisin enemmän laskentatehoa kuin ensimmäisessä tietokoneessani vuodelta 1995, joka oli 486-prosessorilla varustettu PC. Siinä oli 385 Mt kovalevytilaa ja taisi olla huimat 512 Kt keskusmuistia. Sovelluskehitys ja lisääntynyt kapasiteetti ovat ajaneet
markkinat tilanteeseen, missä koko ajan tulee suoltaa uusia ja entistä innovatiivisempiä ohjelmia ulos kuluttajille. Haittapuolena lienee sovelluksien keskeneräisyys, joka vaatii jatkuvaa päivittämistä ja ”bugien” korjausta. Tämä luo mahdollisuuksia rikollisille elementeille
hyödyntää ohjelmissa ja järjestelmissä olevia aukkoja.

5G merkitsee todennäköisesti samaa kuin mobiilipuhelimien tulo markkinoille lankapuhelimen jälkeen. Tätä on luonnollisesti vaikea todentaa vielä tässä vaiheessa kehityskaarta. Tutkimukset ja visiot luonnehtivat, että 5G teknologialla toteutetut palvelut mahdollistavat täysin uudenlaisten tuotteiden kirjon. Tästä olemme saaneet lukea jo aiemmin lehden palstoilla. IoT eli Internet of Things luo verkkoja kaikkialle ja jokaiseen laitteeseen. Lisääntyvät verkot ja kehittyneemmät taajuudenhallinta teknologiat mahdollistavat yhä suuremmat tiedonsiirtonopeudet. Langattomuus on
tätä päivää, mutta mikä on huomista?

Vaikka langattomuus helpottaa ja mahdollistaa erilaisia asioita, ei se vielä
lähitulevaisuudessa tule korvaamaan langallista tiedonsiirtoa. Valokuituteknologia kehittyy siinä missä langattomat teknologiatkin. Puolustusvoimat on kehittämässä verkkotekniikoita ja kytkeytyvyyttä verkkoihin muun muassa PVLIVE-ohjelmassa. PVLIVE eli PuolustusVoimien LIityntä VErkko mahdollistaa yhä vaivattomamman liityntätavan. Uusi tapa vapauttaa henkilöstöä ”konffaamasta” ja automatisoi liityntä metodia. Tätä koestettiin esimerkiksi kevään Bold Quest 19.1 tapahtumassa onnistuneesti. Keväällä järjestetty, varsin mittava, testaus ja
todentamistapahtuma onnistui verkkoteknisesti loistavasti. Puolustusvoimat
rakensi yhdessä kumppaneiden kanssa kattavan ja iedonsiirtokapasiteetiltaan
riittävän verkon, jossa kaikki puolustushaarat ja aselajit kykenivät testaamaan
ja todentamaan omia järjestelmiään yhdessä kumppanimaiden kanssa.

Kansainvälinen kehitys ja yhteistoiminta edellyttää yhteen toimivia ja
sopivia johtamis- ja viestijärjestelmiä. Kansainvälisen yhteistyön merkitys ei tulevaisuudessa varmastikaan tule vähentymään. Yhteistyömuodot
voivat olla kahdenvälisiä tai monenvälisiä riippuen tarpeista ja joukoista
sekä järjestelmistä. Tätä kirjoittaessa EU-maiden puolustusministerit kokoontuvat Helsingissä pohtimaan yhteistyömahdollisuuksia. Siviili- ja
sotilasteknologiat ovat vuosi vuodelta lähentyneet toisiaan. Nykyisin uudet
teknologiset ratkaisut tulevat käyttöön ensin siviilipuolelle ja vasta sen jälkeen sotilaskäyttöön. Tulevaisuuden uusia puolustusyhteistyömahdollisuuksia ovat tekoäly, yleinen digitalisaatio ja Big Data eli datamassojen hyödyntäminen. Aika näyttää mihin yhteistyö vie ja mitä se mahdollistaa.

Merivoimat on tehnyt jo pitkään yhteistyötä mm. Ruotsin kanssa merellisen valvonnan saralla. Teknologinen kehitys ulottuu vahvasti kaikkiin puolustushaaroihin. Merivoimat siirtyy vahvasti 2020-luvulle Laivue 2020
-hankkeen myötä. Samaa on tekemässä ilmavoimat HX-hankkeen myötä.
Maavoimat on juuri saanut käyttöön M18-järjestelmän, jonka skaalautuvuus
ja ohjelmallinen päivittäminen ovat viimeisintä huutoa. Kehityksen kelkasta ei
voi jäädä pois tai muutoin potentiaaliset uhkatekijät ajavat ohi. Kyberulottuvuus on yhä uusia muotoja saava toimintaympäristö. Viestiupseeriyhdistyksen julkaisu Kyberajan viestitaktiikkaa pyrkii avaamaan tätä. Kehotankin kaikkia kiinnostuneita hankkimaan ja lukemaan
kyseisen kirjan. Lisäksi kannustan kaikkia lukijoita tarttumaan rohkeasti
ajankohtaisiin aiheisiin ja kirjoittamaan artikkeleita lehden palstoille. Tämä
mahdollistaa laaja-alaista keskustelua ja uusien näkökulmien esiin tuontia, joka johdattaa koko alaa eteenpäin.

Miellyttävää syksyn jatkoa lehden parissa.

Päätoimittaja

Arkisto

Viestimies 1/2016

Lehden pdf-versio
Sisällysluettelo
Sulje

Tässä numerossa
4  1. Pääkirjoitus, Digitalisaatio etenee
5  2. Pääkirjoitus, Mennyttä ja tulevaa
6   Viisumitoimintojen uudistamisella tehokkuutta ja turvallisuutta
11  Logistiikan johtamisen tuki
14  Yhteistyö kannattaa aina
– Puheenjohtajan ajatuksia Viestikiltojen liiton toiminnan kehittämisestä
18   Analysaattori: Älä usko lauluihin
20   Kenraalimajuri Ilkka Korkiamäen tervehdys
21   Prikaatikenraali Mikko Heiskanen aloitti Pääesikunnan         johtamisjärjestelmäpäällikkönä 1.1.2016
23   Johtamisjärjestelmäpäällikön tervehdys
24   Digitalisaatio puolustushallinnossa
27   Digitalisointi on hukkumaisillaan yleistämiseen
– tiikerinloikka voi kääntyä näpelöinniksi
30   Mobiiliviestinnän sukupolvet
35   Lyhyesti
37   Viestimies 50 vuotta sitten
38   Onnittelemme merkkipäivänä, Esko Rajahalme 75 vuotta
40   Henkilöasiat

Pääkirjoitus
Sulje

Tämän vuoden lehden toinen pääteema on digitalisaatio – eikä syyttä. Kyllähän kyseisellä rintamalla mennään aika moisia harppauksia jos ei päivittäin niin takuulla viikoittain eteenpäin. Hyvänä esimerkkinä käy tässä numerossa oleva esimerkki viisumilupapalveluiden siirtymisestä sähköiseen käsittelyyn. Omassa arjessakin digitalisaation eteneminen näkyy muun muassa siinä, että harvemmin sitä nykyään enää tulee kannettua käteistä
rahaa lompakossaan. Sama koskee matkalippuja, aika pitkälti nekin ovat
siirtyneet älykännyköihin ja tableteihin. Aikamoisena dinosauruksena sitä välillä itseään pitääkin, kun kaupan kassalla paperirahaa satunnaisesti tarjoaa, tai että lentokentän turvatarkastuksessa paperista koneeseen nousuasiakirjaa virkailijalle tyrkyttää. Televisiotkin alkavat kännyköiden tapaan olla optimoitu ihan muihin tarkoituksiin, kuin mihin ne aikoinaan kehitettiin. Pelonsekaisin tuntein tässä odottaakin ennustusten toteutumista
siitä, että kaikki digitaaliset laitteet ovat joskus siellä internetissä. Kuinkahan pihalla sitä itse sitten siinä mahtaakaan nuorempien sukupolvien näkökulmasta olla? Veikkaan, että aika pihalla.

Digitalisaatio etenee myös Puolustusvoimissa ja lehden lukijoillekin ainakin
terminä tutuksi tullut maapuolustuksen johtamisjärjestelmä M18 jatkaa kehittymistään. Testipenkissä Riihimäellä ollutta järjestelmää on jo usean vuoden ajan myös ”ulkoilutettu” täällä meillä Kajaanissa, ja iso osa loppukäyttäjiäkin on saatu järjestelmään tutustutettua. Joukkotuotanto kyseisellä järjestelmällä jatkuu Kajaanissa, ja ensi vuoden alusta
lähtien järjestelmän käyttöönotto todennäköisesti laajenee myös muihin Maavoimien joukko-osastoihin. Pitkälle on päästy ensimmäisistä ajatuksista ip-tiedonsiirto- ja ohjelmistoradiopohjaisesta taktisen tason  lohtamisjärjestelmästä. Tiedonsiirtoon liittyvien perustoimintojen
ollessa pääosin kunnossa, onkin kehittämisen painopiste tällä hetkellä
palveluissa ja sitä kautta loppukäyttäjien tukemisessa. Jo lakkautetun Viestirykmentin slogania lainatakseni ”Viesti vain perille vietynä ratkaisee”. Jatkossakaan ei viestimiehiä ja johtamisjärjestelmäalan ammattilaisia lämmitä, vaikka järjestelmä runkoverkko tai tiedonsiirtoalusta
toimisi kuinka moitteetta, jos loppukäyttäjälle ei saada tuotettua
oikea-aikaisesti niitä palveluita, joita hän kulloinkin tarvitsee. Tähän kietoutuu myös operaatio- ja kyberturvallisuus, jotka on samalla huomioitava,
kun järjestelmä koko maapuolustuksen joukoille aikanaan laajenee käyttöön:
liialliseen sinisilmäisyyteen ei ole jatkossakaan varaa.

Yhdistyksen puheenjohtaja vaihtui vuoden vaihteessa. Päätoimittajana
haluaisin tässä vaiheessa kiittää pitkäaikaista puheenjohtajaa, eversti Eero Valkolaa kaikesta siitä tuesta, jota lehden näkökulmasta olemme saaneet. Samalla menestystä vaativiin Maavoimien viestitarkastajan
tehtäviin. Haluaisin toimituksen puolesta onnitella myös uutta
puheenjohtajaamme, Jussi Liesiötä valinnastasi hienoon tehtävään. Onnea
ja menestystä samalla yhdistyksen kipparointiin, uskon yhteistyön yhdistyksen johdon ja lehden välillä jatkuvan yhtä hedelmällisenä kuin aikaisemminkin. Lehden entisellä päätoimittajalla, everstiluutnantti Jukka-Pekka Virtasella on toimialamme yhdistysten ja vapaaehtoistoiminnan
kehittämiseen liittyen tässä numerossa erittäin hyvä ja ajatuksia
herättävä artikkeli. Olen omankin kantani tuonut jo aikaisemminkin esille
siitä, että olemme aivan liian pieni maa ja toimiala useita ”samoilla huudeilla”
toimivia yhdistyksiä erillään pitämään ja kehittämään. Yhteistyöllä on varmasti  tässäkin asiassa voimansa, ja syvälliselle sellaiselle on nähdäkseni jatkossakin tarvetta. Ainakin jos toimialamme järjestöjen ”ukkoutuminen” halutaan pysäyttää ja elinvoimaisuus jatkossakin varmistaa.

Lehden 70. juhlavuosi on samalla vauhdikkaasti käynnissä. Vuoden
toinen numero tulee sitten muistin virkistykseksi olemaan varsinainen
lehden juhlajulkaisu. Siihen liittyen olemme toimituksessa avoimia kaikille
hyville ehdotuksille teemaan liittyvistä artikkeleista ja näkökulmista. Peruskäsikirjoitus toisesta numerosta on jo toki olemassa, mutta täydentävälle materiaalille on varmasti vielä tilaa. Juhlanumerosta lähtien loppuvuoden ajan on myös tarkoitus perinteinen Viestimies 50 vuotta sitten -osio toimittaa Viestimies 70 vuotta sitten –teemalla. Ja juhlathan jatkuu sitten ensi vuonna, kun Suomi täyttää 100 vuotta ja vuonna 2018 Puolustusvoimat sekä viestiaselaji sen mukana myös samaiset kunnioitettavat ikävuodet. Ideoita näiden vuosien sopivasta huomioimisesta lehden sivuilla otetaan jo samalla myös vastaan. Lopuksi haluan toivottaa kaikille antoisia lukuhetkiä tämän vuoden lehden numeroiden ja niiden sisältämän
monipuolisen sisällön parissa.
Tero Palokangas
Päätoimittaja

Viestimies 2/2016

Lehden pdf-versio
Sisällysluettelo
Sulje

5  Pääkirjoitus: Seitsemän vuosikymmenen urakka
6  Matkalla tulevaisuuteen – älykkäiden digitaalisten teknologioiden
hyödyntäminen mahdollistaa toimintatapojen uudistamisen
10  Päätoimittajien mietteitä Viestimies-lehden teosta
13  Sotilas- ja siviiliteknologian eroista – Mitä seuraa sodankäynnin
perusominaisuuksista? Osa 1
18  Muistoja Viestimies-lehden tehtävistä
20  Analysaattori
22  Muistoja Viestimies-lehden tehtävistä
23  Matkaviestinnän viides sukupolvi
27  90-vuotias Sähköinsinööriliitto juhli: Katse tiukasti tulevaisuudessa
32  Viestimiehen toimitussihteerinä 1978 – 80
34  Kansanedustajien arvioita kyberturvallisuudesta
35  Museo Militariassa jääkäri- ja viestihistoriaan liittyviä uusia näyttelyitä
36  Viestimies 50 vuotta sitten
37  Onnittelemme merkkipäivänä: Insmaj Tapio Teittinen 60 vuotta
38  Henkilöasiat
40  In memoriam Martti Tiuri
40  In memoriam Ossi Seppi
41  Viestiupseeriyhdityksen kevätkokous Suomenlinnassa

Pääkirjoitus
Sulje

4.6.1946 näki päivänvalonsa Viestimies-lehden ensimmäinen näytenumero. Lehti oli vain 13-sivuinen ja huonolle paperille painettu moniste, mutta siitä käynnistyi katkeamaton lehdenteon perinne Viestiupseeriyhdistyksen
piirissä. Nyt käsissänne oleva lehti on järjestysnumeroltaan
282. numero. Kyseiset lehdet sisältävät merkittävän määrän viestiupseereiden
ja sähköisen viestinnän eri ammattilaisten mielenkiintoisia ja oman aikansa
näköisiä kirjoituksia. Nyt juhlavuoden kunniaksi kaikki tähän asti toimitetut
numerot on saatettu myös ajanmukaisesti sähköiseen muotoon. Jatkossa onkin muun muassa historian tutkijoiden tai muuten lehden toiminnasta eri aikoina kiinnostuneiden mahdollista tutustua kaikkeen tähän asti tuotettuun sisältöön.
Viestimies-lehteä on vuosien saatossa talkoilla tai pienen korvauksen tukemana pääsääntöisesti toimitettu harrastelijavoimin. Kovalla työllä, tahdolla ja sitoutumisella tekemiseen on lehti saatu kuitenkin pidettyä hengissä ja samalla elämään myös ajassaan. Tästä nöyrä ja lämmin kiitos kaikille kaukonäköisille ja ammattitaitoisille päätoimittajille,  toimitussihteereille sekä muille lehden toimitukseen osallistuneille henkilöille. Lisäksi kiitos lehden toimintaa ohjanneille
arvovaltaisille toimituskunnille, kaikille ansioituneille artikkelien kirjoittajille
sekä elintärkeille mainostajille. Ilman teidän kaikkien osallistumista
ja tukea ei lehden toiminnan turvaaminen seitsemän vuosikymmenen ajan olisi ollut mahdollista. Nöyrä kiitos teille kaikille!
Viestimies-lehti on aina ollut jäsenistönsä näköinen julkaisu. Lehden teemoittelu ja artikkelivalinnat on pyritty pitämään sellaisina, että ne puhuttelisivat ainakin pääosaa lukijakunnasta. Toisaalta taas pääosa lehden sisällöstä on myös aina kummunnut jäsenistöstä, niin sotilaallisen viestitoiminnan kuin sähköisen viestinnän eri osa-alueilta. Lehti elää ammattimaisesti kirjoitetuista artikkeleista, ja siihen toivoisin näin
juhlankin keskellä lukijakunnalta tukea. Totuus on nykyäänkin se, että pääosa
materiaalista perustuu päätoimittajan toteuttamaan artikkeleiden ”metsästykseen”, jossa toki huomioidaan lehden vuositeemat sekä toimituskunnan antama ohjaus lehden pääpiirteisestä sisällöstä. Toivoisin jatkossa yhdistyksen jäsenistöltä entistä aktiivisempaa otetta yhteisen lehtemme toimittamisen mahdollistamisessa omien, ammattitaitoisten
artikkeleidenne muodossa.
Lehden taloudellinen tilanne on ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan
vaikea. Kaukana ovat ne ajat, että lehti olisi pystynyt mainosmyyntituloillaan
koko toimintansa rahoittamaan. Onneksi lehti on, ainakin toistaiseksi, koettu
Viestiupseeriyhdistyksen jäsenistön piirissä hyödykkeeksi, jota kannattaa
myös osittain vuotuisella jäsenmaksulla rahoittaa. Toivottavasti näin on
jatkossakin. Yhdistyksen jäsenet ovat jatkossakin lehden tärkein kohderyhmä,
joiden tyytyväisyys sen sisältöön on kaikki kaikessa ja olemassaolon
edellytys. Samalla kannustaisin jäsenistöä myös käyttämään mahdollisia
suhteitaan ja kontaktejaan mahdollisiin yhteistyökumppaneihin. Niiden avulla
on jatkossakin mahdollista julkaista yhteistä lehteämme ilman, että tarvitse
alkaa miettimään lehden laadun tietoista heikentämistä tai jäsenmaksuosuuden entistä isompaa satsaamista julkaisutoimintaan.
Lehden tulevaisuuden näkymät ovat nähdäkseni taloudellisista haasteista
huolimatta kuitenkin valoisat. Elämmehän muun muassa digitalisaation
ja kyberturvallisuuden kulta-aikaa. Yhdistyksemme ja sen jäsenkunnan
edustamilla toimialoilla onkin menossa sen verran kova ”buumi”, että siitä
lehtemme tulee jatkossakin varmasti hyötymään. Puhuin aikaisemmin myös
ajassa elämisestä, ja tällä hetkellä se näkyy jo aikaisemmin mainitussa lehden
kaikkien numeroiden siirtämisessä sähköiseen muotoon. Lisäksi tästä numerosta lähtien lehtemme siirtyy myös sähköiselle julkaisualustalle osoitteessa www.viestimies.fi. Toivonkin, että mahdollisimman moni käy uuteen julkaisualustaan tutustumassa ja antaa siitä palautteensa. Vain siten saadaan lehti elämään jatkossakin ajassa ja jäsenistönsä näköisenä. Samalla lämmin kiitos sähköiselle julkaisualustalle siirtymisen mahdollistaneelle Urlus-säätiölle sekä teknisestä toteutuksesta vastanneelle Wode medialle.
Lopuksi haluan lausua kohdennetut, lämpimät kiitokset nykyiselle ”esikunnalle” eli lehden toimitukselle ja pysyville avustajille. Ilman Kyöstiä,
Markusta, Marttia, Tarjaa, Veli-Mattia, Pasia ja Sakaria, ei lehden toimittaminen olisi mitenkään ollut nykyisellään mahdollista. Erityiskiitoksen haluan osoittaa lehden pitkäaikaiselle toimitussihteerille Kyöstille, joka on vuodesta 1986 vastannut siitä, että lehti saadaan ajallaan taitettua ja painotalolle halutun laisena toimitettua. Puhutaan siis käsissänne oleva lehti huomioiden 118 numerosta: aivan käsittämätön suoritus!
Lopuksi haluan toivottaa kaikille lehden lukijoille aurinkoista kesää. Ladataan
yhdessä akkuja, kun niiden lataamisen aika koittaa. Griinit vihertävät jo.

Tero Palokangas

Viestimies 3/2016

Lehden pdf-versio
Sisällysluettelo
Sulje

5   Pääkirjoitus: Maratonia juoksemassa
6   Asevelvollisten informaatioprojekti
9   Sotilas- ja siviiliteknologian eroista, systeeminen tarkastelu, osa 2
13  Kyberturvallisuuden tason arviointi pk-yrityksissä
16  Analysaattori: Peliä ja politiikkaa
18  Kyberin jäljillä
22 Johtamisjärjestelmien kansainvälinen yhteensopivuus Puolustusvoimien ja
teollisuuden yhteistyöllä
26  Kiveen hakattua viestihistoriaa
30  Viestimies-lehti miehen ikään
32  Maanpuolustuslehtien tulevaisuus digitalisoituvassa maailmassa
34  Viestimies 70 vuotta sitten
35  Henkilöasiat
36  Onnittelemme: Everstiluutnantti Jukka-Pekka Virtanen 50 vuotta

Pääkirjoitus
Sulje

Kainuun prikaati toimii nyt viidettä vuotta maapuolustuksen uuden johtamisjärjestelmän M18 käyttöönotosta ja kenttätestauksesta
vastaavana tahona. Tehtävä on mielenkiintoinen kunniaasia,
ollaanhan taktisen tasan viestitoiminta uudistamassa
Maavoimissa tietyiltä osiltaan lähes täysin. Pitkän matkan juoksussa on
harjoittelulla, energiatankkauksella sekä suorituksen aikaisella vauhdin
jaolla ja toimintakyvyn ylläpidolla lopputuloksen kannalta iso merkitys.
Uuden järjestelmän testaaminen ja kehittäminen samalla varusmiehiä
ja reserviläisiä kouluttaen on ollut prikaatille ja etenkin sen nykyisin
johtamalleni Pohjois-Suomen viestipataljoonalle merkittävä
fyysisten ja henkisten voimien koetus. Normaalisti maratonia juostaessa
jaksamista ja voimien jakamista helpottaa tieto siitä, kuinka pitkään
on juostu ja montako kilometriä on vielä edessä. M18-käyttöönoton osalta
tällaista tietoa ei ole tarkalleen ollut käytettävissä: välillä on tuntunut, että
loppusuora ei aukea koskaan. Nyt tuo maali on kuitenkin näkyvissä, ja
maavoimien esikunnan määrätietoisessa ohjauksessa olemme siirtyneet tuota
loppusuoraa juoksemaan. Kainuun prikaatissa tämä on otettu tyydytyksellä
vastaan, sillä se on helpottanut vielä viimeisten käytössä olevien
energiavarastojen inventointia ja jakamista loppusuoran eri koitoksia
varten.
Ensi vuosi on historiallinen, sillä silloin maavoimien joukko-osastot siirtyvät
vaiheittain käyttöönottamaan uutta M18-johtamisjärjestelmää. Järjestelmä
onkin harjoituskokemustemme perusteella saavuttanut sellaisen
kypsyysasteen ja luotettavuuden, että sitä voidaan huoletta lähteä
”ulkoiluttamaan” myös Kainuun ulkopuolella. Paljonhan toki
on vielä keskeneräistä, mutta kuten nykyaikainen siviilipuolen
johtamisjärjestelmäkin, on M18 ohjelmistopohjainen useasta eri
laiteperheestä ja sovelluksesta muodostuva kokonaisuus, joka
päivittyy ja kehittyy koko ajan. Siinä onkin merkittävä haaste viesti- ja
johtamisjärjestelmäalan osaamiselle ja sen ylläpitämiselle. Kaukana ovat
ne ajat, että kouluttajan huoneessa pystyit ottamaan kainaloosi
tutun ja turvallisen, useita vuosia käytetyn oppaan ja sen turvin lähteä
kouluttamaan. Kokemustemme mukaan nykyaikainen johtamisjärjestelmä ei
myöskään enää ole sellainen, jonka jokaisen osa-alueen, tekniikan ja
sovelluksen ominaisuudet viesti- ja johtamisjärjestelmäalan henkilöstö
voisi osata. Järjestelmän yleisten toimintaperiaatteiden tuntemus on
mahdollista saavuttaa, mutta todelliseen syväoppimiseen ja kärkiosaajana
toimimiseen edellytetään nyt ja jatkossa yhä enemmän erikoistumista.
Maratonista puheen ollen kulunut kesä onkin ollut oikea
penkkiurheilijan unelma tai sitten painajainen jalkapallon Euroopan
mestaruuskilpailuineen ja Rion kesäolympialaisineen. Näkökulma
on riippunut siitä, kuuluuko penkkiurheilijoiden enemmistöön
ja onko esimerkiksi olympialaisten aikaan ollut lomilla vai töissä.
Jälkimmäisessä tapauksessa en ainakaan itse kyennyt löytämään
menestyksen kaavaa aamuyön tunteihin ajoittuneiden lähetysten seuraamiseksi. Onneksi oman suosikkilajini, golfin
lähetykset tulivat sentään parhaaseen katseluaikaan. Toisena jälleen
kerran koukuttava lajina mieleen jäi eri ammunnat ja etenkin niiden
uudistuneet finaalikilpailut. Harmi vaan, että suomalaismenestys jäi jälleen
kerran osin aika vaatimattomaksi. Aina voidaan tietenkin vedota
kansakuntamme pienuuteen, mutta kyllähän muut pohjoismaat osaltaan
taas näyttivät, että pienelläkin maalla on menestymismahdollisuuksia. Kysymys ehkä onkin rajallisista resursseista ja niiden optimaalisesta kohdentamisesta. Ehkäpä näistäkin kisoista taas opittiin jotain jatkon ja suomalaisen huippuurheilun kehittämisen kannalta:
Tokiossa tärähtää!
Lehden 70-vuotisjuhlat saatiin menneenä kesänä asianmukaisesti
juhlittua. Kiitos vielä kaikille tapahtumien järjestelyihin sekä itse
juhlaan osallistuneille tahoille: teitte osaltanne päivästä ikimuistoisen.
Tästä on hyvä jatkaa matkaa kohti seuraavia juhlia eli ensin Suomen
ja sen jälkeen Puolustusvoimien ja samalla viestiaselajin 100-vuotisjuhlia.
Hienoa, että jatkossakin riittää juhlia ja juhlimisen aiheita muuten osin
synkkään ja harmaaseen arkeen. Aurinkoista syksyn jatkoa koko
lukijakunnalle, tästä se Joulun ja uuden vuoden odotus jälleen kerran
käynnistyy.

Tero Palokangas

Viestimies 4/2016

Lehden pdf-versio
Sisällysluettelo
Sulje

Tässä numerossa

5 Pääkirjoitus: Taktiikkaa tekniikan ehdoilla vai päinvastoin?

6 Johtamisjärjestelmäalan osaamisen kehittäminen – toimialan vastaus tulevaisuuden haasteisiin.

11 “Harkitsemme toistaiseksi sopivampana odottaa”, – Ilmavalvontatutkien aiheuttamat televisiohäiriöt ja niiden selvittäminen 1970 – 80 -luvuilla.

15 Kyberturvallisuuden harjoittelu on tulevaisuuden selkäranka.

17 Analysaattori: Hullut päivät.

19 5G:n tietoturvallisuus.

23 Maapuolustuksen johtamisjärjestelmän M18 taktiikan ja toimintatapojen kehittäminen.

28 Pohjois-Suomen viestipataljoonan uuden perinnelipun naulaus.

30 Viestiupseeriyhdistyksen syyskokous.

32 Vuoden viestiupseeri: kapteeni Kalle Hyvönen.

33 Viestimies 50 vuotta sitten.

34 Henkilöasiat.

35 Onnittelemme merkkipäivänä: Veli Honkola 80 vuotta.

37 Museo Militariassa kaksi uutta vaihtuvaa näyttelyä ja vuoden 2017 valmistelua.

39 Vuonna 2016 myönnetyt viestiristit.

40 Viestiupseeriyhdistys tiedottaa.

Pääkirjoitus
Sulje

Taktiikkaa tekniikan ehdoilla vai päinvastoin

Otsikon mukaista kysymystä on viime aikoina päästy miettimään Maavoimissa vuosien jälkeen taas aikaisempaa enemmän. Onhan uusi, uljas maapuolustuksen johtamisjärjestelmä M18 saavuttanut sellaisen teknisen kypsyyden, että sen täysipainoinen, tavoitetilan mukainen käyttövalmius alkaa päivä päivältä lähestyä. Ensi vuonna toki vielä kehitetään uutta konfiguraatiota, jonka kenttätestausta Kainuun prikaatissa jatketaan entiseen malliin ”napsu” muita Maavoimien joukkoja edellä. Samanaikaisesti pääosa muista Maavoimien joukko-osastoista lähtee täydellä teholla mukaan ”M18-junaan” ottamalla käyttöön tähän mennessä jo valmiiksi kenttätestatun kehitysversion. Viime aikoina onkin ollut tarpeen tutkia hankkeen alkuvaiheissa esitettyjä vaatimuksia sekä tehtyjä alustavia suunnitelmia siitä, miten M18-johtamisjärjestelmällä varustetun joukon tulisi järjestelmää käyttää. Onkin tiivistyvällä tahdilla puhuttu yhä enemmän viesti- ja/tai johtamisjärjestelmätaktiikasta, joka näin viestiupseerina lämmittää mieltä: onhan kyse kuitenkin ammattitaitomme ytimestä. Siitähän meille lopunperin maksetaan!
Otsikon mukaista ”muna vai kana” –tyylistä pohdintaa, osin jopa väittelyä, on käyty viestiupseereiden keskuudessa säännöllisesti. Osa on ollut vahvasti sitä mieltä, että tekniikan ei pidä sanella sitä, mitä meidän olisi tarve sotajoukkona eri vaiheissa kyetä tekemään. Toisaalta taas osa on aina argumentoinut teknologia-lähtöisesti ja lähtenyt siitä, että toiminta sovitetaan sen mukaisesti, mitä käytössä oleva järjestelmä kulloinkin mahdollistaa. Molemmissa näkökulmissa on puolensa, ja esimerkiksi M18-johtamisjärjestelmän kehittämisen osalta niitä molempia on noudatettu. Hankkeen alkuvaiheessahan on asetettu tiettyihin taustalla vaikuttaneisiin operatiivis-taktisiin vaatimuksiin ja muihin reunaehtoihin suhteutettuna merkittävä määrä kehittämistä ohjanneita operatiivisia vaatimuksia sekä muita käyttäjävaatimuksia. Niiden pohjaltahan on sitten pyritty valitsemaan teknisiä ratkaisuja, joilla asetettuihin vaatimuksiin parhaalla mahdollisella tavalla päästäisiin. Haasteena vaan on eritasoisten kehittämistä ohjaavien operatiivisten vaatimusten ja toisaalta teknisten mahdollisuuksien/rajoitusten dynaamisuus: kumpaakaan näkökulmaa ei voi riittävän hyvin ennustaa ja siten koko hankkeen ajaksi ”pysyväksi vastaukseksi” lukita.
Nykyaikainen iteratiivinen johtamisjärjestelmien kehittäminen on mitä suurimmissa määrin jatkuvaa vuoropuhelua taktisten vaatimusten sekä teknisten mahdollisuuksien ja rajoitteiden välillä. Teknisesti M18-järjestelmään tehdyt valinnat ovat olleet kauaskantoisen uskaliaita ja innovatiivisia, esimerkkeinä ohjelmistoradion kansallinen tuotteistaminen sekä koko sanomanvälitysjärjestelmän uudistaminen. Tämä onkin luonnollisesti tarkoittanut sitä, että aikoinaan asetettuja oletuksia teknologian suorituskyvystä ja samalla päätöksiä tarvittavasta laite- ja ohjelmistokonohjelmistokonfiguraatiosta on jouduttu säännöllisesti päivittämään. Tämähän ei pelkästään tarkoita sitä, että aikoinaan asetetuista vaatimuksista olisi jouduttu pelkästään tinkimään, päinvastoin. Paljon on matkan varrella löydetty myös uusia tekniikan mahdollistamia toiminnallisuuksia, joista aikoinaan suunnittelupöydän äärellä ei kukaan olisi aikoinaan osannut edes kuvitella ja toivoa. Joka tapauksessa ollaan yhä enemmän siinä vaiheessa, että tilaa taktiselle ajattelulle on tarjolla: tervetuloa kaikki talkoisiin mukaan!
Tätä pääkirjoitusta kirjoitettaessa on Yhdysvallat valinnut itselleen seuraavaksi presidentiksi liikemies Donald Trumpin. Kukapa olisi uskonut vuoden takaisiin lähtökohtiin verrattuna. On sanottu, että valinta kertoisi osaltaan paljon kansasta. Toisaalta se kertoo varmaan myös halusta saada muutosta aikaan: ei aivan uusi ja ainutkertainen ilmiö Suomessakaan. Kovin sovitteleviahan nuo Trumpin vaalin jälkeiset esiintymiset ovat olleet: nähtäväksi jää, mitä kaikkia vaalikampanjassa luvattuja aika radikaalejakin muutoksia lopunperin toimeenpannaan. Vuosi lähenee loppuaan ja sitä kautta nurkan takana on taas uusi vuosi lehden toimittamisessa. Palataan vuoden 2017 ensimmäisessä lehdessä tarkemmin ensi vuoden kujeisiin. Lämmin kiitos kaikille tänä 70-vuotisjuhlavuonna toimintaamme tavalla tai toisella tukeneista tahoista.

Rauhallista joulun aikaa sekä entistäkin parempaa vuotta 2017!

Tero Palokangas

Viestimies-lehden päätoimittaja

Viestimies 1/2017

Lehden pdf-versio
Sisällysluettelo
Sulje

Tässä numerossa

4 Pääkirjoitus: Tutkimus mahdollistajana

6 Ketterät kehitysohjelmat vauhdittavat digitalisaatiota

10 Maanpuolustuskorkeakoulu arjen johtamismallin kehittäjänä

14 Kokeillaan arkea – uusia tuulia johtamisjärjestelmien

tutkimuksessa

20 Vain toiminnan kiinnostavuus on ratkaisevaa

24 Analysaattori:Askel eteen, kaksi taakse

26 Konseptien kehittäminen – miksi se on tärkeää viestimiehille?

30 Pitkäjänteinen ohjelmistoradiotutkimus pohjatyönä M18-tiedonsiirrolle

34 Quincy Wright – malli: Postmoderni sodankäynti globaalina ja viidentenä sodankäynnin megavaiheena

38 V2V – Ajoneuvojen välinen liikennöinti

42 Lyhyesti

43 Lehden henkilötoimittaja vaihtui

44 Viestimies 50 vuotta sitten

45 Henkilöasiat

Pääkirjoitus
Sulje

Pääkirjoitus, Viestimies 1/2017

Tutkimus mahdollistajana

Uusien ratkaisuiden etsiminen on keskeinen jokaisen itseään kunnioittavan ja aktiivisesti kehittävän toimijan merkki. Taloudellisesti heikkoina aikoina ja eritasoisten organisaatiouudistusten yhteydessä tutkimus- ja kehittämistoiminta on syystä taikka toisesta monesti ollut kuitenkin ensimmäisenä niin sanotusti ”liipaisimella”. Inhimillisesti ajateltuna tämä on ymmärrettävää siinä mielessä, että juuri käsillä olevaan operatiiviseen toimintaan puuttuminen ja toiminnan tason laskeminen olisi varmasti tietyiltä osin vaikeaa ja osin ”kipeitäkin” päätöksiä vaativaa. Sen sijaan osin jalat irti maassa olevan tutkimus- ja kehittämistoiminnan alasajaminen tai tason laskeminen saattaakin äkkiseltään vaikuttaa kivuttomimmalta vaihtoehdolta. Valitettavasti vaan näissä tapauksissa mitä suurimmalla todennäköisyydellä on samalla sahattu oksaa jolla istutaan poikki: pitkässä juoksussa tutkimus- ja kehittämistoimintaan satsaaminen on edellytys toiminnan tason ylläpitämiselle ja omassa bisneksessä pärjäämiselle.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaa on kiistatta toisaalta eri tasoilla ehkä vaivannut aina viime vuosiin asti tietynlainen eristäytyminen operatiivisesta toiminnasta. Tällöin onkin ehkä välillä ollut vaikeaa nähdä suoria hyötyjä useita vuosia sitten aloitetuille tutkimusprojekteille, jotka ovat ajautunet ”tutkimusta tutkimuksen vuoksi” –tilaan. Tietyiltä osin operatiivisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan tiukempi yhteen sovittaminen onkin ehkä vastaus kustannustehokkuuden kanssa kamppailevien organisaatioiden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn varmistamisessa myös tulevaisuudessa. Johtamisjärjestelmäalalla eräs konkreettinen tapa tutkimus- ja kehittämistoimintaan satsattujen resurssien takaisinsaamisen varmistamisessa on ollut siirtyminen yhä enemmän ”ketterien” tutkimus- ja kehittämisohjelmien hyödyntämiseen. Samoin resurssien tehokkaampi yhdisyhdistäminen eri toimijoiden kesken sekä jo muilla aloilla testattujen hyväksi havaittujen ratkaisuiden hyödyntäminen ja sovittaminen omaan toimintaan ovat alati merkitystään lisänneitä näkökulmia.

Laadukkaalla akateemisella tutkimuksella on edelleen oma tärkeä merkityksensä, mutta lisäksi toteuttavalla ”pragmaattisemmalla” soveltavalla tutkimuksella on varmistettavissa tutkimustulosten hyödynnettävyys operatiivisen toimintaan aikoinaan käynnistettyjen tutkimusprojektien osalta. Tämä on huomattu myös Puolustusvoimissa ja edellä mainitut näkökulmat ovat vahvasti esillä johtamisjärjestelmien nykyisessä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Tässä lehdessä esitellään Puolustusvoimissa käynnissä olevia erityyppisiä tutkimushankkeita sekä niiden alustavia tuloksia. Kokonaisuuden ideoinnissa sekä artikkeleiden kokoamisessa auttoi omalla merkittävällä panoksellaan Teemu Metsola Puolustusvoimin tutkimuslaitokselta, jolle lämmin kiitos tuesta ja vaivannäöstä. Tämän numeron käsikirjoitettua sisältöä täydentävät hienosti Jukka-Pekka Virtasen, Sakari Ahvenaisen ja Jyrki Penttisen artikkelit sekä lehden tutut vakio-osuudet.

Mika Hyytiäisen sekä Mika Latikan ja Masi Montosen artikkelit käsittelevät arjessa käytössä olevien johtamisjärjestelmäratkaisuiden perus- ja soveltavaa tutkimusta sekä niiden tarjoamien mahdollisuuksien sovittamista Puolustusvoimien toimintakenttään ja viestintätarpeisiin. Seppo Vainio puolestaan kirjoittaa siitä, miksi viesti- ja johtamisjärjestelmäalan ihmisten on syytä olla mukana tutkimus- ja kehittämishankkeissa niiden alusta lähtien. Valtteri Vuorisalo tuo tutkimusnäkökulmaan yritysmaailman näkökulman, jossa korostuu muun muassa ketterien kehitysprojektien hyödyntäminen perinteisten kehitysmallien sijaan. Heikki Rantanen ja Sami Peltotalo puolestaan kirjoittavat tiedonsiirron tutkimuksesta, joka on ollut merkittävässä roolissa kehitettäessä tämänkin lehden sivuilla jo aikaisemmin useampaan otteeseen esiteltyä maavoimien uutta M18-johtamisjärjestelmää ja siihen valikoituneita tiedonsiirtoratkaisuja.

Tämän lehden tutkimus-teemasta on tarkoitus jatkaa 72. vuosikertamme lopuissa numeroissa ainakin digitaalisuuden, tekniikan murroksen ja kyberturvallisuuden eri tulokulmilla. Vuoden vaihteessa vaihtuivat lehden henkilötoimittaja ja sihteeri. Haluankin toivottaa Liitolan Janin ja Reinin Harrin lämpimästi tervetulleeksi lehden toimintaan mukaan. Samalla nöyrä ja lämmin kiitos Töhösen Markukselle ja Ahon Martille lehden eteen tekemästänne upeasta työstä. Lopuksi haluan toivottaa hyvää Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta kaikille lukijoille!

Tero Palokangas

Viestimies-lehden päätoimittaja

Viestimies 2/2017

Lehden pdf-versio
Sisällysluettelo
Sulje

Tässä numerossa:

Pääkirjoitus:

Puolustuskykyä turvataan kaikissa toimintaympäristöissä
Päätoimittaja
Tero Palokangas

Kyberturvallisuuden kehittyminen

Teksti: Martti Lehto
Kuvat: Darba, Martti Lehto ja Puolustusvoimat

Mirai-haittaohjelmalla totoeutetut hajautetut palvelunestohyökkäykset

Teksti: Janne Kastepohja

Nykypäivän kyberuhat ja niiltä suojautuminen

Teksti: Kim Westerlund
Kuvat: Nixu Oyj

Viestisotaa Rukajärvellä

Teksti: Martti Susitaival ja Tapio Teittinen
Kuvat: SA-kuva, Kansallisarkisto ja K Helokosken kokoelma

Analysaattori: FAQ

Tavoitteena iskunkestävä yhteiskunta

Teksti ja kuvat: Ilkka Meriläinen

Kyberturvallisuuden sensorikyvyn kehittäminen

Teksti: Tero Kokkonen
Kuvat: JYVSECTEC

Quincy Wright- malli: Postmoderni sodankäynti globaalina ja viidentenä sodankäynnin megavaiheena, osa 2/3

Teksti ja kuvat: Sakari Ahvenainen

Viestiupseeriyhdistyksen kevätkokous Hämeenlinnassa

Teksti: Harri Reini
Kuvat: Harri Reini ja Antti Nieminen

Viestimies 50 vuotta sitten

Onnittelemme: Pertti Virtanen 70 vuotta

Henkilöasiat

Paikallispuolustuksen johtaminen -seminaari (ilmoitus)

Kansikuva:Viestimies kirkasjohtolinjaa vetämässä 13.8.1941.
Kuva: SA-kuva

Pääkirjoitus
Sulje

Pääkirjoitus, Viestimies 2/2017

Puolustuskykyä turvataan kaikissa toimintaympäristöissä

Valtioneuvoston esitys puolustusselonteoksi saatiin käsiteltyä ja hyväksyttyä. Asiakirja on erittäin kattavasti valmisteltu ja hyvin tiiviiseen kokonaisuuteen on saatu mahdutettua kaikki keskeiset maanpuolustuksen kehittämiseen liittyvät osakokonaisuudet. Näiltä osin selonteon historiallinen eriyttäminen turvallisuuspoliittisesta selonteosta puolsi varmastikin paikkansa. Selonteko antaa hyvän pohjan Puolustusvoimien systemaattiselle kehittämiselle pitkälle tulevaisuuteen. Laajalla parlamentaarisella käsittelyllä samalla varmistettiin linjausten jatkuminen erilaisissa tulevaisuuden poliittisissa mielipideilmastoissa. Riittävän pitkälle tähtäävillä selonteoilla varmistetaan jatkossakin maanpuolustuksen pitkäjänteinen kehittäminen.

Selonteossa nostetaan myös paikallispuolustuksen tarpeet asianmukaisesti esille. Minulla oli mahdollisuus osallistua maaliskuussa Oulussa Kainuun prikaatin johtamaan paikallispuolustusharjoitukseen (Oulu17). Harjoituksessa oli aistittavissa eri turvallisuus- ja paikallisviranomaisten yhteinen tahtotila hybridiuhkamaisiin tilannekehityksiin vastaamiseksi. Hienoa oli nähdä se kehitystyö, mitä eri toimijat aivan viime vuosina ovat tehneet yhteiskuntamme kriisinsietokyvyn ja toiminnan jatkuvuuden turvaamisen kehittämiseksi. Osin näiden asioiden ympärillä oltiin myös yhdistyksemme kevään ajankohtaisseminaarissa, josta viestikadettien ansiokas artikkeli tämän lehden sivuilla. Lisää herkkua on sitten tarjolla syyskuussa A.R. Saarmaan päivänä, jolloin Riihimäellä järjestetään erityinen paikallispuolustukseen ja sen johtamisen problematiikkaan keskittyvä seminaari. Tapahtumaan tarjotaan osallistumismahdollisuus myös videoneuvotteluna ympäri maata Puolustusvoimien eri toitoimipisteiden tukemana. Paikallispuolustuksen ja yleisesti koko yhteiskunnan toiminnan jatkuvuuden turvaamisen johtamisessa ajantasaisine tilannekuvineen riittää meillä kaikilla jatkossakin töitä.

Hiihtokansaa hellittiin maaliskuussa erinomaisesti Lahdessa järjestetyillä maailmanmestaruuskilpailuilla. Itselläkin oli mahdollisuus yhden päivän verran päästä nauttimaan kisatunnelmasta. Täytyy sanoa, että kyllä oli järjestäjät kyenneet loihtimaan upeat kansainvälisen tasot hiihtokarnevaalit. Oman vierailun kruunasi Iivo Niskasen palkintojenjako Lahden torilla ja Maamme-laulu: tippa oli kieltämättä linssissä. Kiitosta saaneista kisajärjestelyistä sekä pitkästä aikaa saavutetusta urheilullisesta menestyksestä on syytä osata ulosmitata kaikki positiiviset yhteiskunnalliset vaikutukset. Tähän kun lisätään talouden varovaisen positiiviset ennusmerkit, niin eihän tästä ole Suomen 100-vuotisjuhlankin kunniaksi jälleen kerran kuin yksi suunta: ylöspäin!

Käsissänne olevan numeron teemana on kyberturvallisuus: pitkälti yhteiskunnan toiminnan jatkuvuuden turvaamisen näkökulmasta tarkasteltuna. Digitaalisuuteen liittyvien osakokonaisuuksien ympärillä pyöritään todennäköisesti myös loppuvuoden numeroissa. Toivotan kaikille lehden lukijoille aurinkoista ja samalla vähälumista kesää!

Tero Palokangas

Viestimies-lehden päätoimittaja

Viestimies 3/2017

Lehden pdf-versio
Sisällysluettelo
Sulje

Pääkirjoitus:

Kesä ja kärpäset
Päätoimittaja Tero Palokangas

Autonomiset järjestelmät muuttavat sodankäyntiä

Teksti: Jyri Kosola Kuvat: Jyri Kosola ja eri lähteet

Tietoturva muuttuvassa maailmassa

Teksti ja kuvat: Jonas Dellenvall ja Mikael Puska

Reikäkortista tietoverkkoon

Teksti: Mikko Soikkeli Kuvat: Puolustusvoimat

Link 16 kansainvälinen yhteensopivuus

Teksti: Tara Koivisto Kuvat: Vanderwolf images ja spacekris/shutterstock.com

Analysaattori: Vahingossa vai automaattisesti

Kognitiotiede, ihminen ja teknologia

Teksti: Pertti Saariluoma Kuvat: Viestimies

Viestikiltojen liitolle uusi yhteistyökumppani Päijät-Hämeeseen

Teksti ja kuvat: Esko Sutela

Quincy Wright- malli: Postmoderni sodankäynti globaalina ja viidentenä sodankäynnin megavaiheena, osa 3/3

Teksti ja kuvat: Sakari Ahvenainen

Viestipataljoona 33:n historiikki

Teksti: Riku Kauhanen Kuvat: Liedon museo

Viestimies 50 vuotta sitten

Onnittelemme: Jyrki Penttinen 50 vuotta

Henkilöasiat

Kansikuva: Kainuun prikaatin varusmiehiä johtamassa taisteluita taistelunjohtojärjestelmällä METSO16-harjoituksessa. Kuva: Puolustusvoimat

Pääkirjoitus
Sulje

Pääkirjoitus, Viestimies 3/2017

Kesä ja kärpäset

 

Ja taashan ne molemmat tuli ja meni. Kesä hieman sateisempana ja viileämpänä kuin ehkä yleensä, ja kärpäsiäkin ehkä samassa suhteessa normaalia vähemmän. Hienoahan kesässä on se, että onpa se minkälainen tahansa, niin hyvin siitä säästä saadaan jutun juurta aikaiseksi. Sään lisäksihän kesään kuuluu omien ja tuttujen loma-ajankohtien ja -suunnitelmien tenttaaminen: eipähän tuppisuukansalla kesällä ainakaan heti alkumetreillä virsu tökkää puheenaiheiden vähyyteen. Toista se on näin keskellä pitkää syksyä, vuodenvaihteen lähestyminen juhlapyhineen toki tuo lohtua ja kenties samalla myös puheenaiheitakin. Ja jos ei muu auta, niin kyllähän kuluva kesä sääilmiöineen tuo merkittävän määrän kansanuskomuksiin perustuvia jutunjuuria siitä, minkälainen tuleva talvi mahtaakaan olla: niitä ennustuksia odotellessa.

 

Maamme juhlavuosi on edennyt osaltaan myös suunnitelmallisesti ja hienoja tapahtumia on päästy varmaan jokainen osaltamme todistamaan. Useita merkkihenkilöitäkin on maassamme käynyt. Pohjoismaiden kuninkaalliset piipahti jo Helsingissä ja Kiinakin päätti ystävyyden hengessä lahjoittaa Ähtäriin sijoitettavaksi pandakarhujaan. Itänaapurimme päämies kävi presidenttimme kutsusta pikaisesti käymässä. Harmi vaan, että vierailun tiukasta aikataulusta johtuen unohti samalla maatamme 100-vuotisesta taipaleestaan onnitella: eihän sitä aina kaikkea voi muistaa. Juhlavuoden tapahtumien määrästä maamme arvokas ikääntyminen ei ainakaan ole jäänyt kiinni. Sama koskee juhlavuoden erikoistuotteita, kaikkea 100-vuotistavaraa on kyllä kiitettävästi tarjolla. Hieman ehkä olisi välillä toivonut ja odottanut juhlimiseen enemmänkin revittelyä ja irtiottoja sillä eihän näitä satavuotisjuhlia ihan tasalta ja puolelta ole tarjolla. Toisaalta taas ehkä kansan syvät rivit sitten kuitenkin kaikkein mieluiten juhlii isänmaataan kohtuullisen perinteisin menoin: maassa maan tavalla.

Turussa sitten tapahtui se, mitä moni oli pitkään pelännyt: terrorismi rantautui meidänkin lintukotoon sitten konkreettisesti. Kaiken kaikkiaan harmillinen ja äärimmäisen ikävä tapahtuma. Jos jotain positiivista noinkin surullisesta tragediasta on löydettävissä, niin kyllähän se on ilman muuta oli poliisin ripeä ja paljon kiitosta saanut toiminta tapahtumaketjussa. Näyttäisi siltä, että kroonisesta resurssipulastaankin huolimatta poliisi on kyennyt päivittämään toimintatapojaan nykypäivän uhkien mukaiseksi, toimintavalmius näyttää olevan erittäin hyvällä tasolla. Siinäpä meille Puolustusvoimissakin työskenteleville on varmasti hyvä referenssi paljon puhutun valmiuden ja uusien toimintatapojen kehittämiselle. Toinen merkittävä tapahtuman jälkeen puhuttanut seikka on tiedustelulainsäädännön uudistus, jonka nopeutettu käsittelyprosessi näyttäisi saaneen entistä enemmän ymmärrystä taakseen. Toivotaan todellakin, että poliitikot kykenevät yhdessä tässä asiassa tekemään puoluetaustoistaan huolimatta isänmaallisen vastuullisen päätöksen ja varmistamaan turvallisuusvirnaomaisille jatkossa heidän kipeästi tarvitsemansa toimivaltuudet. Enää ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta nukkua ruususen unta tai tuudittautua lintukoto-ajatteluun: unet ovat osin muuttuneet painajaisiksi ja lintukodon rauha on pysyvästi rikottu.

Toimintavuotemme alkaa lähestymään loppuaan. Tämän numeron jälkeen on vielä yksi lehti tälle vuodelle tulossa. Esitänkin tässä samalla pyynnön mahdollisten artikkelien kirjoittamisesta tai potentiaalisten aiheiden esittämisestä. Sanotaanko kauniisti niin, että kauhean montaa juttua ei ole tarvinnut tänäkään vuonna jättää julkaisematta juttujen runsauden pulan johdosta. Kiitoksia kuitenkin samalla taas kaikille niille, jotka ovat tämän vuoden lehtiin kirjoittaneet tai ovat olleet mahdollisia aiheita ja kirjoittajia kanssamme miettimässä. Nyt on vielä tällekin vuodelle yhden numeron verran teillä kaikilla mahdollisuus omasta mielenkiintoisesta aiheestanne kirjoittaa. Toiveita lehden sisällön kehittämisestä otetaan samalla koko ajan vastaan, viestimies@viestiupseeriyhdistys.fi päivystää. Ensi vuosihan on viesti- ja johtamisjärjestelmäalan joukkojen 100-vuotisjuhlavuosi. Siihen liittyen lehden ensi vuoden sisällön ideointi on parhaillaan käynnissä: kerro toki rohkeasti mitä juhlavuonna lehden sivuilta haluaisit lukea. Tsemppiä ja sisäistä valoa kaikille syksyn harmauden keskelle!

Päätoimittaja

Tero Palokangas

Viestimies 4/2017

Lehden pdf-versio
Sisällysluettelo
Sulje

Tässä numerossa

5 Pääkirjoitus: Paljon sanomatta jää?

6 Tekoälyn ja koneautonomian vaikutus asejärjestelmien kehitykselle

10 Satakunnan pioneeri- ja viestipataljoonan kuulumisia

12 Yleisradio-ohjelmaa Radiopataljoonan lähettimellä

15 Etelä-Suomen Viestipataljoonasta Johtamisjärjestelmäkomppaniaksi

20 Analysaattori: Joukko-oppia ja keinoälyä

22 Onnittelemme: Reima Blomqvist 60 vuotta

24 M18 -johtamisjärjestelmän käyttöönotto Kaartin jääkärirykmentissä

27 100 vuotta salaisen radiovastaanotinaseman perustamisesta

Vaasaan

30 Paikallispuolustus kiinnosti viestiaselajin vapaaehtoiskenttää

35 Johtamisjärjestelmän M18 käyttöönotto Panssariprikaatissa

39 Insinöörimajuri Kari Lamberg vuoden viestiupseeriksi

40 Opintomatka Viroon

42 Viestimies 50 vuotta sitten

43 Henkilöasiat

44 Insinööri Juhani Jatila eläkkeelle Viestikoululta

45 Perinteitä kunnioittaen, uudet haasteet tunnistaen

Pääkirjoitus
Sulje

PALJON SANOMATTA JÄÄ?

Hyvä lukija! Käsissäsi on tämän vuoden viimeinen numero. Se on oman päätoimittajakauteni järjestyksessään 20. ja samalla viimeinen lehti. Luovutan lehden peräsimen vuoden vaihteessa kurssiveljelleni ja hyvälle ystävälleni, everstiluutnantti Samuli Terämälle. Toivotankin Samulin lämpimästi tervetulleeksi lehden toimintaan ja samalla hyvähenkisen toimituksen työskentelyyn mukaan. Toivonkin kurssiveljelleni samanlaista hienoa tukea teiltä kaikilta, josta itse olen omalla päätoimittajakaudellani saanut nauttia. Pidetään yhdessä huolta, että Samulilla on jatkossa positiivisia ongelmia toinen toistaan laadukkaimpia artikkeleita ja mainoksia tuleviin lehden numeroihin mahduttaessaan. Lehden tulevaisuuden näkymät ovat ajoittaisista taloudellisista haasteista huolimatta valoisat. Elämmehän muun muassa digitalisaation ja kyberturvallisuuden kulta-aikaa. Yhdistyksemme ja sen jäsenkunnan edustamilla toimialoilla onkin menossa sen verran kova ”buumi”, että siitä lehtemme tulee jatkossakin varmasti hyötymään.
Otin itse päätoimittajan tehtävät vuoden 2013 alussa vastaan everstiluutnantti Jukka-Pekka Virtaselta. Tiesin tehtävään suostuessani hyppääväni isoihin saappaisiin. Toisaalta pidin tarjousta kunnia-asiana, sen verran tasokkaana maanpuolustuslehtenä Viestimiestä tuolloinkin pidin. Toivottavasti olen kyennyt edeltäjieni viitoittamaa tietä seuraamaan ja pitämään lehtemme sisällön ja tason odotuksia vastaavalla tasolla. Matkan varrelle on kertynyt paljon työtä, ajoittain niin kotona, junassa, lentokoneessa kuin laiturinkin nokassa. Välillä mukaan on mahtunut epätoivonkin hetkiä, kun seuraava lehti on meinannut jäädä artikkeleista vajaaksi tai dead-line päätoimittajan korjauksille on jälleen kerran ylitetty. Toisaalta taas yhtä hienolta on joka kerta tuntunut pitää tuoretta julkaisua käsissään tai saadessaan sähköpostilla lukijakunnalta positiivista palautetta tehdystä työstä. Viivan alle voi rehelrehellisesti sanoen jäävän selkeästi plussaa ja samalla päivääkään en ehkä sitten kuitenkaan vaihtaisi pois. Koen olevani etuoikeutettu saatuani toimia hienon lehtemme päätoimittajana.
Satavuotiaan Suomen virallinen syntymäpäivä sitten vihdoin lähestyy. Siihen liittyen uusin Tuntemattoman sotilaan versiokin saatiin markkinoille. Mielestäni kaiken kaikkiaan varsin kelpo, nykyaikaan siirretty tulkinta tuosta ajattomasta klassikosta. Kaikkiahan ei uusi versio ole miellyttänyt, eikä tarvitsekaan. Jokaisella meillä on jatkossakin vapaassa isänmaassamme oikeus tykätä tai olla tykkäämättä juuri sen verran kyseisestä elokuvasta kuin haluamme. Samanlaista sananvapautta ja mielipiteen ilmaisuoikeutta ei ihan joka puolella maapalloamme ole, joka myös näin ison juhlan äärellä on syytä muistaa. Olemme kaikki tavattoman onnekkaita saadessamme elää tässä hienossa yhteiskunnassa, ja sen ylläpitämiylläpitämiseksi sekä kehittämiseksi meidän kaikkien kannattaa jatkossakin kantaa oma pieni kortemme kekoon. Edesmennyttä jalkaväenkenraali Aadolf Ehrnroothia lainatakseni ”Suomi on hyvä maa ja sitä kannattaa puolustaa”.
Otsikon mukaisesti paljon on tullut vuosien saatossa sanottua ja kirjoitettua, mutta paljon on varmasti jäänyt sanomattakin. Päälimmäisenä tunteena on kuitenkin se, että kyllä yksittäisen päätoimittajan sanainen arkku on ainakin hetkeksi saatu tyhjennettyä. Tästäkin huolimatta lupaan jatkossa säännöllisen epäsäännöllisesti jatkaa lehden sivuille kirjoittamista: niihin talkoisiin haastan samalla kaikki yhdistyksen jäsenet mukaan. Lämmin kiitos yhdistykselle ja sen hallitukselle sekä lehden asiantuntevalle toimituskunnalle hyvästä yhteistyöstä. Erityiskiitoksen haluan osoittaa lehden ammattitaitoiselle toimitukselle. Kanssanne on ollut ilo ja kunnia toimittaa lehteämme. Lopuksi haluan toivottaa hyvää itsenäisyyspäivää kaikille lehden lukijoille: juhlikaamme yhdessä ylpeänä satavuotiasta isänmaatamme!

Tero Palokangas

Viestimies-lehden päätoimittaja

Viestimies 1/2018

Lehden pdf-versio
Sisällysluettelo
Sulje

Tässä numerossa

5 Pääkirjoitus: Uusi vuosi ja uudet juhlat!

6 Valmiina viestijoukkojen juhlavuoteen

10 Viestijoukoilla perinteitä sadan vuoden takaa

14 Viestitaktiikka ja johtamisjärjestelmätaktiikka

19 Valokuitu on valtatie tulevaisuuteen

20 Kyberhyökkäys ja sen torjunta

26 Analysaattori: Hyvät, pahat ja palkitut

28 Viestimies 50 vuotta sitten

29 In memoriam Yrjö Sairanen

30 Henkilöasiat

31 Vuonna 2017 myönnetyt viestiristit

34 Vuosikokouskutsut

Pääkirjoitus
Sulje

Juhlat jatkuvat – Suomi täytti viime vuonna 100 vuotta ja tänä vuonna Puolustusvoimat juhlii satavuotista taivaltaan sekä samalla tulee kuluneeksi samat 100 vuotta viestiaselajin synnystä itsenäiseen Suomeen. Juhlavuoden aikana järjestetään lukuisia tapahtumia niin valtakunnallisesti kuin toimialan puitteissa.
Otin päätoimittajan tehtävät ilolla vastaan kurssiveljeltäni, Tero Palokankaalta viime vuoden lopulla. Haluankin kiittää Teroa loistavasti hoidetusta työstä lehden eteen viimeisen neljän vuoden aikana. Samalla haluan toivottaa hänelle onnea ja menestystä uusiin haasteisiin. Lehti, jota olen itse innolla seurannut ja lukenut on pysynyt tasokkaana vuosien saatossa. Tavoitteenani on luonnollisesti säilyttää lehden vakiintunut asema aselajin ja toimialan äänenkannattajana muiden aselajilehtien joukossa sekä toisaalta pyrkiä profiloimaan lehteä toimialan ammattilaisten tiedon ja ajatuksien vaihdon foorumina.
Uusien toiminnallisuuksien ja palvelujen kehittäminen on tätä päivää. Sosiaalisen median hyödyntäminen viestintäkanavana on seuraavien kehitysaskeleiden listalla. Arvostettu lehtemme ei saa jäädä jälkeen yleisistä kehityslinjoista ja vaikutuskanavista, vaan sen tulee olla, jos ei keihäänkärkenä, niin ainakin muiden mukana hyödyntämässä potentiaalia uuden median saralla. Onneksi päätoimittaja ei ole yksin kehittämässä lehteä ja sen toimintaa, vaan tukena on ammattitaitoinen toimituksen henkilöstö ja arvostettu edustus yhteiskunnan johtamisjärjestelmäalan vaikuttajia toimituskunnan roolissa. Kiitokset ovat paikallaan tasapuolisesti koko tukiorganisaatiolle.
Yksi lehden tämän vuoden teemoista on luonnollisesti aselajin sekä Puolustusvoimien juhlavuosi ja muita kestoaiheita, jotka saavat varmuudella palstatilaa ovat viestitaktiikka ja kyber. Teemoitusta täydennetään ajankohtaisilla aiheilla ja kirjoituksilla, jotka tuovat uusia näkökulmia ehkä jo tuttuihinkin aiheisiin, kuten esimerkiksi M18-järjestelmä. Tietojärjestelmät ja koko ala kehittyvät kiihtyvällä tahdilla. Tämä toisaalta mahdollistaa vastaavasti uusien globaalien uhkien kertymisen taivaan rantaan samaa vauhtia. Toimialan kehityksen seuraaminen vaatii laaja-alaista näkökulmaa ja herkkää korvaa. Tässä numerossa juhlavuoden teeman käsittelyn aloittaa eversti Seppo Uron kirjoitus viestiaselajin perinteistä. Juhlavuoden tapahtumia järjestetään läpi vuoden, joista kahteen päätapahtumaan everstiluutnantti Jukka-Pekka Virtanen viittaa omassa kirjoituksessaan. Tavoitteena on saada jokaiseen lehteen juttu tai pari jokaisesta juhlatapahtumasta. Kapteeni Kimmo Frilander jatkaa kyber aihepiiriä tässä numerossa SOC:n johtamisesta kyber-harjoituksessa. Tässä numerossa viestitaktiikkaan pureutuu everstiluutnanttien Karsikas ja Palokangas artikkeli viestitaktiikan ja johtamisjärjestelmätaktiikan eroista. Lehteen tarvitaan tasokkaita ja kiinnostavia artikkeleita eri aiheista. Kaikki toimitukseen tulleet artikkelit pyritään julkaisemaan. Kannustankin kaikkia lukijoitamme tuomaan omia ajankohtaisia ajatuksia esiin rikastuttamaan keskustelua mielenkiintoisista aiheista. Rohkeasti kaikki mukaan kirjoittamaan!

Toivotan kaikille antoisia lukuhetkiä!

Päätoimittaja
Samuli Terämä

 

 

Viestimies 2/2018

Lehden pdf-versio
Sisällysluettelo
Sulje

Tässä numerossa

5 Pääkirjoitus: “…kylmästä lämpimään…”

6 2. Pääkirjoitus.

7 Viestijoukot 100 vuotta 5.3.2018.

11 Rajapintaharjoitus 18.

15 Federated Mission Networking etenee kohti tavoitetilaansa.

21 Kybermaailma ja kansainvälinen oikeus.

25 Sotilastiedustelulaki ja tietoverkkotiedustelu.

30 Viestiupseerityhdistyksen kevätkokous

32 Pienlennokkihälytys!

38 Analysaattori: Digiraivoa.

40 Viestimies 50 vuotta sitten.

42 Onnittelemme: Esa Salminen 60 vuotta.

44 Henkilöasiat.

45 Radiomystiikkaa.

Pääkirjoitus
Sulje

”…kylmästä lämpimään…”

Alkuvuosi on ollut työntäyteinen varmasti kaikilla. Pitkä ja varsin vilakka talvi sekä kevään ankara harjoitusputki ovat takana ja on tullut aika vähitellen rauhoittua ja vetää henkeä. Kuluvaa vuotta ja kevättä ovat leimanneet Puolustusvoimat 100-vuotta tapahtumat sekä monet kansalliset ja kansainvälisettapahtumat ja harjoitukset. Yhteiset voimain ponnistukset ovat kehittäneet valmiutta, teknistä kypsyyttä, osaamista ja yhteistyötä. Työtä on vielä edessä, mutta päämäärä kuitenkin siintää kuin aavameri ja auringon kehrä heijastuksena laineilta.
Kansainvälisyys ja verkottuneisuus lisääntyvät vuosi vuodelta. Tästä esimerkkinä voidaan todeta muun muassa kevättalvella järjestetty FMN-seminaari, useat kyber-harjoitukset ja Steadfast Cobalt-harjoitus, jossa kansainvälistä yhteensopivuutta kehitetään. Verkottuneisuus taas nousi puheisiin Facebookin tietovuotojen seurauksena. Käyttäjätietoja on kaupiteltu, ehkä jopa kyseenalaisesti käyttäjien tietämättä. Toisaalta voidaan pohtia kyseisen palvelun käyttäjien halua kuitenkin hyödyntää sitä riippumatta sen mahdollisista riskeistä tietosuojan ja yksityisyyden kannalta ajatellen. EU:n tietosuojadirektiivi astui voimaan 25.5.2018, jolloin sen soveltaminen alkoi kaikissa jäsenmaissa. Tietosuoja-asetus vaikuttaa mm. yrityksien henkilötietorekisterien pitoon ja sen tavoitteena on vahvistaa yksilön suojaa sekä huomioida globaalit toimijat ja toiminta. Tällä on tuskin suoraa vaikutusta Facebookin kaltaisiin yrityksiin, joiden kotipaikka on Yhdysvallat.

Suomessa keskustelua on herättänyt myös toisen samaan aihepiiriin kuuluvan lain valmistelu. Tiedustelulain valmistelu on aiheuttanut intohimoja suuntaan ja toiseen. Yhtäältä pelätään yksityisyyden suojan katoavan kun ”Isoveli” valvoo ja seuraa kaikkea verkkoliikennettä, ja toisaalta pohditaan verkossa tapahtuvan rikollisuuden ja tiedustelun estämisen sekä havaitsemisen mahdollisuuksia. Lain valmistelu jatkuu ja toivottavasti voimaantullessaan toisi kauan kaivattua selkeyttä ja pelisäännöt siihen, mitä voi tehdä ja miten – laillisesti.

Tässä numerossa päästään tutustumaan katsauksiin FMN-seminaarista, Viestiaselajin vuosipäivän tapahtumista Mikkelissä ja tiedustelulain valmisteluun liittyvistä artikkeleista. Lisäksi saamme lukea Viestikoulun johtajan artikkeli rajapintaharjoituksesta, joka keräsi taas tänäkin vuonna runsaslukuisen testaajajoukon pohtimaan yhteyksien muodostamisen problematiikkaa. Harjoituksen pääpaikkana toimi Riihimäki ja toimintaa oli useilla toimipaikoilla ympäri Suomea. Harjoitukseen osallistui merkittävä määrä myös siviiliyrityksien edustajia yhdessä eri viranomaisten kanssa. Yhdessä tekeminen ja järjestelmien sekä toimintatapojen kehittäminen on voimavara, jota tulee jatkossakin hyödyntää. Rajapintaharjoituksen kaltaista testaustoimintaa tulee jatkaa myös jatkossa. Testauksen ja riittävän henkilöstöresurssin kohdentaminen tukemaan kansallisia ja kansainvälisiä harjoituksia on ensiarvoisen tärkeää onnistuneen lopputuloksen mahdollistamiseksi.
Kesälomat ja toivottavasti lämpimät säät odottavat meitä jokaista. Grillit on putsattu, kaasupullot täynnä, lihat lämpenemässä ja marinadit valmiina – ja ei kun grillaamaan! Vedetään henkeä, nautitaan ja valmistaudutaan taas syksyn uusiin koitoksiin vereksin voimin.

Päätoimittaja

Samuli Terämä

 

Viestimies 3/2018

Lehden pdf-versio
Sisällysluettelo
Sulje

Tässä numerossa

5 Pääkirjoitus: “Pitkä kuuma kesä”.

6 Reserviupseerien viestikoulutus RUK:n Esikunta- ja

viestikomppaniassa.

13 Viestejä taivaalta: Reaaliaikainen tilannetieto kerätään yhä

useammin lennokeilla.

17 Viestimiespäivät Lapualla 4.-5.8.2018.

19 Kybermaailma ja kansainvälinen oikeus.

23 Tekoäly johtamisjärjestelmäalalla.

27 Hionnan merkitys valokuituliittimien valmistuksessa.

31 Lyhyesti.

32 Analysaattori: Hybridismiä.

33 Henkilöasiat.

34 Viestimies 50 vuotta sitten.

Pääkirjoitus
Sulje

”Pitkä kuuma kesä

Poikeuksellisen lämmin kesä helli meitä kaikkia. Lähes ennätyksellisen pitkät hellejaksot takasivat, melko varmasti jokaiselle, nautinnollisia hetkiä läheisten ja ystävien seurassa rentoutumiseen lomien aikaan. Joidenkin mielestä hellettä oli ehkä liikaakin. Vanhan kansan sanonnan mukaan – ”Ei lämmin luita riko”. Tätä kirjoittaessa kesän ehkä viimeinen hellepäivä on koettu vielä syyskuussa, joka sinänsä on varsin poikkeuksellista. Taas tuli kuitenkin se hetki, kun loma on ohi. Taas on aika työntää sormet saveen ja aloittaa arkinen aherrus.

Ehkäpä sää ei ollut ainoita poikkeuksellisia tai merkittäviä asioita kesän aikana. Kesän aikana järjestettiin korkean profiilin tapahtuma suurvaltojen johtajien välillä Helsingissä varsin nopealla aikataululla. Tilaisuus toi taas kerran positiivista Suomi-kuvaa maailmalle. Tämä ei suinkaan ollut ainut merkittävä tapahtuma kesällä – ehkä kuitenkin laajimman mediahuomion kerännyt. Puolustusvoimat 100-vuotta tapahtumia on järjestetty myös kesän aikana ”kesäkiertueen” merkeissä ja tilaisuuksia on vielä paljon tulossa. Johtamisjärjestelmäalalla globaali toiminta ei pysähdy edes kesälomien ajaksi. ”Vanhat” perusteesit ovat voimissaan.

Hybridismi tai hybridivaikuttaminen ovat olleet otsikoissa myös kesällä. Vaikka tilanne Ukrainassa ei ole sanottavammin muuttunut – ei ainakaan positiiviseen suuntaan – pikemminkin pysähtynyt, hybridivaikuttaminen myös verkoissa on jatkunut. Kaikista hyökkäyksistä verkoissa ei välttämättä kohkata lehtien palstoilla, mutta se ei tarkoita sitä, että niitä ei olisi. Helsingin seudun kauppakamarin selvityksessä joka viidennen suomalaisen suuryrityksen kerrotaan joutuneen hybridivaikuttamisen kohteena. Markkinoille on tullut myös kaupallisia toimijoita, jotka tarjoavat yrityksille kyberturvallisuuspalveluja.
Elokuussa kohdistui useaan julkishallinnon ja viranomaisten verkkosivustoihin palvelunestohyökkäys, joka suuntautui ulkomailta Suomeen. Hyökkäys kesti useamman tunnin ja saatiin rajoitettua, kun operaattorit rajoittivat verkkoliikennettä.

Useat viranomaisten verkkosivut kaatuivat, mm. Tunnistus.fi, joka on oleellinen osa sähköisen asioinnin mahdollistajana. Kaikki toiminta on siirtymässä yhä suuremmissa määrin verkkoon, jolloin kyseisiä tilanteita ei saisi tapahtua. Varautuminen kuitenkin maksaa ja kaikkia uhkia vastaan ei ole silti mahdollista varautua. Tasapainottelu palveluiden saatavuuden, niiden tuottamisen kustannusten ja toimivuuden välillä jatkuu.

Kenties tekoäly tuo tähänkin ratkaisun tai sitten ei. Tekoälytutkimus ja sen tuottamat sovellutukset tuovat tulevaisuudessa mahdollisuuksia, mutta myös uhkia. Tekoälyn on todettu olevan myös yksi Suomen kansallisen strategian kärkialoista.
Kansallisen puolustuksen yksi tärkeitä tekijöitä on vapaaehtoiskentän aktivoituminen ja osallistuminen eri yhteyksissä maanpuolustuksen toimintoihin ja kehittämiseen. Juhlavuoteen liittyvät tapahtumat ovat keränneet mukavasti osallistujia ja huomiota mediassa, mutta vapaaehtoinen maanpuolustus kerää varsin huomattavan määrän henkilöstöä verestämään vanhoja ja oppimaan uusia taitoja. Lisäksi erilaisia seminaaritapahtumia järjestetään ympäri valtakuntaa. Viestimiehille ehkä merkittävin juhlavuoden tapahtuma järjestetään Riihimäellä ja etäyhteyksien kautta usealla muullakin paikkakunnalla, paikallispuolustuksen seminaari lauantaina 22.9.2018.

Keskustelu ja ajatuksien vaihto on kehittymisen perusedellytyksiä. Tekeminen vie asioita eteenpäin – yhdessä tekeminen vie asioita oikeaan suuntaan tehokkaammin.

Hyvää syksyä kaikille!

Päätoimittaja

P.s. Toimitus kaipaa tuoreita näkökulmia ja myös uusia kirjoittajia mukaan lehden tekoon. Kaikki, myös nuoremmat, mukaan kirjoittamaan!

Viestimies 4/2018

Lehden pdf-versio
Sisällysluettelo
Sulje

Tässä numerossa

5 Pääkirjoitus: “Talven ensipuraisu”

6 Kokemuksia M18 johtamisjärjestelmän käyttöönotosta

9 Virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus puolustusjärjestelmissä

11 Viestiupseeriyhdistyksen vuosikokous ja

Viestikiltojen liiton paikallispuolustusseminaari

22.9.2018, Riihimäellä.

17 Paikallispuolustuksen johtaminen rulettaa

22 Jääkärieversti Eric Heimbürger, ensimmäinen viestitarkastaja

25 Virtualisointi-infrastruktuurin haavoittuvuudet

30 Toffler-ennuste vuodelta 1994 informaatiosodankäynnistä

35 Analysaattori: Keinoälyahdistusta

37 Viestimies 50 vuotta sitten

38 Henkilöasiat

Pääkirjoitus
Sulje

”Talven ensipuraisu”

Kuten kesä, oli syksykin poikkeuksellisen lämmin. Samaa ei ehkä voi sanoa vallitsevasta poliittisesta ilmapiiristä maailmanlaajuisesti. Talvi tekee tuloaan. Vaikuttaa siltä, etteivät kaikki ole puhaltamassa yhteen hiileen. Euroopassa on kuohuntaa muun muassa Schengen alueesta ja sen väliaikaisista rajatarkastuksista, Italian velkaantumisesta ja Saksan liittokanslerin mahdollisesta seuraajasta. Kotimaassa taas vaalit lähestyvät ja valtasuhteet ovat tehosekoittimessa. Tasapainoa ja konsensusta haetaan varmasti ensi keväänä taas kerran. Vaikka valta vaihtuu suurella todennäköisyydellä, ei kuitenkaan pidä mennä asioissa ja spekulaatioissa liian pitkälle. Selailtuani vanhoja Viestimies-lehden arkistoja pisti silmääni 70 vuotta vanha teksti. Ohessa siitä katkelma, jonka sanoma toimii vielä tänäkin päivänä. Tämä ehkä muistutuksena siitä mielentilasta, johon on hyvä pyrkiä.

”Yhteistyö – puolustusvoimain ja kansan välillä on kaikkina aikoina ollut menestymisen ehto. Kansan, jota puolustuslaitos palvelee, tulee tuntea tämä oma turvansa mahdollisimman hyvin, jotta yhteistyölle muodostuisi luja perusta. Viimeksi käydyt sodat osoittavat, että meillä tämä tosiasia on täysin oivallettu. Ne merkittävät saavutukset, joita mm. viestialalla kiinteän  yhteistyön kautta sukeltautui esiin, muodostuivat ratkaiseviksi tekijöiksi viestiaselajin suurenmoiselle sotapanokselle.
Parhaana todisteena oikean yhteistyön vaalimiseksi ja edelleen kehittämiseksi on tämä viestimiesten oma julkaisu, joka leviää laajalti myös puolustuslaitoksen ulkopuolelle. Samaa asiaa edistää myös suuresti viestiupseerikerho, johon aktiivipalveluksessa olevien viestiupseerien lisäksi lukeutuu yhä suureneva määrä viestialan reservin upseeristoa, insinöörejä ym. alaa lähellä olevia henkilöitä.
Nämä viestiaselajin taholta tehdyt alotteet tuntemuksen ja yhteistyön jatkuvaksi edistämiseksi tulevat varmasti kantamaan hedelmää. On ilahduttavaa, että on löydetty tällaiset yhteistyömuodot, jotka kauniilla tavalla edistävät meille kaikille arvokasta asiaa – omaa viestialaamme.

Tuntemukseni perusteella voin vakuuttaa, että myöskin viestialan siviilipiireissä on asiaan paljon ymmärtämystä ja hyvää tahtoa. Niillä on, samoin kuin puolustuslaitoksellakin, tavoiteltavana päämääränä koko viestialan kehitys yhä suurempiin saavutuksiin. Yhteistyö siis tältä taholta on erittäin toivottavaa ja edelleen kehittämisen arvoista. A.R. Saarmaa”

Puolustusvoimat 100-vuotta teemavuoden tullessa päätökseen voinen todeta, näin 70 vuotta myöhemmin, että Viestiaselajin ”Grand Old manin” joulutervehdys ja sen sanoma – yhteistyön voima – pätee edelleen. Viestiaselajin perinteitä ja yhteistyötä on vaalittu ja jatketaan edelleen. Oiva esimerkki tästä yhteistyöstä on jatkuva materiaalisten suorituskykyjen kehittäminen tiiviisti siviiliyritysten kanssa ja operaattoriyhteistyö. Monen tasoinen yhteistyö edellyttää jatkuvia ponnisteluja sen jatkumiseksi unohtamatta kansainvälisiä yhteistyöfoorumeja. Ilman tätä jatkuvaa ja saumatonta yhteistyötä tämän päivän ”puolustuslaitos” olisi todennäköisesti hyvin erilainen. Toisaalta puolustusvoimat on kiinteä osa yhteiskuntaa ja jatkuva vuorovaikutus mahdollistaa kehittymisen puolin ja toisin.

Hyvää Joulun odotusta ja onnellista Uutta Vuotta kaikille!

Päätoimittaja

Viestimies 1/2019

Lehden pdf-versio
Sisällysluettelo
Sulje

Tässä numerossa:

5   Pääkirjoitus: “Ehkä otin ehkä en – ehkä menee ehkä ei”

6   2. pääkirjoitus: Turvallisuusympäristön muutos

7   Bittium Tough SRD-kenttäradio 2020

12  Koulutuksesta potkua viestikiltojen toimintaan

16  Digitalisoinnin työkalupakki – digimurroksen johtaminen

20 Turvallisuusympäristön muuttuminen ja siihen vastaaminen

26 Digitalisaatiohankkeista konkreettisesti – mikä on tärkeää ja miten pääsee liikkeelle

29 Toffler-ennuste vuodelta 1994 informaatiosodankäynnistä. Osa 2

34 Analysaattori: Luottamuspulassa

36 Viestimies 50 vuotta sitten

37 Henkilöasiat

38 Viestiupseeriyhdistyksen kevätkokouskutsu

Pääkirjoitus
Sulje

”Ehkä otin ehkä en – ehkä menee ehkä ei” (mukaillen edesmennyttä mäkisankaria)

Kevään katukuvassa näkyy vahvasti kaksi poliittista tapahtumaa, eduskunta- ja europarlamenttivaalit. Näistä eduskuntavaalit lienevät merkityksellisemmät Suomen maanpuolustuksen kannalta. Uusien lakien läpimeno istuvassa eduskunnassa näyttää yhä haasteellisemmalta, mitä lähemmäksi vaalit tulevat. Aika käy vähiin.

Suorituskykyjen kehittäminen on haasteellista. Olipa näkökulmana tai viitekehyksenä sitten DOTMLFPIi:n tai perinteisempi ja yksinkertaisempi määritelmä. Suorituskykyjä ajatellessa ei ole syytä lukittautua liikaa materiaalisen suorituskyvyn rakentamiseen ja kehittämiseen. On toki selvää, että materiaali on merkittävä tekijä kokonaisuuden kannalta, mutta ei suinkaan ainut. Suorituskyky muodostuu osatekijöidensä summasta: joukosta, materiaalista ja käyttöperiaatteista.

Merkittävät strategiset materiaalihankkeet ovat täydessä käynnissä. Ilmavoimien Hornet-kalustolle etsitään korvaajaa ja merivoimien Laivue 2020-hanke kartoittaa korvaavaa suorituskykyä ensi vuosikymmenen puolivälissä poistuvalle kalustolle. Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi maavoimissa on käynnissä varsin merkittävä hanke kenttäradioiden päivittämiseksi. Tämä on mediassa jäänyt hieman taka-alalle, vaikka kyse on toiminnallisesti ja johtamisen kannalta vähintään yhtä merkityksellisestä materiaalihankkeesta. Kotimaisuus on valttia. Lentokoneita ei ole järkevää lähteä kehittämään Suomessa itsenäisesti, joten katseet on suunnattu ulospäin ja nykyisen maailman järjestyksen vallitessa länteen. Tarjokkaita on viisi kappaletta: Boeing, Lockheed Martin, BAE Systems ja NETMA, Saab sekä Dassault. Hävittäjäkoneissa suorituskyky tiivistyy varsin pieneen pakettiin.
Tavoitteena on saada mahdollisimman tehokas kokonaisjärjestelmä mahdollisimman edulliseen hintaan. Laivue 2020-hankkeessa tavoitteena on korvata seitsemän palveluskäytöstä poistuvaa alusta neljällä monitoimikorvetilla. Uusien alusten suorituskyvyllä tulisi kyetä vastaamaan laajalla kirjolla erilaisiin uhkiin ja vaikuttamaan niin merellä, ilmassa kuin maallakin.

Yhteistä näille kaikille hankkeille on johtaminen ja johtamisjärjestelmät. Ilman tehokasta ja toimivaa johtamisjärjestelmää ei kyseisistä järjestelmistä saada maksimaalista hyötyä ja tehoa irti. Johtamisjärjestelmien integrointi on muodostunut haastavaksi tehtäväksi. Usean eri aikakauden järjestelmien integrointi joudutaan jokaisella kerralla räätälöimään. Tämä aiheuttaa usein arvaamattomia lisäkustannuksia ja viivästyksiä. Näiden haasteiden ennakointi vaatisi jo kristallipalloa tai muutoin ennustajan kykyjä.
Toinen kuuma peruna lopputalven keskusteluissa on ollut tiedustelulaki. Lakia on valmisteltu huolella ja pitkään.

Nykyisessä uhkaympäristössä ei voida toimia kädet selän taakse sidottuina. Suorituskyvyn yhtenä peruskivenä ovat käyttöperiaatteet, johon kuuluvat operaatiotaito, taktiikka, taistelutekniikka ja säädökset. Mikäli säädöspohja ei ole kunnossa, emme kykene toimimaan muuttuneessa turvallisuus- ja informaatioympäristössä. Tätä kirjoittaessa lain eduskuntakäsittely on pysäytetty. Keskustelua on käyty paljon siitä, minkälaiset toimivaltuudet kukin viranomainen saa. Nyt haasteena lienee se, mitä suojelupoliisi saa tai ei saa tehdä kansallisen turvallisuuden turvaamisen nimissä. Sotilaallisen toiminnan osalta lain valmistelussa tai perusteluissa ei liene haasteita. Vertailukohtana voidaan todeta, että muun muassa Britanniassa sotilastiedustelu on kirjattu lakiin jo liki parisataa vuotta sitten. Laki menee läpi tämän eduskunnan aikana tai sitten seuraavan.

Viranomaisverkon kehittäminen on alkanut myös näyttävästi. Vanhentuva tetra-teknologia ollaan korvaamassa uudella laajakaistateknologialla. Taustalla on muutos TUVE-laissa, jossa Suomen Virveverkko Oy osana Erillisverkot Oy:tä on nimetty Virve 2.0-palveluoperaattoriksi. Samalla Suomen Virveverkko Oy fuusioitiin Suomen Turvallisuusverkko Oy:öön. Tavoitteena on tarjota mobiilisti toiminnallisuuksia, saatavuutta ja hallittavuutta, joita nykyinen järjestelmä ei kykene tarjoamaan.

Johtaminen ja johtamisjärjestelmät muuttuvassa turvallisuusympäristössä ovat kokoavia tekijöitä, joiden avulla suorituskyvyistä saadaan tehot irti. Henkilöstö ja sen osaaminen ovat keskiössä järjestelmien ja materiaalin käyttäjinä. Koulutuksella mahdollistetaan kyky muuttua ja seurata kehitystä. Tämä perusasia on hyvä muistaa riippumatta puolustushaarasta tai mitä suorituskykyä ollaan rakentamassa.

Viestimies 2/2019

Lehden pdf-versio
Sisällysluettelo
Sulje

Tässä numerossa:

5 Pääkirjoitus: Meni se…

6 Viestisektori – Aselajin ja toimialan suorituskykyjä rakentamassa.

12 Increasing Tactical Wireless Network Performance with Switched Beam Antennas.

16 Paikallispuolustuksen viestijoukkojen koulutus ja johtaminen.

20 Viestiaselajin vuosipäivä 5.3.2019 Museo Militariassa Hämeenlinnassa.

22 Viestiupseeriyhdistyksen kevätkokous Santahaminassa.

24 Muistolaattoja viestijoukoille. 26 Todentamisen uusi aikakausi; määrittelijänä PSD2.

27 Puolustusvoimien digitalisaatio – Digi hiipii varvikkoon.

30 Digitalisoinnin työkalupakki – Mobiilimurros. 33 Analysaattori: Kuoppia ja kompurointia.

35 Viestimies 50 vuotta sitten.

36 Henkilöasiat.

37 Viestiupseeriyhdistyksen syyskokouskutsu.

38 Kutsu A .R .Saarmaa -seminaariin.

Pääkirjoitus
Sulje

Meni se…

Viime pääkirjoituksessa pohdin kevään puheenaiheita; tiedustelulain läpimenoa ja turvallisuuspolitiikka. Edellinen eduskunta sai kuin saikin hyväksyttyä tiedustelulain, vaikkakin kalkkiviivoilla. Tätä kirjoittaessa uutta hallitusta ollaan muodostamassa. Uusi hallitus, kunhan saadaan muodostettua, laatii hallitusohjelman, jossa määritellään myös Suomen turvallisuuspoliittisia linjauksia ja toisaalta myös puolustusvoimien rahoitusta. Kansainvälistyminen ja sotilaallinen yhteistyö korostuvat kaikessa toiminnassa. Arktinen ulottuvuus ja sen merkitys on nousevalla käyrällä. Juuri päättynyt Suomen puheenjohtajuus Arktisen neuvoston johdossa saatiin päätökseen Rovaniemellä. Tilaisuus sai huomiota myös siksi, ettei päätöslauselmaa saatu aikaiseksi. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä, että arktinen alue on tärkeä monelle alueen maalle sekä erityisesti suurvalloille, joiden intressipiireihin alueella on merkittävä vaikutus.

Kansainvälisyys teemaan sopii mainiosti toukokuussa toimeenpantu Bold Quest 19.1 testaus- ja evaluointitapahtuma. Tapahtuman keskeisimpiä tavoitteita oli yhteensopivuuden kehittäminen eri maiden johtamisjärjestelmien kesken. Tapahtumaan osallistui noin 2200 henkilöä 14 eri maasta. Toimintaa oli Suomessa usealla paikkakunnalla sekä virtuaaliyhteyksien päässä ulkomailla. Suomessa toiminnan pääpaikat olivat Riihimäellä, Turussa, Rissalassa, Rovaniemellä ja Sodankylässä sekä harjoitusalueilla Rovajärvellä ja Kyläjärvellä. Joukkojen toiminnan painopiste oli harjoitusalueilla. Bold Quest oli merkittävä tapahtuma johtamisjärjestelmien yhteensopivuuden ja kansainvälisen yhteistoiminnan kannalta. Lisäksi tapahtuma tuki puolustusvoimien uusimman tehtävän, sotilaallisen avun vastaanottamis- ja antokyvyn (HNS, Host Nation Support) kehittämistä.

Erilaisten kyvykkyyksien luominen ei tapahdu hetkessä. Prosessi on pitkä ja vaatii useiden toimijoiden yhteistyötä ja pitkäjänteisyyttä. Bold Quest tapahtuman valmistelut alkoivat jo reilu vuosi sitten. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus on ollut merkittävässä roolissa tapahtuman johtamisjärjestelmäyhteyksien valmisteluissa. Tapahtuman varsinainen operointivaihe alkoi viikolla 19 ja varsinainen testaus ajoittui viikoille 20 ja 21. Tätä kirjoittaessa ei tuloksia itse testauksesta vielä ole, mutta jo nyt voidaan sanoa, että tapahtuma on antanut lisää oppia kansainvälisessä ympäristössä toimimisesta ja mitä operaatioverkon luominen tyhjästä ja yleensä yhteensopivuuden kannalta merkitsee. Valmisteluiden aikana on laadittu kasoittain asiakirjoja ja dokumentteja, joissa muun muassa määritetään, miten ja millä edellytyksillä eri verkkoihin liitytään, miten niissä operoidaan ja miten niistä poistutaan. Nämä opit tukevat kansallista puolustusta lyhentämättömänä.

Kaikki toiminta ei suinkaan pyöri ulkomaisten toimijoiden tai toiminnan ympärillä. Suomessa pyritään pysymään teknologian kehityksen kärjessä. 5G-verkot tekevät tuloaan ja vähitellen älyä hiipii jokaiseen laitteeseen, mitä käytämme. Äly on tullut jo keittiön koneisiin, leivänpaahtimesta jääkaappiin. Monelle on jo noussut huoli tietoturvasta älylaitteiden suhteen. Voiko joku hakkeroida verkkoosi ja sulattaa vaikka pakastimen tietämättäsi? 5G IoT-laitteiden koko pienenee koko ajan. Tämä mahdollistaa teknologian ulottamisen yhä pienempiin yksiköihin ja esineisiin. Teknologian sovellutuksien määrä on valtava. Kaikessa kehityksessä tulisi kuitenkin huomioida turvallisuus, sillä aina on joku, joka pyrkii hyötymään suojaamattomista verkoista ja laitteista. Voidaankin kysyä, että pitääkö olla huolissaan…?