Verkosta poimittua

Tälle sivulle on koottu Viestimies-lehden Verkosta poimittua -palstalla esiteltyjä linkkejä. Myös lehden muissa artikkeleissa mainituttuja linkkejä julkaistaan tällä sivulla. Internetissä verkkosivujen osoitteet muuttuvat jatkuvasti ja siksi kaikki lehdessä mainitut linkit eivät välttämättä enää toimi lehden tullessa painosta.

Viestimies 1/2008

Tällä kertaa keskitytään kirjoihin. Vanhoihin kirjoihin yleisesti ja lisäksi Suomen turvallisuuden muutamaan perusteokseen netissä. Ja paikkaan, josta saa tiedot onnettomuuksista ennen kuin ne ovat tiedotusvälineissä.

Verkosta löytyy paljon (vanhoja) ilmaisia kirjoja.

Tarvitsetko tietoa vanhasta kirjasta ja vielä nopeasti? Ongelmana vain on, että kirjaa ei ole omassa kirjastossa, eikä lähin kirjasto ole auki. Ei hätää, netti (Google) voi todennäköisesti auttaa. Poimi kirja verkosta. Vieläpä ilmaiseksi, jos se on tarpeeksi vanha. Internetistä löytyy valtava määrä ilmaisia kirjoja elektronisessa muodossa ja nopeasti, jos nettiyhteys on käytettävissä. Kirjojen tekijänoikeudet vanhenevat tiettyjen vuosien jälkeen, joten tarpeeksi vanhoja kirjoja voi kuka tahansa laittaa levitykseen. Ja on laitettu! Yksi lähde on Gutenberg-projekti, josta löytyy yli 20.000 ilmaista kirjaa ko. projektin sivuilta ja 100000 muiden linkkien kautta. Perjantain 11.1.2008 sadan ladatuimman kirjan joukossa löytyy seksiä (kuinkas muuten!) ja sodankäyntiä (kas kummaa?). Eniten ladattua kirjaa ladattiin yli 1200 kertaa ja sadanneksi eniten ladattua noin 100 kertaa, siis yhden päivän aikana. Projektilla on suuri määrä tietokantakopioita (mirror site), joista Euroopassakin löytyy useita, lähin ilmeisesti Tukholmassa.
Kokeilin kirjaa Sun Tzu "The Art of War". Kirja oli koneellani yksi minuutti ja 30 sekuntia alla olevan Gutenbergprojektin osoitteen valinnan jälkeen!
Tosin vuoden 1910 versiona. Tämä ilman erityiskoulutusta ko. sivuston käyttöön. Gutenberg-projekti:
http://www.gutenberg.org/wiki/Main_Page

Tietoja Suomen kokonaismaanpuolustuksesta 2006

Tämä keskeinen perusteos Suomen kokonaismaanpuolustuksesta löytyy netistä. Yhdeksässä luvussa ja kymmenissä artikkeleissa noin 90 alansa huippuosaajaa käsittelee kattavasti koko Suomen sisäisen ja ulkoisen turvallisuusympäristön. Muun muassa luvun "Psykologinen sodankäynti" kirjoittajina löytyvät professori Aki-Mauri Huhtinen ja sotatieteen tohtori, everstiluutnantti Jari Rantapelkonen. http://www.mil.fi/perustietoa/julkaisut/kokonaismaanpuolustus/

YETTS 2006

Edellistä teosta täydentää yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen osalta YETTS 2006 (Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia 2006). Sille on syntynyt oma sivusto. YETTS 2006 on keskeinen hallituskauden "pääministerin työohje" ministeriöille kyseisen alan toiminnasta.

Suomen pelastuspalvelun hälytystiedot

Yksi mielenkiintoinen palvelu netissä on lähes reaaliaikainen sivusto Suomen pelastuspalvelun hälytystiedoista: www.112.fi (Hälytyskeskuslaitos) tai www.tilannehuone.fi (yksityinen). Siis hälytyskeskusten lähettämistä palokuntien, poliisin ja ambulanssien tehtävistä koko Suomen alueella, noin 200-400 per päivä. Kirjoitushetkellä hälytyksiä tuli tunnissa noin yhdeksän. Tiedot jaetaan internetissä tietokantana, karttapohjalla, RSS-syötteenä kännykkään tai wappina (wap.pelastuspalvelu.fi). Tietoihin tilannehuoneessa saattaa liittyä muun muassa silminnäkijähavaintoja, lisätietoja ja linkkejä muualle. Tämän artikkelin kirjoituspäivänä noin kahdeksan tuntia aiemmin tapahtuneesta onnettomuudesta oli tilannehuoneesta linkki paikallisen sanomalehden nettiartikkelliin! Tämä olikin tilannehuoneen melko yleinen lisätieto. Palvelusta saa siis ensimmäiset julkiset tiedot onnettomuuksista koko Suomen alueelta. Media toimii vasta näiden tietojen perusteella. Www.112.fi -palvelusta löytyy myös laajemmin tietoa hälytyskeskuksista ja pelastuspalvelusta. Hälytykset tietokantana tai kartalla
www.112.fi
www.tilannehuone.fi.

Viestimies 2/2007

Matkailua verkon ja Googlen avustuksella, kirjanlukuvinkkejä, verkostokeskeisen sodankäynnin lähteitä ja Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitos. Tässä tämän kerran verkon anti.

Netti ja eräs matkailukokemus

Tieto on netissä globaalia, josta on ulkomaille matkustavalle paljon apua, etenkin suunnitteluvaiheessa. Seuraavana erään matkustavaisen tosikokemuksia maaliskuulta 2007. Matkustavainen on menossa Tukholmaan, Globenille. Laiva ja lippuvaraukset hoidetaan tietysti netistä, eli Googleen haku ”laivalla tukholmaan”. Netti on halvempaa, kätevää ja vaihtoehtoja löytyy. Varatut matkat maksetaan netissä ja parhaimmillaan mukaan tarvitsee lipuksi vain luottokortin, jolla matkat on maksettu. Netistä hahmotetaan, missä se Globen Tukholmassa on ja tulostetaan kartta mukaan. Google-haku aluksi yksinkertaisesti ”stockholm”. Toimii, ensimmäiseltä sivulta. Jaa, paluumatkasta lentokoneella jäi vielä katsomatta, miten sinne Arlandan lentokentälle pääsee. No arvaatte jo, Google ja halu ”arlanda”. Ja toimii. Kartat, hinnat, aikataulut, kaikki. Viimeiseen kohtaan ”Miten pääsen kätevästi Globenista Arlandan lentokentälle?” kysyttiin myös Tukholman paikallisen asukkaan neuvoja. Hän ei pystynyt parempaan. Kartat, aikataulut ja hinnat eivät selvinneet, väline (maanalainen ja Arlanda Express) selvisivät kyllä. Pisteet siis netille tästä tieto-osiosta noin 3 - 1. Mitenhän tämä kaikki vaikuttaa pidemmällä aikavälillä matkatoimistoihin?

Tietoja kirjoista

Kannattako kirjaa x lukea? Kysytään verkosta. Kirjan otsikko lainausmerkkien sisällä ja tarvittaessa kirjailijalla täydennettynä Googleen ja sitten lukemaan mitä kansa ja muut toimijat kirjoittavat. Edellä mainittu menettely voisi olla myös kätevä tapa ”tehostaa” tenttikirjojen referaattien laatimista. Tosin tarkka opettaja varmaan vertaa aina oppilaan referaattia netin antiin. Sinibaretti-lehden analyysejä luetuista (maanpuolustusaiheisista) kirjoista myös osoitteessa: http://www.luetutkirjat.com/

Verkostokeskeinen sodankäynti ja johtaminen

USA:n puolustusministeriön CCRP (Command and Control Research Program) sisältää paljon julkista, hyvää ja ilmaista tietoa; muun muassa pdf-muodossa olevia kirjoja johtamisesta, informaatiosodankäynnistä ja verkostokeskeisestä sodankäynnistä. Ajankohtaisia aiheita ovat muun muassa simulointi, johtamisen ymmärtäminen, vaikutusperusteinen sodankäynti, oppeja Kosovosta ja Somaliasta, kompleksisuusteoria ja verkostokeskeinen sodankäynti, vikkelät organisaatiot, informaatiokampanjat rauhanturvaoperaatioissa sekä ”kompleksisuus, globaali politiikka ja kansallinen turvallisuus”. Näissä kirjoissa on parhaimmillaan paljon myös yleiseen maailman muutokseen liittyvää, ja siis siviilitoimintaa käsittelevää taustaaineistoa. http://www.dodccrp.org/html3/pubs_download.html Erinomainen suomalainen, mutta englanninkielinen lähde aiheeseen on http://www.sci.fi/~fta/swarming.htm Ko. sivustolla on ollut noin 500.000 käyntiä vuodesta 1997.

Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitos

Ruotsin puolustusvoimien tai kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitos, FOI on suuri laitos ja vastaa ehkä kokoluokaltaan meidän VTT:tä. Vuonna 2006 FOI tuotti n. 1200 raporttia, artikkelia tai konferenssijulkaisua, tulot olivat noin 1200 miljoonaa kruunua (noin 110 miljoonaa euroa). Henkilöstöä oli vuonna 2006 noin 1200 henkeä. Uusimpia julkaisuja muun muassa Ukraina ja NATO, Venäjä - NATO väliset turvallisuussuhteet, informaatiofuusiotutkimus, terrorisminvastainen sota Venäjän ulkopolitiikassa, johtamissodankäynnin vaikutusten mittaaminen johtamiskykyyn ja HPM -suojauksesta. Organisaatio: http://www.foi.se.

Viestimies 4/2006

Verkosta "poimittua" 1996 - 2006 ja sen ubiikkitulevaisuus:

Tapahtui joskus internetin alkuaikoina Ahvenaisilla: Pojalla oli kotitehtävä pohjoismaiden valtioiden päämiehistä. Islannin presidentti jäi pienen pohdinnan jälkeen epäselväksi. Tähän perheen viestimies-isä tiesi nykyaikaisen ratkaisun: Internet, siellä on tietoa, paljon. No, kaikki vaatii aikansa. Ei internetistä löytynyt silloin, ainakaan helposti, kuka on Islannin valtiopäämies. Entä nyt? Googletuksen tulos haulla "iceland president" (silloinen haku, ilman tulosta): http://en.wikipedia.org/wiki/President_of_Iceland. Voiko se enää tämän helpompaa olla?

Toinen vastaava esimerkki: Tapahtui Ahvenaisilla noin kymmenen vuotta edellisestä, lokakuussa 2006: Edellä mainittu viestimies-isä oli aloittamassa taukoa ja tarkastamassa mitä töllöttimestä tulee. Ensimmäinen ajatus oli kävellä työhuoneesta 4,5 metrin päähän olohuoneen pöydän ääreen ja katsoa töllöttimen tarjonta perinteisesti sieltä mistä se aina on katsottu, eli paperilta NYTliitteestä. Koska viestimies-isää laiskotti rankan työrupeaman jälkeen, hän kääntyikin edellä mainitun Googlen puoleen: Googletus: "tv ohjelmat". Tulos: http://www.telkku.com/ Herää kysymys olisiko kävely 4,5 metrin päähän ja lehden etsiminen lehtipinosta ollut nopeampaa. Ei ainakaan merkittävästi. Tässä me olemme. Verkko on monessa mielessä yhä merkittävämpi osa arkipäiväämme. Laajemmin tätä uudenlaista tietotekniikan (ja verkon) huomaamatonta läsnäoloa ihmisen arjessa kutsutaan ubiikkiyhteiskunnaksi. Katso esim: http://www.mintc.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=2497&menuid=491

Tietoyhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri

Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan (PTS) työssä on törmätty mm. edellä mainittuun muutokseen ja se aiheuttamaan vaikutukseen varautumiseen ja sen perusteisiin. Yksi merkittävä osa tätä pohdintaa on PTS:n kolmen poolin kaksivuotinen ja nelivaiheinen (a' puolivuotta) Sopivaprojekti: "Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla". Projektin ensimmäinen vaihe on päättynyt ja sen alustava loppuraportti on julkaistu. Raportissa pohditaan tietoyhteiskunnan taustoja useammasta näkökulmasta ja päädytään mm. globaalin tiedon, mm. internetin suureen merkitykseen jatkossa. Raportin mukaan tietoyhteiskunta on keskeisesti globaali ilmiö, joka perustuu integroituun, elektroniseen ja automaattiseen tietoon liittyvään järjestelmien järjestelmään.
Edellinen vastaava muutos oli kirjapainotaidon keksiminen 1400- ja 1500- luvun vaihteessa. Se muutti maailmaa perusteellisesti, joskin vielä hitaasti. Edelliseen muutokseen liittyy osaltaan mm. Euroopan ylivoiman kasvu vuosina 1500 - 1800 siten, että kirjapainotaito oli noin 300 vuotta lähinnä vain eurooppalaisten käytössä. Em. PTS:n raportti netissä: http://www.huoltovarmuus.fi/documents/3/TYS_2006-2_Sopimuksiin_perustuva_varautauminen_tys-sektorilla_osaraportti-1.pdf PTS:n (HVK:n) julkaisut ja seminaariaineistot löytyvät laajemmin osoitteessa: http://www.huoltovarmuus.fi/julkaisut/ ja ajankohtaiset mm. seminaariaineistot osoitteesta: http://www.huoltovarmuus.fi/ajankohtaista/seminaarit-artikkelit/

1400 + yliopistokurssia netissä

MIT (Massachusetts Institute of Technology) on aloittanut vuonna 2001 MIT OpenCourseWare ohjelman, jonka seurauksena verkossa oli toukokuussa 2006 yli 1400 MIT:n kurssia verkossa globaalisti, kaikkien saatavilla ja ilmaiseksi. http://ocw.mit.edu/index.html

Kansallista elektronista muistia netissä

Yleisradio Oy:n suuri kansallisen muistin arkisto on avattu yleisölle. Sieltä löytyy noin 4000 audio- ja videoleikettä 100 vuoden ajalta ja selviää mm. se että ennen vuotta 1985 Suomessa ei ollut muita kotimaisia radiokanavia kuin Yleisradio Oy:ssä. Nyt kaupallisia radiotaajuuksia on satoja. http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=206

Viestimies 2/2006